Toronto on asukasluvultaan Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion provinssin pääkaupunki. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 2 731 571 ja suuremman Suur-Toronton alueen 5 928 040. Kuudesosa Kanadan työvoimasta asuu Torontossa, ja neljäsosa Kanadan väestöstä on keskittynyt 160 kilometrin säteelle kaupungista. Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.
Maantiede ja ilmasto 200px|thumb|left|Curlinginpelaajia Donjoella(John G. Howard 1836) Toronto sijaitsee tiheään asutulla Ontarion niemimaalla Ontariojärven luoteisrannalla 350 km Ottawasta ja 500 km Montrealista länteen.Toronto Visitor Guide 2009, s. 105City of Toronto: Toronto Facts, Toronto’s Geography Sen naapurikaupunkeja ovat Mississauga ja Brampton lännessä, Vaughan ja Markham pohjoisessa ja Pickering idässä. Kaupungin ympärillä leviää laaja, kerrostuneista kivilajeista muodostunut tasanko, joka on osa Saint Lawrence -joen alankoa, kuten koko Etelä-Ontario.
Toronton pinta-ala on noin 630 km² ja ympärysmitta noin 180 km. Leveimmillään kaupunki on 43 km itä-länsisuunnassa ja 21 km pohjois-eteläsuunnassa. Matalin kohta (76,5 m) sijaitsee Ontariojärven rannalla ja korkein kohta (209 m) Steeles Avenue Westin ja Keele Streetin risteyksessä. Pohjoisin kohta sijaitsee Steeles Avenue Eastin ja Pickeringin vastaisen rajan yhtymäkohdassa, eteläisin kohta Ontariojärven rannalla Mississaugan vastaisella rajalla, itäisin kohta Rougejoen ja Ontariojärven yhtymäkohdassa ja läntisin kohta Steeles Avenue Westin ja Albion Roadin risteyksessä.
Torontossa vallitsee kostea mannerilmasto, jolle ovat ominaisia lämpimät ja kosteat kesät ja kylmät talvet. Keskimääräinen lämpötila on −10 – 0 °C talvella ja 20–30 °C kesällä. Kaupungissa on lunta yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Ontariojärven vesi tasaa eri vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja.
Torontossa on 1 500 puistoa, ja 18,1 % eli noin 8 000 hehtaaria sen pinta-alasta on erilaisia viheralueita – laaksoja, rotkoja, metsiköitä, puistoja, viljelyksiä ja luonnontilaisia rantoja. Kaupunki sijaitsee Kanadan lehtimetsävyöhykkeen eli carolinalaisen metsän itäreunassa ja kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 6 Kanadan maatalousministeriön laatimassa vyöhykejaossa puuvartisille kasveille. Suur-Toronton yleisimpiä puulajeja ovat erilaiset vaahterat, tammet ja hikkorit. Tavallisimpia eläimiä ovat jyrsijät, pulut, pesukarhut, haisunäädät, oravat, ketut, kojootit, jänikset, lepakot ja pussirotat.
Torontolla on 43 km yhteistä rantaviivaa Ontariojärven kanssa (138 km, jos kaikki järvenpoukamat ja saaret otetaan mittauksessa huomioon), ja kaupungin kautta laskee Ontariojärveen useita jokia, joiden yhteenlaskettu pituus on 307 km. Donjoki virtaa keskustan itäpuolella ja Humberjoki länsipuolella, ja niiden jokilaaksot ovat tärkeitä viheralueita.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet thumb|Toronton horisontti Toronto alkoi kehittyä sataman läheiselle noin neljä kilometriä leveälle rantakaistaleelle. Sen takana on melko jyrkkä nousu ylätasangolle, ja tämän takana pyöreämuotoisia kukkuloita. Jokien ja pienempien purojen laaksot olivat aluksi kanoottireittejä, myöhemmin jokilaaksoihin vedettiin maanteitä ja kiskoja. Rantakaistale on edelleen Toronton kantakaupungin ydin, ja sinne piirrettiin ruutukaava 1700-luvun lopulla. Teollisuusalueet syntyivät kaupungin itä- ja länsipuolille rautatien varteen. Raitiovaunuliikenne alkoi 1800-luvulla, ja rohkaisi keskiluokkaa muuttamaan lähiöihin. Keskustaan nousi teräsrunkoisia pilvenpiirtäjiä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin kerrostalot hallitsevat Toronton kaupunkikuvaa. Niihin kuuluvat asuinalueiden tornitalot, keskustan liikehuoneistot sekä liikenteen solmukohtiin syntyneet toimistokorttelit.
Toronton maamerkkejä ovat CN Tower (553 metriä korkea ja maailman toiseksi korkein vapaasti seisova rakennelma) ja Rogers Centre (entinen Skydome; maailman ensimmäinen urheiluareena, jossa on siirrettävä katto). Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehti Viljo Revell 1960-luvun alussa. Torontossa sijaitsee jääkiekon historiaa, tunnettuja seuroja ja pelaajia esittelevä erikoismuseo: Hockey Hall of Fame. Ontariojärven rannalla on vesipuisto Ontario Place ja vähän matkan päässä valtava huvipuisto Canada’s Wonderland.
Historia thumb|200px|Toronton kartta vuodelta 1894 Kun eurooppalaiset saapuivat nykyisen Toronton alueelle, siellä asui huroneja, jotka olivat syrjäyttäneet irokeesit noin vuonna 1500. Toronton nimi on luultavasti peräisin irokeesien sanasta tkaronto, ”paikka, jossa puut seisovat vedessä”.
Ranskalaiset perustivat kauppa-aseman ja Fort Rouillé -linnoituksen vuonna 1750 mutta hylkäsivät sen jo vuonna 1759, kun britit olivat saaneet haltuunsa Quebecin.Fort Rouille Jarvis Collegiate Institute Vuonna 1793 Ylä-Kanadan ensimmäinen varakuvernööri John Graves Simcoe perusti Toronton paikalle Yorkin kaupungin ja linnakkeen. Hän siirsi sinne provinssin pääkaupungin ja rakensi teitä kaupungista sisämaahan nopeuttaakseen ympäröivän alueen uudisasutusta. Kaupungin hallinnollinen asema houkutteli sinne kauppiaita, käsityöläisiä ja työmiehiä. Silti sen asukasluku oli vain 700 vielä 1812.
Vuoden 1812 sodassa yhdysvaltalaiset valtasivat Yorkin kaksi kertaa. Sodan jälkeen kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia Britanniasta ja sen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Asukkaita oli jo 9 000 vuonna 1834, jolloin kaupungin nimeksi muutettiin Toronto ja se sai virallisesti cityn aseman entisen townin sijaan. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin William Lyon Mackenzie.
Vuonna 1853 Torontoon rakennettiin rautatie, ja 1867 siitä tuli Ontarion pääkaupunki. Tämän jälkeen sen väkimäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Vuonna 1885 asukkaita oli 100 000 ja vuonna 1934 jo 629 000. 1900-luvun alussa Toronto toimi kaupan solmukohtana New Yorkin ja Montrealin ja vastikään asutettujen Kanadan länsiosien välillä. Lännen metsistä ja kaivoksista tuli raaka-aineita ja Niagaran putouksilta vesivoimaa. Toronton kauppiaat hoitivat postimyyntiä maan länsiosiin, ja suuret pankit ja vakuutusyhtiöt avasivat sinne konttoreita.
Kaikkein voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset ovat kasvattaneet kaupungin väkimäärää huomattavasti. Suur-Toronton väkimäärä ylitti miljoonan asukkaan rajapyykin 1951 ja vuonna 1953 perustettiin Metropolitan Toronto Authority hallinnoimaan metropolialueen laajuisia ongelmia. Ennen pitkää Toronto ohitti Montrealin Kanadan finanssikeskuksena. Nykyinen Toronton kaupunki syntyi 1. tammikuuta 1998, kun Toronton, North Yorkin, Scarboroughin, Yorkin ja Etobicoken kaupungit sekä East Yorkin borough yhdistyivät.
Hallinto ja politiikka Torontoa johtaa pormestari, joka valitaan suoralla vaalilla. Kaupunginvaltuustossa on pormestarin lisäksi 25 valtuutettua, yksi jokaisesta vaalipiiristä. Vielä vuonna 2018 edustajia valittiin 47, mutta Ontarion pääministerin Doug Fordin hallinnon ajama lakiuudistus muutti paikallishallinnon vaalipiirirajoja, mikä pienensi Toronton valtuustoa. Toronton pormestariksi valittiin 2023 Olivia Chow.
Talous Torontossa on sekatalous, jonka taloutta ei hallitse yksi ala. Kaupunki on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus, ja lisäksi kaupungissa on merkittävä kiinteistöliiketaloutta sekä tukku- ja vähittäiskauppaa.
Kaupungin talouselämä kattaa 11 % koko Kanadan bruttokansantuotteesta. Toronton pörssi eli TSX on Kanadan suurin, Pohjois-Amerikan toiseksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin pörssi. Viidellä maan kuudesta suurimmasta pankista on pääkonttorinsa sen lähellä. Vuonna 2010 85 % asukkaista työskenteli palveluammateissa. Työttömyys oli 9,94 %, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kanadan keskiarvo.
Vuonna 2007 kaupungin suurimpiin työnantajiin kuuluivat kunnan, valtion ja provinssin virastojen ohella Air Canada, vähittäiskauppaketju A & P, Kanadan postilaitos, Toronton liikennelaitos, neljä pankkia, auton osia valmistava Magna International sekä Toronton yliopisto.
Väestö Vuoden 2021 väestönlaskennassa Torontossa asui 2 794 356 ihmistä. Väkiluku oli kasvanut viidessä vuodessa 2,3 prosentilla, kun vuosina 2011–2016 kasvu oli ollut 4,5 prosenttia. Vuoden 2016 väestönlaskennassa oli ollut 2 731 571 asukasta ja vuoden 2011 väestönlaskennassa 2 615 060. Suur-Toronton ja Hamiltonin alueen yhteisellä metropolialuella oli vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 7 281 694 asukasta eli melkein viidennes koko Kanadan asukkaista.
Toronton asukkaiden valtaosa on historiallisesti ollut peräisin Britteinsaarilta, mutta tilanne on muuttunut maahanmuuton myötä. Britit jäivät vähemmistöksi vuonna 1961. 1900-luvun alussa maahanmuuttoa tuli erityisesti Euroopan mantereelta, josta Torontio saapui muun muassa juutalaisia, italialaisia ja ukrainalaisia. Vuonna 1920 englantilaisten joukossa oli noin 13 prosentin yhteisö uusista maahanmuuttajista. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi seuraava suuri muuttoliike. Uudet tulijat olivat alkujaan brittejä, mutta sitten italialaisia saapui erityisesti 1960-luvulla. Muita merkittäviä tulijoita olivat saksalaiset, puolalaiset, unkarilaiset, Balkanin slaavati, kreikkalaiset ja portugalilaiset. Toronton väestöön on 1970- ja 1980-luvulla vaikuttaneet myös karibialaiset, eteläaasialaiset ja itäaasialaiset.
Toronto on yksi maailman monikulttuurisimmista kaupungeista. Kaupungin asukkaista 47,1 prosenttia on syntynyt Kanadassa, ja yli puolet on siis syntynyt muualla. YK:n mukaan Torontossa on maailman kaupungeista toiseksi suurin maahanmuuttajien osuus heti Miamin jälkeen. Niinpä kaupungissa onkin useita etnisiä kaupunginosia, kuten Little Italy, Little Jamaica, Greektown, Little Portugal, Little India ja Little Mogadishu sekä peräti viisi Chinatownia.
Torontolaisista 297 725 identifioi itsensä kiinalaistaustaiseksi. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat englantilaiset (244 995), irlantilaiset (226 865), skotlantilaiset (211 175), intialaiset (182 115), italialaiset (167 460), kanadalaiset (165 640), filippiniläiset (161 495), saksalaiset (107 475) ja ranskalaiset (85 715). Asukkaista 55,7 prosentia kuului niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin.
Toronton asukkaista hieman yli puolet puhui vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan englantia englantia äidinkielenään. Kanadan toista virallista kieltä ranskaa puhui vain 1,2 prosenttia asukkaista. Mandariinikiinan osuus on 4,1 prosenttia ja kantoninkiina 3,7 prosenttia. Yli kahden prosentin osuus on myös tagalogilla, espanjalla ja portugalilla.
Toronton asukkaista kristittyjä on 46,2 prosenttia, vielä 2001 osuus oli ollu 60,3 prosenttia. Uskonnottomien osuus samassa ajassa oli kasvanut 18,5 prosentista 30,6 prosenttiin, muslimien osuus 6,7 prosentista 9,6 prosenttiin ja hindujen 4,8 prosentista 6,2 prosenttiin. Juutalaisten osuus on 3,6 prosenttia, buddhalaisten 2,3 prosenttia ja sikhien 0,8 prosenttia.
Palvelut Liikenne thumb|200px|TTC:n raitiovaunutyypit Toronton liikennelaitos, Toronto Transit Commission (TTC), vastaa kaupungin joukkoliikenteestä, joka on Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin joukkoliikennejärjestelmä. Toronton metroon kuuluu viisi linjaa. Maanalaisen linjojen lisäksi liikennelaitos operoi busseja, pikaraitioteitä ja raitiovaunuja. GO Transit on puolestaan koko metropolialueen liikenteestä vastaava liikennelaitos.
Toronton päärautatieasema Union Station on Kanadan vilkkain matkustajaliikenteen solmupiste, jonka kautta kulkee vuosittain noin 65 miljoonaa matkustajaa. Valtaosa aseman käyttäjistä on Suur-Toronton alueen työmatkalaisia, jotka matkustavat GO Transitin paikallisjunilla ja -busseilla. VIA Rail liikennöi asemalta myös kaukojunia muun muassa Ottawaan, Montrealiin, Vancouveriin ja New Yorkiin.