Jokiniemi () on kaupunginosa Vantaan Tikkurilan suuralueella. Se rajautuu lännessä päärataan (jonka länsipuolella on Tikkurilan ja Hiekkaharjun kaupunginosat) ja idässä Keravanjokeen ja Rekolanojaan, joiden jälkeen alkavat Hakkila ja Kuninkaala. Vaikka Jokiniemi on oma kaupunginosansa, sen länsireuna luetaan osaksi Tikkurilan keskustaa ja sen kantakaupunkimaista uudisrakentamista. Muun muassa Tikkurilan rautatieasema kuuluu hallinnollisesti osaksi Jokiniemeä.
Historia Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3 000–2 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.
Arkeologinen kaivausalue Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa. Kaivausalue Keravanjoen tuntumassa tunnetaan Jokiniemen Muinaispuistona.
Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta Hakkilan kivisillan kupeesta löydettiin vuonna 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä. Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen. Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin 5 500 vuoden ikäisiksi, eli ne ovat kivikauden puolivälistä.
Teollisuuden aika pienoiskuva|vasen|Tikkurilankosken ympäristöllä on pitkä teollisuushistoria. Asemakaavalla suojellussa vernissatehtaassa järjestetään tänä päivänä kahvila- ja kulttuuritoimintaa. Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo, ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi.
Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Suurin osa yrityksen rakennuksista sijaitsi Tikkurilan aseman kupeessa radan itäpuolella, nykyisten Väritehtaankadun ja Vernissakadun välisellä alueella. Rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla, ja tehdas siirtyi Keravanjoen toiselle puolelle Kuninkaalaan. Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissana. pienoiskuva|Lyijytehtaan perustanut liikemies Artur Grönberg asui Lars Sonckin suunnittelemassa kolmikerroksisessa Villa Grönbergissä, joka on suojeltu asemakaavalla. Tikkurilan aseman koillispuolella toimi vuosina 1928–1984 Grönbergin lyijyvalkois- ja hiilihappotehdas sekä lyijysulatto. Se jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttamaa pintamaata 1990-luvulta lähtien, ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja se on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Kun vuonna 2012 antimonin ja lyijyn keskiarvopitoisuudet ylittivät edelleen maaperän kynnysarvon, annettiin suositus siitä, ettei tehtaan tontilla eikä sen lähialueilla kasvatettaisi syötäviä kasviksia eikä poimittaisi marjoja tai sieniä.
Maatalouden tutkimuskeskus pienoiskuva|vasen|Maatalouden tutkimuskeskus ja laajat peltoaukeat 1970-luvulla. Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste. Koelaitos oli alun perin noin 60 hehtaarin kokoinen, mutta uusia maa-alueita ostamalla ja vuokraamalla se kasvoi 1960-luvulle mennessä 200 hehtaarin kokoiseksi. Laitokseen kuului peltoa, metsää ja puutarhoja. Koetoimintaan maaperä sopi erinomaisesti, sillä alueelta löytyi monipuolisesti eri maanlaatuja, kuten hiekkamaata ja multamaata. pienoiskuva|”Relanderin talona” tunnettu jugend-huvila oli alun perin laboratorio ja sen jälkeen Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto. Rakennus on sittemmin remontoitu asunnoiksi ja suojeltu asemakaavalla, kuten myös taustalla näkyvä Paviljonki II. Laitosalueen rakennukset suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka sai vaikutteita opintomatkoiltaan Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Alueelle rakennettiin muun muassa kaksi huvilaa, vuonna 1909 valmistuneet jugend-huvilat Paviljonki I ja Paviljonki II. sekä talli, lato, varasto ja vilja-aitta. Vaikka paviljongit näyttivät arvokkailta yksityishuviloilta, ne toimivat laboratorioina. Rakennustöiden avuksi alueelle rakennettiin myös pieni kapearaiteinen rataverkko, rillirata. Siitä muistuttaa kadunnimi Rillitie. Presidentti Relander asui Paviljonki I:ssä toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917. Myöhemmin rakennuksessa toimi pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo.
Vuonna 1938 laitosalueelle rakennettiin Jalmari Peltosen suunnittelema kolmikerroksinen laboratorio, josta tuli jugend-paviljonkeja huomattavasti tunnusomaisempi laitosrakennus. Peltosen laboratorio ja Osmo Siparin suunnittelemat useat uudet laitosrakennukset muuttivat Heikki Helinin alkuperäisen pienipiirteisen ja puutarhamaisen laitosalueen ilmettä. pienoiskuva|Jalmari Peltosen piirtämä laboratoriorakennus, josta tuli Metsäntutkimuslaitoksen päärakennus. Se kunnostettiin vuonna 2020 asuinrakennukseksi, jossa on 71 yksiötä. Tutkimuskeskus joutui vuonna 1981 siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia muuttuivat mahdottomaksi. Maatalouden tutkimuskeskukselta vapautuneissa rakennuksissa toimi vuodesta 1981 alkaen Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennutti vuonna 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven ja keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokiniemeen.
Koelaitoksen alue on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla. Entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden. Remontoidut jugend-huvilat ovat vuodesta 2020 alkaen olleet käytössä asuntoina. Myös navetta ja talli osoitteessa Relanderinpiha on muutettu asuinkäyttöön.
Koelaitoksesta asuinalue pienoiskuva|2010-luvun asuintaloja Jokiniemenkujalla vanhan koelaitoksen ympäristössä. Vuodesta 2016 alkaen kaupunginosan eteläosaan koelaitoksen ympäristöön alkoi rakentua uusi asuinalue. Alueelle rakennettiin uusia kerrostaloja, ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintorakennus ja sen viereiset jugend-huvilat kunnostettiin samanaikaisesti asuinnoiksi. Kunnostettaviksi pääsivät myös suojellut vilja-aitta ja vanha juureskellari. Kaikki rakennukset eivät kuitenkaan säästyneet, sillä esimerkiksi koepuimala purettiin ja henkilökunnan sauna tuhoutui tulipalossa.
Rakennussuojelu pienoiskuva|Assistenttien talo / Professorien talo I (1934) on Vantaan vanhin kerrostalo. pienoiskuva|1930-luvulla rakennettu korjaamopaja sijaitsee Navethalia-teatterin eteläpuolella. Vantaa ei ole onnistunut vuokraamaan pajaa eikä sen viereistä konesuojaa, ja rakennuksia uhkaa purkutuomio. Suojeltuja rakennuksia oli Jokiniemessä 28 kappaletta vuonna 2022.
KohdeOsoite ValmistumisvuosiKoordinaatitKuva Haxasin tilan päärakennusOhratie 81800-luvun alkupuoli Haxasin tilan makasiini Vernissatehdas Tikkurilantie 361863/1912 center|120px Dickursby skolan alkuperäinen puurakennusUrheilutie 41896 center|120px Dickursby skolan sisäpihan talousrakennus1900 Villa Winterbackan talousrakennusTikkurilantie 31 Koelaitosalueen juureskellari Maanviljelijänkuja 5 1909 Koelaitosalueen vilja-aitta center|120pxPaviljonki I Rillitie 8 center|120px Paviljonki II center|120pxKoelaitosalueen entinen tallimiehen asuntoRelanderinpiha 3 center|120pxKoelaitosalueen entinen talliRelanderinpiha 4b Koelaitosalueen entinen navetta Relanderinpiha 4a Sandkullan maatilan päärakennusYlisenkuja 31920-luku center|120pxNavethalia-teatteri (Vantaan Näyttämö)Oraskuja 11922 center|120pxSandkullan maatilan konesuojaei tiedossa center|120pxSandkullan maatilan korjaamopaja1930-luvun loppupuoli center|120pxVilla WinterbackaTikkurilantie 31 1931 Assistenttien talo / Professorien talo IMetsänhoitajankuja 61934 center|120pxVernissatehtaan palokunnan kalustovajaTikkurilantie 361936 center|120pxVilla GrönbergJokiniemenkatu 9 center|120pxMetsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus Maanviljelijänkuja 71938 center|120px Dickursby skolan uusi koulurakennusUrheilutie 4 1939 center|120px Professori Matti Markkulan taloLauri Korpisen polku 461946 Professorien asuintalo nro 2Tikkurilantie 29 Gammelkullan navetta (nykyisin asuinrakennus) Ohratie 91950-luku Vernissatehtaan polttouunin piippu Tikkurilantie 36 1955 center|120px As Oy Tikkurilan UrheilutieUrheilutie 81956 center|120pxVantaan ammattiopisto Varia Tennistie 11963 center|120px
Asutus ja väestö Vuonna 2025 Jokiniemessä asui 6 700 henkilöä, joista alle 16-vuotiaita oli 16,9%, 16-64 vuotiaita 73,6% ja yli 64-vuotiaita 9,5%.
Jokiniemen asukkaista vuonna 2025 puhui äidinkielenään suomea tai saamea 3 729 henkilöä (55,7%), ruotsia 150 henkilöä (2,2%) ja muita kieliä 2 821 henkilöä (42,1%).
Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen lähiön tornitalot ja Hiekkaharjun aseman tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla.
1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, sittemmin myös omistusasunnoiksi. Tikkurilan aseman viereen on rakennettu moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo Vantaan Majakka, joka on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus. Asunnot ovat pienehköjä, opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Nuorten osuus väestöstä onkin Jokiniemessä Tikkurilan suuralueen suurin. Jokiniemessä on myös suuralueen kaupunginosista suurin vieraskielinen väestö. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä oli 21 prosenttia vuonna 2019. Vuoden 2020 loppuun mennessä osuus oli noussut 25 prosenttiin. Se on eniten Tikkurilan suuralueen kaupunginosista.
Toimitiloja ja toimistorakennuksia pienoiskuva|Keskusrikospoliisin toimitalo rakennettiin Jokiniemeen 1990-luvun alussa. Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin toimitalot. Vuonna 2022 alueelle valmistui Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat, ja vuoden 2024 aikana Keskusrikospoliisin viereiselle tyhjälle tontille valmistui 20 000 neliömetrin kokoinen Vantaan pääpoliisiasema ja poliisivankila. Rautatieaseman kupeeseen Lauri Korpisen kadulle valmistui marraskuussa 2024 toimistorakennus Lauri Korpisen katu 9, jonka päävuokralainen on Valmet.
Palvelut pienoiskuva|vasen|Hiekkaharjun liikuntapuistossa, joka virallisesti sijaitsee Jokiniemessä, on muun muassa yleisurheilukenttä.