Muusat () eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria. Muusa on nykyään taiteellisen innoituksen symbolihahmo.
Mytologia pienoiskuva|Gustave Moreau, Hesiodos ja muusa, 1891. Hesiodoksen Jumalten synnyn mukaan muusat olivat ylijumala Zeuksen ja muistin jumalattaren Mnemosynen tyttäriä. Heidän johtajanaan toimi itse Apollon, Apollōn Mūsagetēs (Muusain Apollon). Heidän syntymäpaikkansa oli Pierian lähde tai virta lähellä Olymposvuorta. Muusat olivat nymfejä, jotka elivät alkuaan vuorilla ja puroissa. Myöhemmin heidän asuinpaikkansa tarkentui Parnassos- ja Helikon-vuoriksi sekä Kastalian ja Hippokrenen lähteiksi. Helikonin itäpuolella sijaitsi Muusien laakso, joka oli merkittävä muusille omistettu pyhäkköalue. Siellä vietettiin näiden kunniaksi Museia-juhlaa.
Muusien määräksi vakiintui yhdeksän. He olivat: Kalliope – eeppisen runouden muusa, päämuusa Euterpe – musiikin muusa Kleio – historiankirjoituksen muusa Erato – lyyrisen runouden muusa Melpomene – tragedian muusa Polyhymnia – pyhän runouden ja laulun muusa Terpsikhore – tanssin muusa Thaleia – komedian muusa Urania – tähtitieteen muusa
Klassisissa kouluissa opeteltiin muusien nimet niiden alkutavuista muodostetun hokeman avulla: “Klio–Me–Ter–Thal / Eu–Er–Ur–Po–Kal”.
Maalaustaiteella, kuvanveistolla ja arkkitehtuurilla ei ollut omaa muusaa. Muusat kuvastavatkin aikansa kulttuuriarvoja.
Museo-sana juontuu kreikkalaisesta sanasta museion, joka tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa. Myöhemmin on käytetty sanaa muuso kuvaamaan miespuolista muusaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit