VelkuaFacta 2001, aiemmin PalvaPalva. Otavan Iso tietosanakirja. Osa 6, 3. p. Helsinki, Otava 1967 on Suomen entinen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.
thumb|left|upright|Velkuan kirkko Velkuasta tuli itsenäinen kunta vuonna 1863. Asutusta pitäjän saarilla oli ollut jo paljon tätä aiemmin. Suurimmat saaret – Palva, Velkuanmaa, Teersalo, Salavainen ja Kettumaa – asutettiin jo keskiajalla. Velkua liitettiin Naantalin kaupunkiin 1. tammikuuta 2009. Se oli pitkään Suomen pienin suomenkielinen kunta, sekä pienin kunta Ahvenanmaan ulkopuolella. Velkuan alue Naantalissa muodostuu 300 saaresta, joista yhdeksällä on ympärivuotista asutusta. Velkualle on maantie- ja lauttayhteys Askaisten kautta.
Väestöstä 99,60 prosenttia puhui vuonna 2002 äidinkielenään suomea ja 0,40 prosenttia ruotsia. Vakituisten asukkaiden lisäksi kunnan alueella oli noin 1 700 kesäasukasta.Faktaa, Hallinnon perustiedot, Velkua.fi
Velkua, Merimasku ja Rymättylä päättivät liittyä osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyi ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin , Turun Sanomat 28.8.2007 Evankelisluterilainen Velkuan seurakunta oli liitetty Naantalin seurakuntaan jo vuonna 2005. Velkuan kirkko on peräisin vuodelta 1793.
Ennen lakkauttamistaan Velkuan naapurikunnat olivat Askainen, Iniö, Kustavi, Merimasku, Korppoo, Rymättylä ja Taivassalo.
Velkuan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1968. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 173. Otava 1979, Helsinki.
Maantiede Velkua sijaitsee kokonaan Turun saaristossa. Sen pääsaari on Palva, johon on lossiyhteys Livonsaaresta, jonka eteläkärki Teersalo kuului Velkuaan. Palvasta on lossiyhteys edelleen Velkuanmaalle. Muita merkittäviä saaria ovat Lailuoto, Talosmeri ja Salavainen Palvan eteläpuolella.
thumb|left|Tyypillistä velkualaista maisemaa: Palvan saarelle johtava lossi. Lisäksi vakituista asutusta on Munninmaalla ja Kettumaalla.
Kylät Haukka, Kalsor, Kettumaa, Krööpilä, Palva, Pohjakylä, Salavainen, Teersalo, Tiurla.
Elinkeinorakenne maa- ja metsätalous 18,43 % jalostus 18,3 % palvelut 59,6 % muut 3,7 %
Kulttuuri ja ruoka Kalle Isokallion romaani Vapaa Velkua vuodelta 1997 sijoittuu Velkualle.
Velkuan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla vaspuukit eli pienistä silakoista tai kilohaileista tehty maustekala.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 32. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Kuuluisia velkualaisia Roosa ja Roope (Pikku Kakkosen pienohjelma) Ville Itälä (kesämökkiasukkaana)Profiilissa Kokoomuksen tuleva puheenjohtaja Ville Itälä, Yle.fi 5.6.2001, päivitetty 6.6. Viitattu 15.9.2006
Lähteet Velkuan historiaa, Naantali.fi
Viitteet
Aiheesta muualla
*