Vesilahti (epävir. ) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pyhäjärven etelä- ja kaakkoisrannalla Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Tampereen seutukuntaan. Vesilahden naapurikuntia ovat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala.
Historia
Vesilahden kunta on perustettu vuonna 1869, mutta asutusta Vesilahdessa on ollut jo tuhansia vuosia, mistä kertovat muun muassa runsaat kivikautiset löydöt. Vesilahden seurakunta on perustettu jo katolisella ajalla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1346.
Vesilahdesta on taltioitu rikas kansantarusto. Tarut kertovat muun muassa kristinuskoa levittäneestä Hunnun Herrasta ja häntä vastustaneesta soturipäällikkö Kirmukarmusta. Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa. Vesilahtelaissyntyinen kirkkoherra, myös kansanedustajana toiminut Frans Kärki, keräsi kotikunnastaan runsaasti suullista ja kirjallista perimätietoa.
Viime sotien jälkeen Vesilahteen asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
Aluerakenne Kylät thumb|Vesilahtea ilmakuvassa.
Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako: Kirkonkylä, Koskenkylä, Krääkkiö, Narva, Onkemäki, Palho-Vakkala, Riehu, Rämsöö
Maarekisterikylät: Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Keihonen, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä (kursivoidut kylät sijaitsevat nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.)
Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa, Suomela
Kylistä Narva on tunnettu perinteikkäistä Narvan Markkinoistaan,Narvan markkinat joita järjestetään joka viides vuosi (2000, 2005, 2010, 2015...).
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Vesilahdessa oli 4 460 asukasta, joista 2 481 asui taajamissa, 1 920 haja-asutusalueilla ja 59:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vesilahden taajama-aste on 56,4 %. Vesilahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Vesilahden kirkonkylä 1 657 2 Narva 496 3 Koskenkylä 328
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Vesilahden kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2025–2029 keskustalla on 7 paikkaa, kokoomuksella 7 paikkaa, SDP:llä 3 paikkaa, perussuomalaisilla 2 paikkaa ja vihreillä 2 paikkaa.
Vesilahden kunnanjohtaja on Mikko Latvala, joka valittiin virkaan vuoden 2023 lopussa ja aloitti työnsä Vesilahdessa maaliskuussa 2024. Koulutukseltaan Latvala on hallintotieteiden maisteri ja sosionomi. Ennen Latvalaa kunnanjohtajan virkaa toimitti hallintojohtaja Susanna Hokkanen edellisen kunnanjohtaja Tuomas Hirvosen irtisanouduttua luottamuspulan seurauksena elokuussa 2023. Vuosina 1994–2019 Vesilahden kunnanjohtaja oli Erkki Paloniemi.
Kuntaliitokset pienoiskuva|Vesilahden nykyinen alue punaisella ja nykyiset rajat mustalla. Kunnan rajat ennen vuotta 1906 keltaisella. Tottijärvi itsenäistyi 1906 (vaaleanpunaisella), Ania liitettiin Pirkkalaan 1921 (vihreällä), Viialaan liitettiin alue 1927 (ruskealla), Halkivaha liitettiin Urjalaan 1953 (sinisellä) ja Säijä liitettiin Lempäälään 1964 (violetilla).
Vesilahden alue oli 1900-luvun alussa nykyistä laajempi, mutta myöhemmin siitä on useita kertoja siirretty alueita naapurikuntiin.
Vuonna 1900 Vesilahden asukasluku oli 6 781. Ensimmäisenä Vesilahdesta erosi Tottijärvi, joka oli jo vuodesta 1662 ollut rukoushuonekunta ja vuodesta 1689 Vesilahden kappeliseurakunta. Tottijärven alueesta muodostettiin itsenäinen kunta ja seurakunta vuonna 1906Tottijärvi, Suomen sukututkimusseura. Kappelin alueella oli vuonna 1900 1 418 asukasta. Nykyisin Tottijärvi on osa Nokian kaupunkia, johon se liitettiin vuonna 1976.
Vuonna 1921 Vesilahdesta liitettiin Pirkkalaan Anian kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden kirkonkylä ja sijaitsee järven etelärannalla.Vesilahden seurakunta, Narvasoft
Vuonna 1927 muodostettiin uusi Viialan kunta ottamalla osia Akaan, Lempäälän ja Vesilahden kunnista. Vesilahdesta Viialaan liitettiin Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät, minkä lisäksi osia kuudesta muusta kylästä kuului liitosalueeseen. Viiala yhdistyi vuonna 2008 yhdessä Toijalan kanssa uudeksi Akaan kaupungiksi.
Vuonna 1953 Vesilahdesta liitettiin Urjalaan Halkivahan kylän Vesilahden puoleinen osa. Halkivaha on kylä, joka on muodostunut kolmen kunnan alueelle, lähelle Punkalaitumen, Vesilahden ja Urjalan yhteistä vanhaa rajakiveä. Vesilahden puoleiseen Halkivahaan rakennettiin rukoushuone vuonna 1908 ja vuonna 1926 se laajentamisen jälkeen vihittiin kirkoksi. Halkivahasta yritettiin muodostaa itsenäistä seurakuntaa 1910-luvulla, mutta seurakunnan sijaan siitä muodostettiin Valtioneuvoston päätöksellä rukoushuonekunta vuonna 1919. Myös Halkivahan kunnan perustaminen oli suunnitteilla, mutta Valtioneuvosto on antanut asiasta kielteisen päätöksen vuonna 1931.
Vuonna 1964 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva Säijä liitettiin Lempäälään. Kylä oli liitoshetkellä viimeinen Vesilahden osa Pyhäjärven pohjoispuolella, mutta liitoksen ulkopuolelle jäänyt Kierimonsaari on sittemmin pengerretty osaksi Säijän kylän puoleista mannerta, joten pala Vesilahtea sijaitsee nykyäänkin Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden väkiluku oli 4 639 asukasta vuonna 1964. Väkiluku laski edelleen alle kolmentuhannen, kunnes se lähti uudelleen nousuun 1970-luvulla.
Ystävyyskaupungit Rõuge (Viro) St. Georgen im Schwarzwald (Saksa)Vesilahden ystävyyskunnat
Liikenne ja infrastruktuuri Vesilahti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien lähellä noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen. Lähin rautatieasema on naapurikunnassa Lempäälässä, jonne on matkaa kymmenen kilometriä. Lempäälän kautta kulkee myös Tampereen ja Hämeenlinnan suuntiin moottoritienä valtatie 3. Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee 30 kilometrin päässä Pirkkalassa. Lempäälästä Sastamalan Stormiin valtatielle 12 johtava seututie 301 kulkee Vesilahden Kirkonkylän ja Narvan kylän kautta. Seututie 301 erkanee Kuralan kylän kohdalla maantie 2992 Nokian Tottijärvelle ja edelleen valtatielle 12. Narvan eteläpuolelta seututie 301 erkanee maantie 2986 Punkalaitumelle ja Kirkonkylän länsipuolelta erkanee maantie 2985 Koskenkylän kautta Akaan Viialaan. Lisäksi kunnan alueella kulkee useita lyhyempiä kunnan sisäisiä maanteitä.
Palvelut ja koulutus thumb|right|280px|Vesilahden kirjasto Vesilahdessa on kolme alakoulua (Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen koulut) ja yläaste. Kansalaisopisto-opetuksen Vesilahdessa järjestää Pirkan opisto. Vesilahden pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä. Vesilahdella ilmestyy Lempäälän kanssa yhteinen Lempäälän-Vesilahden Sanomat.
Kulttuuri Nähtävyyksiä Vesilahden kirkko on valmistunut 1802. Vesilahden sakaristo, kivisakasti 1400-luvulta Klaus Kurjen reitti Laukon kartano Vesilahden kotiseutumuseo Narvan kyläkirkko
Murre Vesilahden alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.
Ruokakulttuuri Vesilahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla palvattu siankylki, kutunjuusto ja suolakala kuoriperunoilla.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 77. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vesilahdessa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Vesilahden seurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vesilahden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
Tunnettuja vesilahtelaisia
Jere Bergius, seiväshyppääjä Pentti Eskola, pituushyppääjä J. F. Granlund, kirjanpainaja, kirjailija ja kääntäjä Matti Grönberg, elokuvatuottaja ja ohjaaja G. A. Heman, rovasti ja kirjailija Adam Ivendorff, kirkonvartija ja päiväkirjan pitäjä Tauno Kuosmanen, yrittäjä, ”Nilsiän öljysheikki” Gabriel Kurck, maaherra 1600-luvulla Arvid Kurki, Turun piispa 1500-luvulla Frans Kärki, rovasti ja kansanedustaja Johannes Peltonen, oikeusneuvos ja kansanedustaja Aarne Rekola, oikeustieteilijä, hallintoneuvos Janne Saarinen, näyttelijä Jaakko Sointu (1912–1978), metsäneuvos Niilo Söyrinki, kasvitieteilijä ja professori Sulo Söyrinki, pastori ja kansanopiston johtaja Kalevi Tuominen, koripalloilija ja koripallovalmentaja Johan Agapetus Törngren, professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri
Katso myös Luettelo Vesilahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Vesilahden kunnan kotisivut Yrjö Punkari : Klaus Kurjen tien nähtävyyksiä Vesilahdessa Tilastokeskus – Vesilahden avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit