Vasaramäki () on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta kaakkoon. Vasaramäen kaupunginosaa rajaavat Hippoksentie, Uudenmaantie, Skarppakullantie sekä Lemminkäisenkatu. Vasaramäellä on yhteistä rajaa Kupittaan, Itäharjun, Kurjenmäen, Luolavuoren, Peltolan, Skanssin ja Huhkolan kaupunginosien kanssa.
Vasaramäen asuntokanta koostuu lähinnä rivi- ja omakotitaloista, mutta sen reunoilla on myös kerrostaloja. Vasaramäessä sijaitsevat Rakuunatien päiväkoti, Vasaramäen koulun Lehmustien yksikkö (alakoulu) ja Puistokoulun yksikkö (yläkoulu). Samassa kiinteistössä Vasaramäen koulun Lehmustien yksikön kanssa sijaitsee myös Vasaramäen kirjasto. Alueen päivittäistavarakauppa on K-Market Lehmustie. Vasaramäen apteekki palvelee Kivikartiontiellä Luolavuoren kaupunginosan puolella.
Rakuunatien varressa sijaitsi Yleisradion Vasaramäen radioasema, jonka toiminta kuitenkin loppui vuonna 1988, kun toinenkin radiomasto purettiin.http://www.martinranta.org/yleasema.htm
Alueella toimii aktiivinen Vasaramäen omakotiyhdistys. Se on perustettu vuonna 1946, ja tällä hetkellä sen puheenjohtajana toimii Tomi Viitanen.
Historia
Vanha Vasaramäki Vasaramäen vanhimmat talot rakennettiin 1800-luvulla Uudenmaantien ja Rakuunatien väliselle alueelle, jossa sijaitsevat viisi palstaa vuokrattiin 15.1.1823 merkittäville porvareille. Hammarbackenin huvila rakennettiin nykyisen Tuomikujan ja Koivukadun väliseen rinteeseen. Axelbergin huvila sijaitsi nykyisen Hippoksentien varressa nykyisen Seurakuntatalonpuiston paikalla. Huvila paloi 12.3.1893. Sitä ennen talossa ehti toimia ilotalo nimellä Harmaalinna. Ringsbergin huvila sijaitsi Hippoksentien toisella puolen nykyisen jäähallin paikalla. Huvilassa toimi ravintola jo ennen Turun paloa.
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.6.1923 Vasaramäen huvilakaupunginosan jakosuunnitelman ja rakennusjärjestyksen, joka käsitti suunnilleen Uudenmaantien ja Niittykadun sekä Tuomikuja–Syreenikujan ja Turjanpuiston välisen alueen. Alueelle muodostettiin monimuotoinen katuverkko ja 34 huvilatonttia, joille rakennettiin jugendhuviloita. Jakosuunnitelma muutettiin asemakaavaksi 15.5.1935, jolloin myös Vasaramäen nimi virallistettiin.
Vuonna 1927 kaupunginarkkitehti Eero Ilmari Sutinen laati Uudenmaantien varteen Hippoksentien ja Tuomikujan väliselle alueelle jakosuunnitelman, jonka perusteella korkeaharjaiset pääosin kahden asunnon talot on rakennettu.
Sotien jälkeinen aika Vuonna 1940 Vasaramäen asuinaluetta laajennettiin itään päin ja koko Rakuunatien, Hippoksentien, Lemminkäisenkadun ja Kirsikkatien rajaama alue kaavoitettiin täyteen pieniä tontteja omakotitaloille. 24.10.1940 vahvistetusta asemakaavasta toteutui lopulta vain Rakuunatien, Poppelitien ja Kastanjatien alue, johon rakennettiin vuosina 1942–1944 ruotsalaistaloja sekä 1944–1948 seitsemän Viljo Laitsalmen suunnittelemaa asevelitaloa.
1945 Huhkolantien eli nykyisen Karviaiskadun varteen valmistui kymmenen hätäaputaloa ja yleinen sauna vuonna 1949. Talot olivat yksikerroksisia ja niissä oli kymmenen 32 m2 kokoista asuntoa. Rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla.
1940-luvun lopulla asuinaluetta laajennettiin jälleen itään kun laajan rintamamiestaloalueen rakentaminen Lemminkäisenkadun ja Lehmustien sekä Kirsikkatien ja Juolukkatuen väliselle alueelle käynnistyi.
Lähiöiden aika 1950-luvulla Vasaramäkeen ryhdyttiin rakentamaan kerrostaloja ja ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Lehmustien varteen vuonna 1953.
Rakuunatien eteläpäähän mäen päälle suunniteltiin pienehkö kerrostalolähiö, jonka ensimmäiset talot valmistuivat 1959. Alueella on yhteensä kahdeksan taloyhtiöitä, joiden nimet ovat Vasaramäki, Vasaraharju, Vasaravuori, Säästövasara, Vasarakallio, Vasararinne, Vasarakivi ja Vasarakumpu. Viimeinen kerrostalo valmistui vuonna 1969.
Myös Hippoksentien varteen Kupittaanpuiston ja Vasaramäenpuiston väliin ryhdyttiin rakentamaan 1960-luvulla kerrostaloja. Vuonna 1966 valmistui Vasaramäen suurin taloyhtiö, KOy Hippoksentie. Yhtiön taloista on jouduttu painumisen takia purkamaan sekä B-talo kesällä 2008 ja C-talo talvella 2019. Molemmat on korvattu uusilla taloilla. Lemminkäisenkatu 17:n talo rakennettiin alun perin TYKS:n henkilökunnan asuntolaksi.
Täydennysrakentamisen aika 1980-luvulle tultaessa Vasaramäki oli kasvanut suunnilleen nykyiseen laajuuteensa. Petäjäkadun ja Vasaramäenkadun välisen korttelin talot purettiin ja tilalle valmistui vuonna 1984 kolme rivitaloa. Huhkolantien hätäaputalot purettiin ja tilalle rakennettiin 1990-luvulla Karviaiskadun rivitalot. Vasaramäen radioasema lopetti toimintansa 1988 ja tilalle kaavoitettiin 1990-luvulla rivitaloja.
Rakuunapuistoon ryhdyttiin vuonna 2006 kaavoittamaan kerrostaloja ja Hautasmaantien varteen valmistui kaksi uutta kerrostaloa vuonna 2017. Myös Villenpuistoon ryhdyttiin kaavoittamaan kerrostaloja vuonna 2009. Kolme uutta kerrostaloa valmistui Seppelkadun päähän vuosina 2017–2020.
Suuria muutoksia tapahtui liikenneyhteyksissä, kun 1990-luvun lopulla Vasaramäen ja Itäharjun väliin valmistui Helsinginkatu eli valtatie 1:n uusi linjaus Turusta Paimioon. 2000-luvulla Hautausmaantien itäpäähän valmistui nelikaistainen Skarppakullantie, joka avasi uuden yhteyden Skanssin ja Koivulan suuntaan.
Arkkitehtuuri Alue tunnetaan funkkis-korttelistaan ja Erik Bryggmanin suunnittelemasta entisestä seurakuntatalosta. Rakuunatien eteläpäässä mäen päällä sijaitsevaa kerrostaloaluetta ovat suunnitelleet mm. Bryggmanin avustajana aikanaan toiminut professori, arkkitehti Pekka Pitkänen sekä Turun asemakaava-arkkitehtina toiminut Olavi Laisaari.
Turun hautausmaalla sijaitsee kuuluisat Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli ja Pekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli. Hautausmaalla sijaitsee paljon tunnettujen kuvanveistäjien tekemiä muistomerkkejä ja veistoksia.
Hautausmaalle on haudattu muun muassa arkkitehdit Charles Bassi, G. T. Chiewitz, P. J. Gylich, C. J. von Heideken, Hugo Neuman, Frithiof Strandell, August Krook, J. E. Hindersson, Totti Sora, Erik Bryggman, Heimo Riihimäki, Carin Bryggman, Reima Pietilä, Pekka Pitkänen ja Raili Pietilä.
Nimi Kaupunginosan nimi on peräisin kauppias C. G. Hammarilta, joka vuokrasi Turun kaupungin eteläiseltä takamaalta palstan nro 7 vuosina 1823–1826. Hänen mukaansa aluetta alettiin kutsumaan nimellä Hammarbacka, joka on edelleen kaupunginosan ruotsinkielinen nimi. Vuonna 1935 nimi suomennettiin Vasaramäeksi, kun alueelle vahvistettiin ensimmäinen asemakaava.
C. G. Hammarin mukaan on nimetty Uudenmaantien rinnalla kulkeva tonttikatu, joka oli alun perin suunniteltu muun muassa raitiovaunujen käyttöön. Nimistötoimikunta käsitteli jo vuonna 2002 kadunnimen muuttamista C. G. Hammarin kaduksi, mutta vasta vuonna 2008 katu nimettiin Kauppias Hammarin kaduksi asemakaavan muutoksen myötä.
Nimistö Vasaramäen nimistössä kaksi suurinta teemaa ovat puut ja marjat. Puut sijoittuvat alueen länsilaitaan ja marjat alueen itälaitaan. Uudenmaantien varressa on pienellä alueella teemana hautausmaa.
Lisäksi alueella on muutamia paikallisia nimiä kuten Hippoksentie, Vasaramäenkatu, Seurakuntatalonpuisto, Radioasemanpuisto ja Hautausmaantie.
Lemminkäisenkatu kuuluu Itäharjun kalevalateemaiseen nimistöryhmään.
Puistot Vasaramäen alueella on useita puisto- ja metsäalueita sekä Turun hautausmaa.
Nykyisen Marjamaanpuiston paikalle suunniteltiin 1940-luvulla rautatietä Turusta Paraisille erityisesti Paraisten kalkkikaivoksen tarpeisiin. Hanke kuitenkin kariutui valtion ja kaivosyhtiön erimielisyyksiin kustannuksista. Vasaramäessä radalle varattu alue muutettiin 50-luvun lopulla puistoksi. Toteutumaton rata näkyy edelleen Kirsikkatien ja Marjamaanpuiston kaartumisena kohti Kupittaan asemaa.
Vuonna 2019 Marjamaanpuistoon valmistui maailmanpuutarha, joka symboloi monikulttuurista Suomea ja on samalla kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Idea maailmojen puutarhasta tuli DaisyLadies -yhdistyksen toiminnanjohtaja Hülya ”Hissu” Kytölältä. Maailmanpuutarha jakautuu seitsemään eri maantieteelliseen tilaan: Skandinaviaan, Eurooppaan, Välimeren alueeseen, Lähi-Itään, Aasiaan ja Oseaniaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Kunnostuksen yhteydessä istutettiin ensimmäisenä Suomi 100 -kuusi Suomea ja pohjoista luontoa edustamaan. Maailmanpuutarhan on suunnitellut Kirsti Palmu ja Hillevi Ahlroth.
Liikenne
Vasaramäkeen kulkee Fölin runkolinja 4 Kauppatorilta ja Varissuolta. Lehmusvalkamalle kulkee muun muassa Vaapukkatietä ja Lehmustietä pitkin asiointilinja 41. Lisäksi Uudenmaantietä eli 110-tietä pitkin Vasaramäen vierestä kulkee kaikki Kaarinaan jatkavat linjat (6A, 700–708 ja 801), kaukoliikenne Sauvon ja Paraisten suuntaan sekä Ilpoisiin kulkeva linja 22. Lemminkäisenkatua pitkin Vasaramäen ohittavat linjat 10, 10A, 27, 27A ja 709.
Vuosina 2021–2022 Uudenmaantien rinnalla kulkeva Kauppias Hammarin katu saneerattiin, ja heinäkuussa 2022 valmistuneesta kadusta tuli Turun ja koko Varsinais-Suomen ensimmäinen pyöräkatu.
Suomen ensimmäinen pyörätie valmistui Turkuun 1930-luvun lopulla Uudenmaantien eli nykyisen 110-tien varteen. Pyörätie oli noin 1,5 kilometriä pitkä ja johti Kupittaankadun risteyksestä Vasaramäkeen Hautausmaantien risteykseen saakka.
Lähteet
Aiheesta muualla
Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.