Aleksanteri-mosaiikki on suurikokoinen antiikin aikainen mosaiikki, joka on löydetty niin kutsutusta Faunin talosta Pompejista Italiasta. Se esittää Makedonian kuningas Aleksanteri Suurta ja Persian kuningas Dareios III:ta taistelukohtauksessa.
Mosaiikki löydettiin Vesuviuksen purkauksen alle vuonna 79 jaa. jääneen aristokraatin talon raunioista vuonna 1831. Se on yksi tunnetuimmista Aleksanteria esittävistä roomalaisajan taideteoksista ja mahdollisesti tunnetuin antiikin aikaisista mosaiikeista. Nykyisin sitä säilytetään Napolin arkeologisessa museossa.
Historia
Aleksanteri-mosaiikki on peräisin Rooman valtakuntaan kuuluneesta Pompejin kaupungista. Se ajoitetaan noin vuosiin 120–100 eaa., ja se oli rakennettu ylellisen yksityisasunnon, niin kutsutun Faunin talon (Casa del Fauno, VI.12.2), lattiaan. Mosaiikin kuva on todennäköisesti kopio 300-luvulla eaa. tehdystä kreikkalaisesta maalauksesta. Alkuperäistä maalausta on ehdotettu Apelleen tekemäksi, koska hän käytti maalauksissaan samoja värisävyjä kuin mosaiikissa. Hän ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto; maalariksi on ehdotettu myös Filoksenos Eretrialaista.
pienoiskuva|vasen|Jäljennös mosaiikista alkuperäisellä paikalla Faunin talon lattialla. Täysin varmaa ei ole, miksi pompejilaisella aristokraatilla on ollut kotonaan Aleksanteri-aiheinen mosaiikki. Yhden teorian mukaan talon omistaja olisi ollut mukana Lucuis Aemilius Paulluksen sotaretkellä Makedoniaan vuonna 168 eaa. Makedoniassa hän on mahdollisesti nähnyt alkuperäisen maalauksen Pellan kuninkaallisessa palatsissa. Koska Faunin talon muiden mosaiikkien aiheisiin lukeutuvat esimerkiksi tiikerillä ratsastava Dionysos ja Niilin kasvit ja eläimet, rakennuttaja on ehkä halunnut luoda hellenistisen palatsin Pellan ja Aleksandrian palatsien mallin mukaisesti.
Pompeji jäi vuoden 79 jaa. Vesuviuksen purkauksen alle. Mosaiikki löydettiin Faunin talon arkeologisissa kaivauksissa 24. lokakuuta 1831, ja se on yksi tunnetuimmista roomalaisaikaisista Aleksanteria esittävistä teoksista. Nykyisin se on esillä Napolin arkeologisessa museossa (inv.nro 10020), jonne se siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan vuonna 1844. Museon seinälle se sijoitettiin vuonna 1916. Mosaiikin alkuperäisellä paikalla Faunin talossa on nykyisin kopio.
Mosaiikkityö pienoiskuva|Aleksanteri Suuri mosaiikin yksityiskohdassa. pienoiskuva|Dareios III.
Mosaiikki sijaitsi Faunin talossa kahden pylväiden ympäröimän peristyylipuutarhan välisessä oleskelutilassa eli eksedrassa, jossa saattoivat kokoontua vain isäntäväen läheisimmät ystävät ja kunnianarvoisimmat vieraat. Lattiamosaiikin koko on noin 5,83 × 3,13 metriä. Mosaiikin tekoon käytetty tekniikka on nimeltään opus vermiculatum, jossa mosaiikin tekijä käyttää hyvin pieniä paloja (tessera). Tämä on mahdollistanut esimerkiksi valaistuksen ja värin muuttumisen hyvin tarkan kuvaamisen sekä kasvojen ja haarniskojen yksityiskohtien esittämisen.
Mosaiikin aihe on Aleksanteri Suuren ja Dareios III:n kohtaaminen joko Issoksen tai Gaugamelan taistelussa. Molemmat hallitsijat johtivat omia joukkojaan molemmissa taisteluissa, jotka päättyivät Aleksanterin voittoon. Antiikin historioitsijat ovat kuvailleet Aleksanterin tavoitelleen eeppistä kaksintaistelua Dareioksen kanssa. Mosaiikissa Aleksanteri ja Dareios on kuvattu taistelukohtauksessa. Aleksanteri ratsastaa Bukefalos-hevosellaan. Hän taistelee ilman kypärää johtaen makedonialaista ratsuväkeä ja surmaten persialaisen ylimyksen keihäällään. Persialainen ylimys uhraa itsensä suojellen hallitsijaansa omalla ruumiillaan, kun taas hänen vieressään oleva persialainen sotilas tarjoaa hallitsijalle omaa hevostaan. Dareios esitetään puolestaan pelokkaana vetäytymiskäskyä vaununajajalleen antaen. Taistelutantereella on rikkoutuneita aseita ja persialaiset sotilaat on kuvattu epätoivoisin ilmein. Sodan kauhuja ilmentää kuolevien persialaisten ja heidän ratsujensa tuska.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Aleksanteri Suuri Luokka:Antiikin Rooman ja etruskien taide Luokka:Historiamaalaukset Luokka:Italian taide Luokka:Pompeji