Lutakko

thumb|right|300px|Lutakko Jyväsjärveltä kuvattuna. Taustalla näkyy Innova-torni. thumb|right|300px|Schaumanin puistotie. thumb|right|300px|Lutakonpuisto keväällä 2009 rannasta katsottuna. Kuvassa Marja Kolun taideteoksia (Aatamin puraisu & Rastatukkainen Soffa), Lutakon asuintaloja ja taustalla Innova-torni. thumb|right|300px|Neliötori Lutakossa, Jyväskylän paviljongin vieressä. Kuvassa paikalla 1911–1995 toimineesta vaneritehtaasta jäljelle jäänyt rakennus ja savupiippu sekä tehtaan perustajan, Wilhelm Schaumanin patsas (tehnyt Kalervo Kallio, 1959). thumb|right|300px|Jyväskylän toiseksi korkein asuinrakennus, 45 metriä korkea ja 15-kerroksinen Horisontti. Rakennus sijaitsee Lutakon kaupunginosassa Jyväsjärven rannalla, Kuokkalan sillan vieressä. thumb|right|300px|Tanssisali Lutakko, valtakunnallisesti tunnettu rock-klubi ennen vuoden 2005 remontin valmistumista.

Lutakko on niemi ja noin 3 200 asukkaan kaupunginosa ja tilastoalue Jyväskylän kantakaupunkialueella, Jyväsjärven rannalla. Entiselle puuteollisuusalueelle rakennetun uuden asuinrakennuskannan lisäksi alueella on liike-, toimisto- ja kulttuuritiloja sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Jyväskylän ydinkeskustasta Lutakon erottavat Rantaväylä (valtatie 9, valtatie 23, E63-tie) ja rautatie. Lutakossa sijaitsee muun muassa messukeskus Paviljonki sekä rock-klubi Tanssisali Lutakko.

Yleistä

Lutakon alueen nykyinen rakennuskanta koostuu pääasiallisesti vuoden 1995 jälkeen rakennetuista asuinkerrostaloista. Asuinalueiden suunnittelusta on vastannut 1980-luvun lopulta alkaen Jyväs-Helmi Oy, jonka taustalla olevat Skanska Oyj ja YIT Oyj ovat vastanneet myös alueen rakentamisesta. Lutakon asuinalueiden suunnittelu ja rakentaminen on jaettu viiteen vaiheeseen. Neljännen vaiheen viimeinen talo valmistui keväällä 2013 ja viidennen vaiheen ensimmäinen kesällä 2012. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty noudattamaan sosiaalisesti kestävää kaupunkisuunnittelua.Jyväs-Helmi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Moision esitelmä Lutakon asukasyhdistys ry:n järjestämässä yleisötilaisuudessa 4.3.2009. Lutakko sijoittui kolmanneksi MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelman vuonna 2009 järjestämässä Suomen paras asuinalue -äänestyksessä.

Lutakon alueella sijaitsee Jyväskylän Satama sekä muun muassa kaksi Jyväskylän korkeimpiin lukeutuvaa rakennusta: 15-kerroksinen asuinrakennus Horisontti sekä kiilamaisesta muodostaan tunnettu Innova-rakennus, jossa toimii useita IT-alan yrityksiä. Lutakon rannan tuntumassa on myös useita 12-kerroksisia asuintaloja. Alueen suunnitteluvaiheessa esitellyt kuvat korkeista rakennuksista toivat alueelle lisänimen ”(Jyväskylän) Manhattan”.

Korkeiden rakennusten lisäksi Lutakossa sijaitsee myös muita paikallisesti ja valtakunnallisestikin tunnettuja kiinteistöjä, kuten messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatioteknologian instituutti Dynamo ja vanhassa tehdasrakennuksessa toimiva Tiimiakatemia. Dynamon tiloissa on opetustilojen lisäksi avoin kampuskirjasto ja lehtienlukusali sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseon näyttely.

Alue on laajalti tunnettu myös Tanssisali Lutakosta, jossa toimii Jelmu ry:n ylläpitämän rock-klubin lisäksi bändien harjoittelutiloja – rakennukseen viitataan usein pelkällä ”Lutakko”-nimellä.

Lutakossa sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä Schaumanin vaneritehtaiden toimintaan liittyneitä rakennuksia, kuten toimitusjohtajan edustuskodiksi rakennettu Schaumanin linna, vanhoja punatiilisiä tuotanto- ja toimistorakennuksia sekä korkea punatiilinen savupiippu, joka toimii myös yhtenä alueen maamerkkinä.

Lutakon arkkitehtonisiin maamerkkeihin kuuluu myös vuonna 1989 valmistunut Kuokkalan silta, joka yhdistää Lutakon Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevaan Kuokkalan kaupunginosaan.

Lutakon rantaviivaa pitkin kulkee Rantaraitti, joka on kokonaisuudessaan noin 14 kilometriä pitkä, Jyväsjärven kiertävä jalankulun ja pyöräilyn väylä. Rantaraitin varrella on uimaranta sekä aaltoilevasta nurmikostaan tunnettu Lutakonpuisto.

Lutakonpuiston ja satama-alueen lisäksi alueella oleviin aukioihin lukeutuu Paviljongin vieressä olevat Messutori ja Neliötori. Alueen kaavassa on varaus nykyisen Messukadun muuttamisesta torimaiseksi tapahtuma-aukioksi, johon on julkisuudessa viitattu Lutakon aukiona.

Tanssisali Lutakossa ja Jyväskylän Paviljongissa järjestettävien lukuisten konserttien, messujen ja kongressien lisäksi Lutakon alueella järjestetään vuosittain mm. Ween maan viljaa -markkinat ja Sataman Yö -tapahtuma. Jelmu ry järjestää vuosittain Lutakko liekeissä -festivaalit. Lisäksi alueella on jo useana vuonna ollut Neste Oil Rallin varikko- ja messualue. Myös monet tivolit ovat myös pystyttäneet kalustonsa Lutakon alueelle. Tulevaisuudessa Lutakon merkitys Jyväskylän yleisötapahtumien järjestämispaikkana korostuu kun 2008 aloitettu satama-alueen laajentamisen ja 2010-luvulla Paviljongin ja satama-alueen väliin rakennettava Lutakon aukio valmistuvat.

Kun Jyväskylä perustettiin vuonna 1837, niemi oli kooltaan huomattavasti pienempi; melkein koko nykyinen Lutakko on syntynyt Jyväsjärven järvenlaskujen myötä ja Jyväsjärveä täytettäessä. Yhdellä järvenlaskukerralla Jyväsjärvi menetti ainoan nimetyn saarensa, Vasikkasaaren, kun rantaviiva kuroutui siihen kiinni. Jyväsjärvelle jäi vain yksi nimetön saari. Se sijaitsee Äijälänsalmen lähellä. Yksi arvio on, että vain viidesosa Lutakon kiinteästä maasta on alkuperäistä. Sana ”lutakko” tarkoittaakin liejuista rantakosteikkoa Tämän takia kaupunginosan nimenä Lutakkoa on pidetty mauttomanakin. Lutakon uudeksi nimeksi on harkittu ainakin nimeä Touruniemi, joka viittaisi siihen, että Tourujoki laskee Jyväsjärveen aivan niemen itätyvellä.

Schaumanin vaneritehdas Lutakossa 1912–1995 toiminut Schaumanin vaneritehdas oli pitkään Jyväskylän suurimpia työllistäjiä. Tehtaan toiminta alkoi Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy -nimellä .

Päätös teollisuustoiminnan lopettamisesta alueella syntyi kun Suomen vanhin vaneritehdas alkoi jäämään kasvavan kaupungin keskelle. Schauman Wood Oy myi alueen Jyväs-Helmi Oy:lle vuonna 1988 ja osti Enso-Gutzeitin Säynätsalon vaneritehtaan vuonna 1990. Vuonna 1993 toteutuneen Jyväskylän ja Säynätsalon kuntaliitoksen jälkeen Lutakon tehtaita ryhdyttiin purkamaan ja toimintoja siirrettiin Säynätsalon laajentuville tehtaille. Teollisuustoiminta loppui Lutakon alueella lopullisesti 1995, jonka jälkeen alkoi muuttumaan asuinalueeksi maaperätutkimusten ja -puhdistusten jälkeen.

Eräs vaneritehtaan huippukausista alkoi vuonna 1951, kun Uno Savola nimitettiin Oy Wilhelm Schauman Ab:n toimitusjohtajaksi. Savola toteutti tuotannossa runsaasti uudistuksia, joiden ansiosta yhtiön vanerituotanto lähes kaksinkertaistui ja sahatavaratuotanto yli kolminkertaistui kymmenessä vuodessa. Yhtiö olikin 1960-luvun alussa Euroopan suurin puulevyjen tuottaja. Viitattu 12.2.2010

Lutakossa on edelleen vaneritehtaisiin kuuluneita rakennuksia tai niiden osia muistona menneistä ajoista ja monet alueen katujen nimistä on viitteitä puunjalostukseen viittaavaan sanastoon. Lutakossa sijaitsevalle Neliötorille on myös pystytetty Kalervo Kallion veistämä patsas Wilhelm Schaumanin muistoksi ja alueen pääkatu on nimetty Schaumanin puistotieksi.

Historiaa

1700-luku

1750 Varhaisimmat karttamerkinnät Lutakon alueelta. Jyväskylän kappelikirkonkylää esittävissä kartoissa Tourujoen suun viereinen alue on merkitty kosteikoksi. 1784 Isojakokartassa todetaan, että niemestä osa kuuluu Mattilan taloon ja osa Syrjälän taloon.

1800-luku

1833 Jyväskylän nykyisen keskustan ruutukaavalle etsitään paikkaa, nykyinen Lutakon alue hylätään liian vetisenä. 1830–1840-luvut Lutakonniemi laajenee Äijälänsalmella tehtyjen ruoppausten aiheuttaman vedenpinnan laskun myötä. 1837 Jyväskylä perustetaan. Lutakon alue kuuluu lähes kokonaan kaupungille. 1842 Vesijättömaata tarkoittava Lutakko-nimitys esiintyy ensimmäisen kerran kartalla. 1855 Lutakon alue on lehmien laiduntamisalueena.

1900-luku

1900-luvun vaihde Hotellinpitäjä Nikolai Wahlgrenilla on Lutakossa palstatila hevosilleen. 1911 Wilhelm Schauman hankkii itselleen tontin Lutakonniemestä vaneritehdasta varten, arkkitehti Yrjö Blomstedt laatii tehtaan suunnitelmat. 1912 Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy aloittaa vanerituotannon alkaa Lutakossa, vuoden loppuun mennessä tehtaalla 141 työntekijää. 1919 Vaneritehtaan henkilökunta kasvanut 520 henkeen. 1922 Arkkitehti Gunnar Wahlroos tekee ensimmäisen suunnitelman Schaumanin linnasta. 1923 Schauman rakennuttaa Lutakonniemen kärkeen sahan. 1924 Schaumanin Vaneritehtaan toimitusjohtaja Bruno Krook rakennuttaa Schaumanin linnan edustuskodikseen Touruniemeen. 1925 Satamarata valmistui Lutakon länsilaidalle. Vesitietä pitkin tuotiin tavaraa esimerkiksi Säynätsalon tehtailta ja kuormattiin junanvaunuihin.Rautatietyöt Jyväskylässä ja lähiseudulla. Keskisuomalainen 18.3.1925. 1931 Rakennuspuusepän osasto perustetaan tehtaan yhteyteen. 1940 Puutalotehdas aloittaa toimintansa. 1957 Lastulevytehdas aloittaa toimintansa. 1960-luvun alku Oy Wilhelm Schauman Ab kasvaa Euroopan suurimmaksi puukuitulevyjen tuottajaksi. 1986 Oy Wilhelm Schauman Ab harkitsee tehtaan siirtämistä Lutakosta. 1986 Oy Wilhelm Schauman Ab tiedottaa tehdastoiminnan päättymisestä Lutakossa, ja julkistaa arkkitehti Olavi Noroselta tilaamansa suunnitelman Lutakon alueen uusiokäytöstä. 1989 Oy Wilhelm Schauman Ab ja Jyväskylän kaupunki tekevät runkosopimuksen alueesta, rakennusoikeudeksi sovitaan 220 000 m². 1989 Kuokkalan silta valmistuu yhdistäen Lutakon ja Kuokkalan Jyväsjärven yli. 1989 Jyväskylän elävän musiikin yhdistys, Jelmu ry aloittaa Lutakossa sijaitsevan vanha leipomoon muuntamisen Tanssisali Lutakko -nimiseksi rock-klubiksi ja yhdistyksen toimitilaksi. 1989–1990 Alueen suunnittelusta asuinkäyttöön järjestetään arkkitehtikilpailu. 1990 Schauman Wood saa Säynätsalossa olevan Enso-Gutzeit Oy:n omistama vaneritehtaan haltuunsa – tavoitteena siirtää tehdastoiminta Lutakosta Säynätsaloon. 1990 Maaperätutkimus alueella mahdollisten epäpuhtauksien selvittämiseksi ja siivoamiseksi. 1990 Ensimmäinen konsertti Tanssisali Lutakossa 15. marraskuuta. 1994 Jyväskylän kaupungin valtuusto hyväksyy osayleiskaavan alueesta. 1995 Teollinen toiminta Lutakossa päättyy. 1995 Ensimmäinen asemakaavan toteutusaluesuunnitelma laaditaan. Alueella suoritetaan lisää maaperätutkimuksia ja asuinrakentaminen alkaa. 1996 Maaperätutkimuksia suoritetaan koko Lutakon alueella. 1997 Maaperätutkimuksia jatketaan koko Lutakon alueella. 1997 Lutakonniemen alueella asuu n. 400 henkilöä. 1998 Ympäristöministeriö vahvistaa messu- ja kongressialueen asemakaavan ja asuinrakentamisen toisen toteutusalueen asemakaavan. 1999 Ympäristöministeriö vahvistaa vaneritehtaan aluekaavan. Vaneritehtaan alueen korjausrakentaminen alkaa, ns. Turbiini-hanke. 1999 Lutakonniemen alueella asuu n. 800 henkilöä.

2000-luku

2000 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen kaavoitus käynnistyy. 2000 15-kerroksisen Innova-tornin rakennustyöt käynnistyvät vuosien 2000–2001 vaihteessa. 2001 Lutakon asukasyhdistys ry perustetaan. 2001 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen asemakaava hyväksytään. 2002 Lutakossa asuu n. 1 300 henkeä. 2004 Asuinrakentamisen neljännen toteutusalueen suunnitelma ja asemakaava hyväksytään. 2005 Vanhassa leipomorakennuksessa toimivan Tanssisali Lutakon säilyminen varmistuu kun kaupunki luovuttaa kiinteistön Jelmu ry:n ja Kauko Sorjosen säätiön omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Schaumanninkadun leipomo Oy:lle. Rakennus peruskorjataan samana vuonna. 2007 Lutakossa asuu n. 2 200 henkeä. Alueella on noin 1 000 työpaikkaa ja 1 000 opiskelupaikkaa. 2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman Lutakon aukiosta ja sataman laajentamisesta. 2008 Lutakonpuiston avajaiset 5. kesäkuuta. 2008 Sataman korjaus- ja laajennustyöt alkavat loppuvuodesta.