Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Tapahtumia pienoiskuva|Sota-ajalle tyypillistä eskapismia edustava Kulkurin valssi -elokuva sai ensi-iltansa.
Tammikuu
1. tammikuuta − Toejoen ja Uudenkoiviston taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin ja niiden alueet siirrettiin Porin maalaiskunnasta Porin kaupunkiin. 3. tammikuuta − Tasavallan presidentti Risto Ryti nimitti Suomen Pankin johtajan Jukka Rangellin muodostaman hallituksen. 11. tammikuuta – Norjan johtaja Vidkun Quisling pyysi saksalaisten miehitysjoukkojen apua oppositiovoimien tukahduttamiseen. 17. tammikuuta – Suomessa siirrettiin yleisen työvelvollisuuden johto kansanhuoltoministeriöltä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. 19. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa. 19. tammikuuta – Toivo Särkän ohjaama ja Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva Kulkurin valssi sai ensiesityksensä. Elokuvan pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo ja sen kävi katsomassa yli miljoona suomalaista. Edellinen vastaaviin katsojalukuihin noussut elokuva oli ollut Risto Orkon Siltalan pehtoori vuonna 1934, ja sen ylitti vasta Edvin Laineen Tuntematon sotilas vuonna 1955. Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 554. Jyväskylä: Gummerus, 1987. 21. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa. 21. tammikuuta – Fasistinen Rautakaarti yritti vallankaappausta Romaniassa. 23. tammikuuta – Charles Lindbergh puhui Yhdysvaltain kongressin edessä ja suositteli pysymistä neutraalina sodassa. 29. tammikuuta – Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) lopetti toimintansa.
pienoiskuva|Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
Helmikuu
1. helmikuuta – Saksalaismielisyydestään tunnettu varatuomari Arno Anthoni nimitettiin Valtiollisen poliisin päälliköksi. 1. helmikuuta − Suomessa tuli voimaan ensimmäinen liikevaihtoverolaki. 3. helmikuuta – Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon. 6. helmikuuta − Suomen Moskovan-lähettiläs J. K. Paasikivi ehdotti Petsamon luovuttamista Neuvostoliitolle muualta saatavaa korvausta vastaan. Neuvostoliitto vaati itselleen Petsamon nikkelikaivoksia. 10. helmikuuta − Marsalkka Mannerheim pyysi vapautusta Suomen puolustusvoimien ylipäällikön tehtävistä, koska hän katsoi Neuvostoliitolle tehtävien myönnytysten vaarantavan Suomen puolustusmahdollisuudet. Keskusteltuaan presidentti Risto Rytin kanssa Mannerheim perui anomuksensa seuraavana päivänä. 10. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta kutsui suurlähettiläänsä kotiin Romanian pääkaupungista Bukarestista. 11. helmikuuta – Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin. 15. helmikuuta – Puukaasuttimet tulivat Suomessa pakollisiksi kaikissa moottoriajoneuvoissa lukuun ottamatta diplomaatti- ja hälytysajoneuvoja. 18. helmikuuta − Saksan Norjassa olleiden joukkojen esikuntapäällikkö, eversti Erich Buschenhagen saapui kahden viikon vierailulle Suomeen. Vierailun tarkoituksena oli valmistella Neuvostoliiton vastaisia operaatioita Suomen alueella ja tunnustella sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia suomalaisten kanssa. Buschenhagen tapasi muun muassa marsalkka Mannerheimin, kenraalimajuri Aksel Airon ja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon. 22. helmikuuta – Adolf Hitler hyväksyi 750 suomalaisen ottamisen SS-joukkoihin. 23. helmikuuta – Neuvostoliitto asetti takarajan Petsamon kaivostoiminnan järjestämiseksi sen vaatimalla tavalla. Suomi ei suostunut vaatimuksiin ja Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Zotov poistui Helsingistä.
pienoiskuva|Yhdysvaltain presidentti Roosevelt allekirjoittamassa Lend-Lease-lakia.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Bulgaria liittyi akselivaltoihin. 1. maaliskuuta – Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, aloitti Nashvillessä Tennesseessä. 1. maaliskuuta – Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen ensimmäinen osa ilmestyi Suomessa kielitieteilijä Lauri Hirvensalon suomentamana ja WSOY:n kustantamana. 11. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease-lain, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin Liittoutuneille. 12. maaliskuuta – Suomen ulkoministeri Rolf Witting hyväksyi suomalaisten sotilaiden värväämisen saksalaisiin SS-joukkoihin. 20. maaliskuuta − Kansanhuoltoministeriö määräsi kaiken villan ja villalumpun takavarikkoon kotimaisen tekstiilituotannon turvaamiseksi. 23. maaliskuuta – Helsingin Kaisaniemessä mitattiin lumensyvyydeksi ennätykselliset 109 cm. Kahden edellisen päivän aikana satoi uutta lunta 55 cm. 25. maaliskuuta – Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin. 27. maaliskuuta – Jugoslavian sijaishallitsija Ruhtinas Paulin palatessa Wienistä neuvotteluista armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.pienoiskuva|Italian taistelulaiva Vittorio Veneto, joka selvisi Matapanin taistelusta takaisin satamaan. Italia menetti viisi muuta alusta. 27.–29. maaliskuuta – Matapanin taistelu: Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla. 30. maaliskuuta – Adolf Hitler esitti näkemyksiään hyökkäyksestä Neuvostoliittoon muun muassa kenraalikunnalleen pitämässään puheessa Berliinin valtakunnankansliassa.
Huhtikuu
4. huhtikuuta – Akselivaltojen tukijoiden ja kansallismielisten vallankaappaus Irakissa Rašid Ali al-Kailanin johdolla pyrki tuomaan maan akselin puolelle sodassa. Kaappaus päättyi toukokuun lopulla brittijoukkojen lyötyä Irakin joukot. 6. huhtikuuta – Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan. 7. huhtikuuta – Turun hovioikeus piti voimassa Helsingin raastuvanoikeuden joulukuussa 1940 tekemän päätöksen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkauttamisesta. 17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui. 21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle. 21. huhtikuuta − SS-joukkoihin lähtevien suomalaisten sotilaiden värväys alkoi Helsingissä. 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa. 27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan. 30. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet säännellä talouselämää poikkeusoloissa, sekä lain väestön toimeentuloa vaarantavien rikosten rankaisemisesta. Taustalla oli jatkuvasti paheneva tavara- ja raaka-ainepula.
Toukokuu
1. toukokuuta – Orson Wellesin ohjaama elokuva Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa. 2. toukokuuta – Grinin keskitysleiriä alettiin käyttää pääasiassa norjalaisten poliittisten vankien sijoituspaikkana. 4. toukokuuta – Adolf Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän selosti Saksan saavuttamia voittoja Balkanin niemimaalla. Hitler korosti, että ”mikään voima ei voi viedä Saksalta sitä, minkä se on taistellen hankkinut”. Lisäksi hän solvasi Britannian pääministeriä Winston Churchillia ”halvaantuneeksi juopoksi” ja sodanlietsojaksi. 4. toukokuuta − Suomen ja Ruotsin välinen kolme viikkoa kestänyt maaottelumarssi alkoi. Marssille osallistui myös Suomen korkein poliittinen johto. Marssi päättyi Suomen voittoon 25. toukokuuta. 6. toukokuuta − Ensimmäiset SS-joukkoihin osallistuneet suomalaiset sotilaat lähtivät Saksaan. pienoiskuva|Enigma-salauslaite.9. toukokuuta – Kuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen. 10. toukokuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen varajohtaja Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla. Hänet vangittiin ja pidettiin Britanniassa sodan loppuun saakka. Hessin paikalle Saksan kansallissosialistisen puolueen johdossa tuli Martin Bormann. 12. toukokuuta – Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen. 20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle. 23. toukokuuta − Kansanedustaja Väinö Meltti erotettiin SDP:sta. 24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1480:stä pelastui. 25. toukokuuta – Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. 26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa. 26. toukokuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi sai pyytämänsä eron Suomen Moskovan-lähettilään tehtävistä. 27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2 300 merimiestä kuoli. 27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan. 30. toukokuuta – Suomen hallitus päätti, että siirtoväen asuttamisessa ja pika-asutuslain toimeenpanossa voitiin tarvittaessa turvautua pakkokeinoihin. 31. toukokuuta − Aleksis Kiven Seura perustettiin.
Kesäkuu
1. kesäkuuta – Kreeta antautui. 7. kesäkuuta – SS-Divisioona Nord aloitti marssin Norjasta Jäämerentietä pitkin Vuotson ja Sodankylän kautta Rovaniemelle. 8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin. 9. kesäkuuta – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin. 14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirrettiin Siperiaan. 15. kesäkuuta – Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, jonne armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen. 17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano. 17. kesäkuuta − Suomen hallitus kutsui kotiin Moskovan-lähetystön henkilökunnan. 18. kesäkuuta − Valtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, muun muassa lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä. 18. kesäkuuta − Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset. 18. kesäkuuta − Rovaniemen seudulle keskitetyt yhteensä 40 600 miehen vahvuiset saksalaisjoukot aloittivat siirtymisen kohti Sallaa. 21. kesäkuuta – Suomen hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta suomalaista evakuoitavaksi. 21.–22. kesäkuuta – Saksalaiset laskivat Itämeren poikki Memelistä Gotlannin eteläkärkeen kolme miinoitetta (Wartburg 1, 2 ja 3), jossa kussakin oli 500 miinaa ja 600 raivausestettä, APOLDA-kentät Örön ja Hiidenmaan välille (yhteensä 581 miinaa ja 673 raivausestettä) ja Corbetha -kentät (yhteensä 400 miinaa ja 700 raivausestettä) Tammisaaren ja Paldiskin välille. 22. kesäkuuta – Kaksi Saksan vuoristodivisioonaa (2. ja 3.) siirtyi Norjasta Petsamoon, valmisteluja varten maahan oli päästetty saksalaispioneereja siviiliasussa jo päivää aikaisemmin. 22. kesäkuuta – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin. pienoiskuva|Operaatio Barbarossa: Saksan Wehrmachtin joukot ylittävät Neuvostoliiton rajan 22. kesäkuuta 1941.22. kesäkuuta – Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Adolf Hitler julisti radioidussa puheessaan Suomen taistelevan liitossa (saks. im Bunde) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta Hitlerin puhe oli maan johdolle kiusallinen, sillä se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa. 22. kesäkuuta – Neuvostoliiton lentokoneet tekivät ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään operaatio Kilpapurjehdukseen osallistuneita suomalaisia sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan.