thumb|Ranskalainen tiedustelupallo L'Intrépide vuodelta 1796 on vanhin olemassa oleva lentävä laite. Sitä säilytetään Itävallan sotamuseossa Wienissä. thumb|Leonardo da Vincin suunnitelma ornitopteriksi. thumb|Vuoden 1945 yhdysvaltalainen uutiskatsaus esittelee useita historiallisia ensilentoja Ilmailun historia yltää yli kahden tuhannen vuoden takaisiin leijoihin ja tornista hyppäämisyrityksistä yli äänennopeudella lentäviin ilmaa raskaampiin suihkukoneisiin.
Leijan lennättäminen alkoi Kiinassa satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja niitä pidetään ensimmäisinä ihmisen tekeminä lentolaitteina. Jotkut leijat olivat riittävän suuria nostamaan ihmisen ilmaan. Kiinalaiset lennättivät myös pieniä kuumailmalyhtyjä ja bambukoptereita pyörivällä potkurilla. Leonardo da Vinci hahmotteli lentolaitteita 1500-luvulla. Nämä olivat käytännöllisiä, mutta eivät tieteellisiä tutkielmia eikä hän yrittänyt rakentaa niitä. 1700-luvulla alkanut ilmakehän tutkiminen johti kaasujen kuten vedyn löytämiseen, mikä puolestaan johti ilmapallon keksimiseen. Erilaiset tuonaikaiset fysiikan teoriat, kuten virtausmekaniikka ja Newtonin mekaniikan peruslait johtivat nykyaikaisen aerodynamiikan kehittymiseen. Kuumalla ilmalla lentäviä kiintopalloja käytettiin 1800-luvun alkupuolella ja niillä oli merkittävää käyttöä tuon vuosisadan puolivälissä käydyissä sodissa taistelujen tarkkailussa.
Kokeet liidokeilla auttoivat ilmaa raskaampien kehitystä ja 1900-luvun alussa polttomoottorin ja aerodynamiikan kehitys oli edennyt niin pitkälle, että ilmaa raskaamman laitteen hallittu lento tuli mahdolliseksi. 1900-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt suihkumoottori ja muu tekninen kehitys mahdollisti henkilöliikenteen nopean kasvun ja vuonna 2013 vuosittainen matkustajamäärä ylitti jo 3 miljardia. Päivittäinen 8 miljoonaa ihmistä lentää noin 100 000 eri lennolla.
Varhaiset lentoyritykset
thumb|Daidalos tekee Ikaroksen siipiä. thumb|Turkkilainen postimerkki, joka esittää Çelebin hyppyä Galatan tornista. Tornihypyt Historiasta löytyy useita kertomuksia ihmisistä, jotka ovat yrittäneet lentää. Tyypillisesti lentokykyä on ajateltu saatavan linnuilta pukeutumalla näiden sulkiin ja rakentamalla siivet ja pyrstö. Tämän jälkeen on sitten hypätty korkealta paikalta kuten kirkon tornista. Kun ei ole ymmärretty nostetta, ja tasapainon hallintaa, niin yleisesti näissä hypyissä kävi huonosti. Varhainen tunnettu lentämistä käsittelevä kreikkalainen legenda kertoo Daidaloksesta ja Ikaroksesta. Tällaisia tarinoita tunnetaan myös Intiasta, Kiinasta ja Euroopan varhaishistoriasta.
Tornihypyn tekijöihin kuuluu muun muassa Eilmer Malmesburylainen. Niinkin myöhään kuin 1811 Ulmissa Albrecht Berblinger rakensi ornitopterin ja hyppäsi Tonavaan.
Abbas ibn Firnas
Islamilaisen perimätiedon (”1001 Inventions”) mukaan ilmailun perustaja oli Abbas ibn Firnas, joka vuonna 852 hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista tukikepeillä varustettuun viittaan pukeutuneena kärsien vain pieniä vaurioita alas tullessa. Seuraavaksi hän hyppäsi vuorenjyrkänteeltä linnunsulkiin varustautuneena. Lento jyrkänteeltä epäonnistui laskeutumisvaiheessa, koska hän oli unohtanut pyrstösulat.
Ibn Firnasin hyppyä koskevat tiedot ovat peräisin 1000-luvulta Ibn Hayanilta ja 1600-luvulta al-Maqqarilta. Brentjes, 2013, s. 139–141 Kumpikaan ei mainitse hyppyä minareetista, eikä Espanjan moskeijoissa sellaista ollutkaan ennen 900-lukua. Ibn Firnas tarkoittaa "leijonan poikaa", joten nimi symbolisoi rohkeaa ja vahvaa miehestä.
Yksi Bagdadin lentokentistä on nimetty Ibn Firnasin mukaan ja hänen patsaansa löytyy Bagdadin päälentokentälle vievän tien varrelta. BBC:n tiedeohjelmassa vuonna 2019 Ibn Firnasia kuvataan "huimasti aikaansa edellä olleeksi neroksi" ja lentämisen uranuurtajaksi, joka otti ensimmäisen askeleen moderniin lentämiseen johtanutta kehitystä. Tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes katsoo, että hyppyjä koskevat tiedot ovat ajallisesti myöhäisiä, keskenään ristiriitaisia ja osin uskomattomia. Niiden vertailu osoittaa myös tarinan vähittäisen kehityksen.
thumb|left|Puupiirros leijasta John Bate'n kirjasta The Mysteryes of Nature and Art vuodelta 1635. Hezârfen Ahmed Çelebi
Hezârfen Ahmed Çelebi (1609 Konstantinopoli –1640) oli Osmanien valtakunnassa vaikuttanut keksijä. Kerrotaan, että hän kotkien lentoa tarkkailtuaan päätti yrittää samaa itsekin ja onnistui liitämään Bosporinsalmen yli. Tarina Çelebin lennosta tunnetaan hyvin Turkissa, missä historiallisen lennon muistoksi on julkaistu postimerkkiAl-Hassani 2012, s. 299 ja Hezarfenin lentokenttä Istanbulissa nimetty hänen mukaansa. Lentoa Galatan tornista Bosporinsalmen yli on kuitenkin pidetty mahdottomana.Edis & Bix 2016, s. 196
Leijat Leija on ehkä ollut ensimmäinen ihmisen rakentama lentolaite. Se keksittiin Kiinassa todennäköisesti jo 400-luvulla eaa. ja keksijöinä mainitaan Mozi (Mo Di) ja Lu Ban (Gongshu Ban). Myöhemmät leijat usein jäljittelivät lentäviä hyönteisiä, lintuja ja petoja, niin todellisia kuin myyttisiä. Joitakin varustettiin jousilla ja pilleillä tuottamaan musikaalista ääntä lentäessään. Muinaiset ja keskiaikaiset kiinalaiset kirjalliset lähteet kertovat leijoja käytetyn etäisyyksien mittaamiseen, tuulen testaamiseen, miesten nostamiseen ja viestintään.
Ihmistä kannattavat leijat Ihmistä kannattavia leijoja tunnettiin vain Kiinassa, jossa niitä käytettiin niin siviili- kuin sodankäynnin tarpeisiin sekä joskus myös rangaistuksena. Näistä leijoista on tunnetaan tarinoita myös Japanista 600-luvulta alkaen. thumb|Japanilainen bambupotkuri
Pyörivät siivet Pystyakselin ympäripyörivää potkuria tiedetään käytetyn vanhoissa kiinalaisissa leluissa vuoden 400 eaa. jälkeen. Samankaltainen "Moulinet à noix" tunnetaan 1300-luvun Euroopasta.
Kuumailmapallot thumb|left|Taivaslyhty. Kiinalaiset ovat jo varhain ymmärtäneet kuuman ilman nousevan ylös ja soveltaneet tätä ilmiötä pieniin kuumailmapallohin, joita kutsutaan taivaslyhdyiksi. Taivaslyhty koostuu paperipussista, jonka suuaukkoon laitetaan pieni palava lamppu. Taivaslyhtyjä lähetetään perinteisesti erilaisissa juhlallisuuksissa.
Renessanssi thumb|Leonardon piirros Uuden ajan alussa muutamat tutkijat alkoivat selvittää lentämisen perusteita ja mahdollisia lentolaitteita. Tunnetuin heistä on Leonardo da Vinci, vaikka hänen työnsä pysyivät tuntemattomina vuoteen 1797 saakka, joten hänen töillään ei ollut ollut vaikutusta kehitykseen kolmeensataan vuoteen. Vaikka Leonardon työt ovat vähintään järkeviä, ne eivät kuitenkaan perustuneet erityisen hyvään tieteelliseen käsitykseen. Leonardo tutki lintujen lentoa, analysoiden sitä havaiten monia aerodynamiikan perusteita. Hän ainakin ymmärsi voiman ja vastavoiman periaatteen, esineen aiheuttaessa ilmaan yhtä paljon vastusta kuin ilma esineeseen. Tämä periaate sisältyi Newtonin lakeihin, jotka julkaistiin 1687. 1400-luvun lopulta alkaen Leonardo oli kirjoittanut ja piirtänyt lentäviä koneita, ornitoptereita, kiinteäsiipisiä liidokkeja, pystypotkurilaitteita ja laskuvarjoja. Varhaisimmissaan töissä Leonardo keskittyi ihmiskäyttövoimaisiin lentolaitteisiin, mutta ymmärsi pian näiden olevan epäkäytännöllisiä ja keskittyi myöhemmin hallittuun liitoon, mutta piirtäen myös muutamia jousikäyttöisiä lentolaitteita.
thumb|left|Bartolomeu de Gusmãon ilmalaivasuunnitelma
Ilmaa kevyempien alusten kehitys Ilmalaivojen teorian kehitys Vuonna 1670 Italialainen jesuiitta Francesco Lana de Terzi julkaisi teoksen, jossa hän arvioi, että ilmaa kevyempi alus voisi olla mahdollinen kuparipeltisen tyhjiökammion avulla, koska sen syrjäyttämä ilma painaisi enemmän kuin ilmalaiva. Teoreettisesti tämä on järkevää, mutta käytännössä riittävän lujan vakuumiastian seinistä tulee paksut ja liian painavat.
Vuonna 1709 portugalilainen Bartolomeu de Gusmão esitti kuningas Juhanalle pyynnön tukea hänen työtään ilmalaivan kehittämiseksi. Elokuun 8. päivä 1709 Gusmão esitti hoville näytöksen, jossa pallo nousi tulen avulla Casa da Índia -rakennuksessa salin kattoon.
Ilmapallot thumb|left|1800-luvun alun piirros erilaisista ilmapalloista thumb|Breitling Orbirter 3 -ilmapallo on yhdistelmä vetypallosta ja kuumailmapallosta.
Ranskasta tuli ilmalentojen kehityksen veturi ja vuosi 1783 oli siellä merkkipaalu ilmapallojen kehityksessä: Kesäkuun 4. Montgolfierin veljekset esittelivät miehittämättömän kuumailmapallon lennon Annonayssä. Elokuun 27. Jacques Charles ja Robertin veljekset lennättivät maailman ensimmäistä vetypalloa Marskentällä. Lokakuun 19. Montgolfierin veljekset nostivat ilmaan maahan sidotussa kuumailmapallossa kolme henkilöä ”Folie Titon” puutarhassa Pariisissa. Ensimmäiset ilmapalloilijat olivat tiedemies Jean-François Pilâtre de RozierKivikirveestä tietotekniikkaan, Ilkka J. Mäkinen: Yhä nopeammin entistä pidemmälle, s. 227–238., tehtailija Jean-Baptiste Réveillon ja Giroud de Villette. Marraskuun 21. Montgolfierit lähettivät matkaan ensimmäisen vapaasti lentävän kuumailmapallon, jossa oli ihmisiä matkustajina. Tällä matkalla matkustajina olivat Jean-François Pilâtre de Rozier yhdessä markiisi François Laurent d’Arlandesin kanssa. He ajautuivat noin 8 kilometriä pallossa, joka pysyi ilmassa pienellä nuotiolla. Joulukuun 1. Jacques Charles ja Robertin veljeksistä Nicolas-Louis lähtivät vetypallon mukana lentoon Tuileries’n puistossa Pariisissa. Lentoa seurasi arviolta 400 000 ihmistä. He nousivat arviolta 550 metrin korkeuteen ja laskeutuivat auringon laskun aikaan noin 2 tuntia ja 5 minuuttia myöhemmin Nesles-la-Valléessa 36 kilometrin päässä. Robertin poistuttua aluksesta Charles päätti lentää yksin, jolloin pallo nousi nopeasti 3 000 metrin korkeuteen ja Charles näki ylhäällä auringon uudelleen sekä kärsi kovasta korvasärystä. Epämiellyttävän kokemuksen takia hän ei enää koskaan lentänyt.
Suomessa oululainen apteekkari Johan Julin lennätti kuumailmapalloa vuonna 1784, kun kaupunki juhli Kustaa III:n paluuta pitkältä Italian-matkalta. Kuninkaan nimikirjoituksin ja vaakunoin varustettu pallo nousi ilmaan Oulun torilta väkijoukon seuratessa.Pikku jättiläinen s. 595–7
Ilmapalloilu nosti Euroopassa suuren innon 1800-luvulla, minkä avulla saatiin ymmärrystä korkeuden ja ilmakehän suhteista. Palloja käytettiin paljon sodissa niin tiedusteluun kuin myös ihmisten pelastamiseen miehitetyistä kaupungeista. Ilmapalloja käytettiin myös Yhdysvaltain sisällissodassa, jossa nuori Ferdinand von Zeppelin lensi ensi lentonsa ilmapallossa Potomacin armeijan pallon matkustajana 1863.
Vuonna 1931 sveitsiläinen ja Belgiassa yliopistossa työssä ollut professori Auguste Piccard (1884–1962) nousi 15 781 metrin korkeuteen Saksasta lähteneellä ilmapallolla, jossa oli paineistettu kori. Seuraavana vuonna hän nousi Sveitsistä lähteneellä ilmapallolla 16 770 metrin korkeuteen. Vuonna 1935 yhdysvaltalaisen Stratobowl-projektin tuloksena ilmavoimien upseerit Albert William Stevens (1886–1949) ja Orvil Arson Anderson (1885–1965) nousivat stratosfääripallolla 22 570 metrin korkeuteen. Auguste Piccardin pojanpoika Bertrand Piccard (s. 1958) lensi Brian Jonesin (s. 1947) kanssa Breitling Orbiter -pallolla keskeytyksettä maapallon ympäri. Matka kesti 19 vuorokautta ja 21 tuntia.
Ilmalaivat thumb|left|upright|Santos-Dumont's "Number 6" kiertämässä Eiffel-tornia voittaessaan lokakuussa 1906 Deutsch de la Meurthe -palkinnon. thumb|LZ 129 Hindenburg rakennusvaiheessa