Vihti () on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella, VT 2:n ja VT 25:n risteyksessä. Vihdin suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.
Vihti on osa Helsingin metropolialuettahttp://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI ja merkittävä osa kunnan asukkaista matkustaa töihin pääkaupunkiseudulle. Kuntaa luonnehtivat laajat luontoalueet, kuten metsät, järvet (esim. Hiidenvesi) sekä yhteys Nuuksion kansallispuistoon. Virkistyksellä on Vihdissä pitkät juuret huvila-asutuksen sekä kylpylä- ja luontaishoitolatoiminnan kautta, jota ovat edustaneet muun muassa Luontola, Päivölä sekä Hopeaniemi.
Vihdin maisemaa hallitsevat jääkauden aikaiset harjut ja kalliojonot sekä muinaisen järven pohjaan raivatut savikkopellot. Suurtila-ajan perintöä ovat erityiset herraskartanot ja myllyt. 1900-luvun vaihteessa Vihtiä pidettiin maataloudellisena mallipitäjänä. Raideyhteyden myötä alkoi myös Nummelan, Ojakkalan ja Otalammen taajamien kehitys.
Vihdin asukasluku alkoi kasvamaan 1960-luvulta lähtien. Samalla rakennusten sijoittaminen taajamiin ja haja-alueille lisääntyi. Nummelasta kehittyi nopeimmin laajeneva taajama-alue, ensin kaupallisena keskuksena ja 2000-luvulta lähtien myös hallinnollisena keskuksena. Nummelan kasvu on jatkunut voimakkaana kunnan eteläosiin Huhmarin alueen suuntaan. Kasvua ja logistiikkaa tukevat tie- ja lentoliikenneyhteydet sekä suunnitteilla oleva Länsirata.
Vihti tunnetaan ulkoilu- ja liikunta-aktiviteeteista. Kunnassa on muun muassa hiihtokeskus, golfkenttiä, ratsastustalleja (yksi Suomen merkittävimmistä hevostoiminnan keskittymistä), patikointi- ja pyöräilyreittejä, vesiliikuntamahdollisuuksia sekä harrasteilmailua että kuntoilupaikkoja.
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.
Nimi Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)
Historia Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. Ihmiset asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon. Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla, josta osoituksena ovat useat kivihaudat. Pronssikautisesta asutuksesta osoituksena ovat miekkalöydökset ja alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asututusta kunnan alueelle syntyi keskiajalla erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.Rikkinen ym. 1983, s. 245–248
Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507. Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään, jonne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela. Maanviljely hallitsi maataloutta, minkä ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.
1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja, joista muodostui aateliskartanoita. Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta ja alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Suurtilojen yhteyteen alueelle syntyi lukuisia torppia, joita oli vuonna 1850 lähes 500. Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä alueen elinkeinot monipuolistuivat mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. Maataloudessa merkittävimpiä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla. Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Vihti-seuran julkaisuja 1
1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja osuuskunnan teurastamo 1930-luvulla. Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.Myllyniemi, Seppo 1990, s. 119–137 Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.Myllyniemi, Seppo 1990, s. 158–162 Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisen myötä.
Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965.
Kehitys toisen maailmansodan jälkeen Vihdin teollisuus on kehittynyt rautatien tulon, talvisodan aikana rakennetun Nummelan lentokentän rakentamisen sekä liikenneyhteyksien paranemisen myötä. Vihdin taajamat ja hajarakentaminen ovat kasvaneet 1960-luvun alusta lähtien. Nummelasta kehittyi Vihdin nopeimmin laajeneva taajama-alue ja 2000-luvulla Nummelasta muodostui myös kunnan hallinnollinen keskus. Suurelta osin Vihdin alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994.
Maantiede Pinnanmuodot ja maaperä Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.Rikkinen ym. 1983, s. 247
Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.
Vesistöt pienoiskuva|Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi. Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.
Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.
Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.
Ilmasto Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.Rikkinen ym. 1983, s. 23
Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.
Kasvillisuus Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.
Aluerakenne Taajamat ja kylät pienoiskuva|Nummela on Vihdin suurin taajama. Vihdin kunnassa on neljä taajamaa sekä 13 kylää. Vihdin hallinnollinen ja taloudellinen keskus on Nummela, jossa asuu noin 15 000 asukasta eli 50,6 prosenttia kunnan asukkaista. Vihdin kirkonkylässä asuu noin 3 300 asukasta eli 11,5 prosenttia kunnan asukkaista. Ojakkalassa asuu noin 1 400 asukasta eli noin 5 prosenttia kunnan asukkaista ja Otalammella noin 1 100 asukasta eli noin 4 prosenttia kunnan asukkaista. Noin kolmannes kunnan väestöstä asuu maaseudulla. Vihdin kirkonkylän historia juontaa juurensa keskiajalle, kun taas Nummela, Ojakkala ja Otalampi sijaitsevat Hanko–Hyvinkää -raideyhteyden varrella. Nummelan taajama on syntynyt Hanko–Hyvinkää-rautatien varrelle vuonna 1873 perustetun Vihdin rautatieaseman ympärille.
Kunnan suunnittelussa pyritään kehittämään aluetta osana Helsingin metropolialuetta kehittäen Vihdin ominaispiirteitä, kuten laajoja maaseutumaisia alueita ja elinvoimaisia kyliä. Asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Vihdin eteläiselle alueelle. Nummelan alueella kehitetään erityisesti Etelä-Nummelan aluetta, jonka alueelle suunnitellaan Länsirataa ja tämän yhteyteen uutta rautatieasemaa. Aseman läheisyyteen on rakennettu uusi yritysalue, johon sijoitetaan Microsoftin datakeskus. Etelä-Nummelan alueelle on rakennettu myös koulukeskus ja liikuntapuisto.
Vihdin kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari–Palojärvi, Irjala–Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi. Vuoteen 2014 asti voimassaolleessa maarekisterijaossa Vihdin alueelle nimettiin 55 kylää. Rekisterikyliä koskevat kylärajat eivät ole enää käytössä.
Suuralueet, tilastoalueet ja osa-alueet Suuralue Nro Tilastoalue Osa-alue Luoteinen suuralue Vihdin kirkonkylä Irjala Oinasjoki Olkkala Jokikunta-Vanjärvi Lounainen suuralue Nummelan keskus Lemmetti Hiidenranta Torhola–Palojärvi Vesikansa–Myllylampi Ojakkala–Tervalammen suuralue Ojakkala Pyöli–Metsäkulma Hiidensilta Tervalampi–Nuuksio Kaakkoinen suuralue Otalampi Siippoo Härkälä–Vaakkoi Koillis-Vihti Vihtijärvi Haimoo Selki
Väestö Väestörakenne Vihti on asukasluvultaan Suomen 37. suurin kunta. Vihdin asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 28 812 asukasta, mikä on 1,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Vihdin väkiluku on kasvanut 1990-luvulta aina 2020-luvun alkuun saakka. Vihdin väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,7 prosenttia, mikä on noin 9,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Vihdin väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Vihdissä on 67,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 15,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Vihdissä oli vuonna 2021 yhteensä 1 835 eli 6,3 prosenttia kunnan asukkaista.
Väkiluvun kehitys Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys aikavälillä 1749–2020 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.
Asuminen