Kruunupyy () on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on merialueita ja km2 sisävesiä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Kunta on kaksikielinen: 75 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 19 prosenttia suomea. Nykyinen Kruunupyy on muodostunut vuonna 1969, kun Kruunupyyhyn liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat. Kunnassa toimii Kokkola-Pietarsaaren lentoasema.
Historia vasen|pienoiskuva|Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Vuonna 1969 Kruunupyy yhdistyi Alavetelin ja Teerijärven kanssa. Vuonna 1977 kuntaan liitettiin pieni alue Kaarlelasta.
Kruunupyyn pitäjä Kruunupyyn pitäjän katsotaan syntyneen 22. elokuuta 1607, jolloin kuningas Kaarle IX antoi Påraksen kappelin piiriin kuuluville miehille asiaa koskevan kuulutuksen. Pitäjän nimi muistutti Kaarlen samana vuonna pidetyistä kruunajaisista. Päivää aikaisemmin Kaarle oli nimittänyt Kokkolasta kotoisin olevan papin Mårten Jacobin Kruunupyyn kirkkoherraksi.
Kruunupyyn kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1826. Kellotapulin arvellaan olevan 1660-luvulta.
Kuntaliitos ja uusi vaakuna pienoiskuva|100px|Kruunupyyn vaakuna (1955–1974) Nykyinen Kruunupyy muodostui 1. tammikuuta 1969, kun silloiseen Kruunupyyhyn liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat. Kuntaliitoksen vuoksi kunnalle vahvistettiin uusi vaakuna 14. kesäkuuta 1974. Uuden vaakunan aihe on saatu kolmesta aiemmasta kunnanvaakunasta: aurankärki Alavetelin, apilaristi Teerijärven ja kruunu Kruunupyyn vaakunasta. Uuden vaakunan myötä 15. helmikuuta 1955 vahvistettu Kruunupyyn aikaisempi kunnanvaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi.
Vuoden 1983 alussa Kruunupyy muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi, enemmistökielenään ruotsi.http://www.pohjolanyritykset.fi/yritykset/822402/Kruunupyy+(Kruunupyyn+kunta,+Kronoby+kommun).html
Maantiede Kruunupyy sijaitsee Pohjanmaalla. Sen naapurikunnat ovat Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersören kunta ja Veteli.
Kunnassa on kaikkiaan 86 järveä. Niistä suurimmat ovat Luodonjärvi, Isojärvi ja Rekijärvi.
Kruunupyyn Natura-kohteita ovat karut aapasuot Iso Ristineva ja Pikku Ristineva, tärkeä lintuvesi Laajalahti ja makeavesialtaaksi padotun Luodonjärven itäreunan lahdenpohjukka Hällörsfjärden.
Aluerakenne Kylät Alaveteli (Nedervetil), Boholmen, Bråtö, Hopsala, Norrby, Poras (Påras), Söderby, Teerijärvi (Terjärv), VähätkylätSvenska ortnamn i Finland YSA (Småbönders), Ytterbråtö, Överbråtö.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Kruunupyyssä oli 6 531 asukasta, joista 3 551 asui taajamissa, 2 952 haja-asutusalueilla ja 28:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kruunupyyn taajama-aste on 54,6 %. Kruunupyyn taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Kruunupyyn kirkonkylä1 737 2 Teerijärvi1 008 3 Alaveteli806
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö
Kruunupyyn asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Kruunupyyn alueen asukasluku nousi 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen se pysytteli noin 7 100 asukkaan tuntumassa. 1990-luvun puolivälin jälkeen Kruunupyyn asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Kruunupyyssä toteuttiiin vuonna 1969 kuntaliitos, jolloin Alaveteli ja Teerijärvi yhdistyivät Kruunupyyn kunnaksi. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kruunupyyn väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kruunupyyn asukasluku jatkaa maltillista laskua. Väestöennusteen mukaan Kruunupyyn väkiluku olisi vuonna 2030 noin 6 190 asukasta, vuonna 2035 noin 6 105 asukasta, vuonna 2040 noin 6 041 asukasta ja vuonna 2045 noin 5 979 asukasta.
pienoiskuva|oikea|Kruunupyyn urheiluhalli
Asuminen
Kruunupyyn suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (85,1 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 9,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 5,6 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Kruunupyyn asuntokunnista on 28,6 prosenttia eli noin 750 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 38,1 prosenttia eli noin 1 000 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,5 prosenttia eli noin 350, 4–6 asukkaan asuntokuntia 19,2 prosenttia eli noin 500 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,7 prosenttia eli noin 20.
Kieli ja etnisyys Kruunupyy on kaksikielinen kunta. Vuoden lopussa Kruunupyyn väestöstä enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia. Kruunupyyssä asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 4,2 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa Kruunupyyssä asui 266 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 358 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (175), joista suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (50), bulgarialaiset (24) ja virolaiset (22). Afrikkalaistaustaista väestöä edustavat erityisesti kongolaiset (10). Aasialaistaustaista väestöä edustavat syyrialaiset (14) ja filippiiniläiset (14).
Hallinto ja politiikka Kruunupyyn kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Malin Brännkärr.
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 19 on RKP:n hallussa kaudella 2025–2029. Kokoomuksella on seitsemän paikkaa ja kristillisdemokraateilla yksi paikka.
Valtuutettujen paikkajako
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Kruunupyy kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.
Kruunupyyssä oli vuonna 2022 yhteensä 2 218 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 799 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 52,4 prosenttia. Kruunupyyn työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 45,9 prosenttia, jalostuksen 39,9 prosenttia ja alkutuotannon 12,4 prosenttia.
Kruunupyyn työpaikkaomavaraisuus on 79,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 82,3 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kruunupyyssä on 128,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
2020-luvun taitteessa Kruunupyy oli työllisyystilastoissa maan kärjessä yhdessä läheisten Luodon ja Pedersören kanssa: kunnissa ei käytännössä ollut työttömyyttä lainkaan.
Yritykset Kruunupyyn suurimmat toimialat ovat palvelut, teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Kruunupyyn suurimpia työnantajia ovat pakkausmuovikalvojen valmistaja Rani Plast, logistiikka-alan yritys TL Trans sekä paperilautasten valmistaja Mini-Maid. Laihian suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös betonielementtien toimittaja Tara Element ja ulkopaneeleja valmistava KH Wood
Palvelut ja koulutus Kruunupyyssä on kahdeksan ruotsinkielistä peruskoulua ja lukio. Kunta ei kaksikielisyydestään huolimatta järjestä itse suomenkielistä opetusta (ollen vuodesta 2010, jolloin niin ikään ilman suomenkielistä koulua ollut Liljendal liitettiin Loviisaan, vuoden 2015 alkuun asti jolloin Korsnäs ja Luoto tulivat kaksikielisiksi, ainoa kaksikielinen kunta, jossa oli vain ruotsinkielistä opetusta), vaan suomenkieliset käyvät koulua Kokkolassa tai Kaustisella tai osallistuvat ruotsinkieliseen opetukseen.
Vuoden 2017 alusta Kruunupyy on osa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitetta.
Kulttuuri Tapahtumat Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Kruunupyyssä vuonna 1999.
Uskonto pienoiskuva|oikea|Kruunupyyn kirkko Kruunupyyn väestö on muiden Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin vahvasti kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Kruunupyyn asukkaista 80,8 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on korkeampi kuin Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (78,8). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,0 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 18,2 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kruunupyyn seurakunta. Kruunupyyn seurakunta muodostui vuoden 2020 alusta lähtien, jolloin Alavetelin seurakunta, Teerijärven seurakunta ja Kruunupyyn seurakunta yhdistyivät.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Kruunupyyn vuonna 1875. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin kymmenkunta jäsentä.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kruunupyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kruunupyyssä 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat IK Kronan (1906) sekä Kronoby Ungdomsföreningens Sportklubb. Kruunupyy kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.
Nykyisin Kruunupyyssä toimii yhdeksän urheiluseuraa, joista kolme on yleisseuroja. Kruunupyyn yleisseurat ovat vuonna 1982 perustettu IF Åsarna, vuonna 1912 perustettu Terjärv Ungdoms Sportklubb sekä IK Kronan. Muita urheiluseuroja ovat OK Botnia, IK Myran, Hovsala Bollklubb, OK Terjäv, NSB-86 sekä Nedervetil Häst Vänner.
Tunnettuja kruunupyyläisiä Johan Broända (1866–1947), maanviljelijä ja kansanedustaja Nils-Anders Granvik (1944–2021), maanviljelijä ja kansanedustaja Ragnar Granvik (1910–1997), kansanedustaja (RKP), maanviljelijä Sara Jungersten (s. 1976), toimittaja ja kirjailija Johannes Klockars (1867–1932), kunnallispoliitikko, kansanedustaja ja toimittaja Mona-Lisa Pursiainen o.s. Strandvall (1951–2000), pikajuoksija Johan Storbjörk (1852–1932), kansanedustaja Johannes Storbjörk (1872–1939), maanviljelijä ja kansanedustaja Erik Vikström (s. 1941), Porvoon hiippakunnan piispa John Vikström (s. 1931), arkkipiispa
Katso myös Luettelo Kruunupyyn julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Kruunupyyn kunnan kotisivut Tilastokeskus – Kruunupyyn avainluvut Nautors Swan -purjevenetehdas
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit