Kurikka

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on () ja pinta-ala  km² (), josta  km² maata ja  km² sisävesiä.

Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa, Jalasjärvi vuoden 2016 alussa. Kurikka on kuntaliitosten johdosta nykyään pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Nimi Kurikan nimi juontaa juurensa 1400-luvulla Pirkkalan ja Lempäälän suunnalta tulleiden eränkävijöiden mukanaan tuomaan sukunimeen ja Kyrönjoen varren kantataloihin, joiden vanhimmaksi kirjalliseksi asuksi on kirjattu Kuricka vuonna 1573. Suomen kielen vanhaan indoeurooppalaiseen lainasanaan perustuva kurikka tarkoittaa puista nuijaa tai pesukarttua, ja se on vakiintunut paikkakunnan nimeksi henkilönominaisuuksiin tai työkaluihin viitanneen lisänimien kautta. Tästä selityksestä Kurikka on saanut leikillisen nimen Paitapiiska. Alueen nimi kehittyi historiallisten kirjoitusasujen (kuten Curicka ja Kurika) kautta nykyiseen muotoonsa ja sen virallinen asema vahvistui kappeliseurakunnan perustamisessa vuonna 1701.

Historia pienoiskuva|pysty|vasen|Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22. huhtikuuta 1672. 170px|pienoiskuva|Kurikan vaakuna vuosina 1951–2008. Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet kehittyivät Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868; se sai kauppalanoikeudet vuonna 1966 ja kaupunki siitä tuli vuonna 1977.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten siitä tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta. Vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka sai nimensä seudun keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on rakennettu viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo aikaisemmin. Muistona siitä on edelleen Pirkkalassa oleva Kurikan kunnanosa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

pienoiskuva|pysty|Kurikan keskustaa mahdollisesti noin 1970-luvulla. pienoiskuva|Kurikan kartta Samuli Paulaharjun kirjassa Rintakyliä ja larwamaita : Kurikan wanhaa elämää vuodelta 1943.

Maantiede Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Luonto Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.

Vesistöt Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin ja on kooltaan noin 250 neliökilometriä. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle ja Vaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.

Aluerakenne Kylät Helsingin Sanomat teki joulukuussa 2017 jutun Suomen maaseudun katoavista kylistä. Siinä kerrottiin, että Kurikasta oli muuttoliikkeen myötä kadonnut nykykunnista eniten kyliä vuoden 1990 jälkeen, peräti 22. Jutun pohjana olevissa Suomen ympäristökeskuksen arvioissa kyläksi oli laskettu melko tiiviisti rakennettu alue, jossa asuu vakituisesti 20–200 asukasta.

Jalasjärven alue Ahonkylä, Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Jurvan alue Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kurikan alue Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Taajamat Vuoden 2024 lopussa Kurikassa oli 19 509 asukasta, joista 12 165 asui taajamissa, 7 221 haja-asutusalueilla ja 123:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kurikan taajama-aste on 62,8 %. Kurikan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2024) 1 Ilmajoki-Kurikka* 6 402 2 Jalasjärven kirkonkylä 3 176 3 Jurvan kirkonkylä 1 686 4 Jokipii 256 5 Luopa 229 6 Niemenkylä 214 7 Kakkuri 202

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 127 asukasta ja sen pinta-ala on 56,90 neliökilometriä.

Väestö

Kurikan asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Kurikan alueen asukasluku pysytteli yli 27 000 asukkaassa läpi 1980-luvun ja laski maltillisesti 1990-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen asukasluku on kääntynyt selvempään laskuun. Kurikassa on toteutettu kaksi kuntaliitosta. Jurva liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alusta ja Jalasjärvi vuoden 2016 alusta. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kurikan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kurikan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kurikan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 18 043 asukasta, vuonna 2035 noin 16 980 asukasta, vuonna 2040 noin 16 129 asukasta ja vuonna 2045 noin 15 490 asukasta.

Asuminen

Kurikan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (71,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 19,5 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 8,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kurikan asuntokunnista on 41,4 prosenttia eli noin 3 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,8 prosenttia eli noin 3 350 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,3 prosenttia eli noin 960, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,1 prosenttia eli noin 1 130 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 35.

Kieli ja etnisyys Kurikka on pääsääntöisesti suomenkielinen kaupunki. Vuoden lopussa Kurikan väestöstä enemmistönä  prosenttia asukkaista puhuu suomea ja  prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on  prosenttia.

Kurikassa asui vuoden 2023 lopussa 521 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kurikassa 200 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (77) ja thaimaalaiset (35).

Hallinto ja politiikka Hallinto Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka.Kurikan ja Jalasjärven liitoksessa vielä soviteltavaa, Yle uutiset 14.8.2014 Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja oli kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.Luottamuselimet

Kuntavaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa (-2 verraten vuoden 2017 kuntavaaleihin), kokoomus 11 paikkaa (+1), perussuomalaiset kahdeksan paikkaa (+4), SDP neljä paikkaa (-1), vihreät yhden paikan (-1), kristillisdemokraatit yhden paikan (-1) ja vasemmistoliitto yhden paikan (-).

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.

Valtuutettujen paikkajako

Ystävyyskunnat pienoiskuva|pysty=0.6|Kurikka ennen vuotta 2009. Ockelbon kunta, Ruotsi Melhus, Norja Pärnun kaupunki, Viro Sauga, Viro

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Kurikka kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kurikassa oli vuonna 2022 yhteensä 6 865 työpaikkaa ja kaupungissa asui 7 768 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,8 prosenttia. Kurikan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,6 prosenttia, jalostuksen 31,1 prosenttia ja alkutuotannon 11,2 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 88,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kurikassa on 156,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset Kurikan kaupungissa toimii noin 2 000 isompaa ja pienempää yritystä, lisäksi maatalousyrittäjiä on lähes 800. Kurikka on maan suurimpia maidon- ja naudanlihantuotannossa. Suurin yritys on Jalasjärvellä sijaitseva Juustoportti konserni yli 400:lla työntekijällään ja yli 100 milj. euron liikevaihdollaan.

Muita suuria työllistäjiä ovat esimerkiksi Fortaco Ostrobothnia Oy, Koja Oy Jalasjärven tehdas, Viafin Oy, Relicomp Oy sekä Ejendals Oy. Tunnettuja yrityksiä ovat lisäksi Pramia Oy, Pohjanmaan Kaluste, EJ Hiipakka Oy, Jokipiin Pellava Oy sekä Lennol Oy.

Julkistalous Kurikan kaupunki omistaa noin 4,7 miljoonaa Nesteen osaketta . Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 4.7.2021). Heinäkuussa 2021 osakkeiden arvo oli yhteensä hieman yli 388 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2024 Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin kertoi, että kaupungin omistamat osakkeet ovat tuottaneet yli 100 miljoonan euron edestä osinkotuloja viimeisen 10 vuoden aikana. Osinkotulojen avulla kaupunkiin on saatu muun muassa 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kunnallisverotus (kuin ilman osinkotuloja) sekä ilmainen varhaiskasvatus.

Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta. Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Eurooppatie E12 (Valtatie 3) Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Eurooppatie E8 (Valtatie 8) Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta ovat Seinäjoki ja Parkano.

Helsinkiin 346 km Tampereelle 169 km Turkuun 275 km Ouluun 357 km

Lahteen 294 km Kuopioon 340 km Jyväskylään 214 km Poriin 153 km

Vaasaan 76 km Seinäjoelle 32 km Lapualle 57 km

Kulttuuri Museot Eteläisessä Kurikassa sijaitsevan Jalasjärven museon yhteydessä toimivat maatila-, tekstiili-, kirkko- ja sotamuseo. Talonpoikaistyylisissä rakennuksissa sijaitsevat kokoelmat ovat lajissaan Pohjoismaiden suurimpia.

Ruoka Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu eli perunataikinasta tehty pannukakku. Perinne elää myös tunnetussa sanonnassa ”Kurikasta kotoosin ja kropsua eväsnä”.

Tapahtumat