Vuosi 1934 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin. 1. tammikuuta – Suomen ensimmäinen kuntaliitos: Kyyrölän kunta liitettiin Muolaan kuntaan. 1. tammikuuta – Saksassa astui voimaan sterilisaatiolaki, jonka mukaan ”perinnöllisistä sairauksista kärsivät” ihmiset voitiin steriloida oikeuden päätöksellä myös vastoin heidän omaa tahtoaan. Varsinkin Saksan katolinen kirkko arvosteli lakia voimakkaasti. 1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta. 24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi. 28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen, kansakoulunopettajia valmistaneen Jyväskylän seminaarin. Viimeinen seminaaria käynyt ikäluokka valmistui vuonna 1937Jyväskylän Seminaari 1863–1937 : Muistojulkaisu. Toim. J. M. Mikkola & Artturi Leinonen & Sulo Rekola. Oy Valistus, Helsinki 1937.. 12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi. 17. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia antoivat julistuksen, jolla ne takasivat Itävallan puolueettomuuden. 17. helmikuuta – Belgian kuningas Albert I sai surmansa kiipeilyonnettomuudessa pudottuaan kallion huipulta rotkoon Marche-les-Damesin vuorella Namurin lähellä. 22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin. 23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi. 25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille. 1. maaliskuuta − Pu Yi kruunattiin Japanin nukkevaltion Mantšukuon keisariksi.Pujin kruunaus tapahtui loistavin juhlallisuuksin. Kruunausmenot radioitiin ympäri maailman, Helsingin Sanomat, 02.03.1934, nro 59, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi. 12. maaliskuuta – Viron valtionvanhin Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin. Viron rintamamiesten liitto lakkautettiin ja sen johtajia pidätettiin. Kenraali Johan Laidoner nimitettiin Viron puolustusjoukkojen ylipäälliköksi ja sisäisen turvallisuuden päälliköksi. 12. maaliskuuta – Pitkärannan–Läskelän rautatie vihittiin käyttöön Laatokan Karjalassa.Pitkärannan – Läskelän rata vihittiin juhlallisesti eilen, Aamulehti, 13.03.1934, nro 70, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 20. maaliskuuta – Kaikki natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Texasin Grapevinessä. 1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle. 2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja. 5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”, jolla kiellettiin huomiota herättävien poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa. 7. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1945 loppuun saakka. 7. huhtikuuta – Norjassa Tafjordenin vuonossa tapahtuneessa maanvyörymän aiheuttamassa tsunamissa kuoli 41 ihmistä. 14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus. 27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua. 9. toukokuuta – Lieksan kirkonkylän tulipalossa tuhoutui noin 70 puurakennusta ja lähes 200 ihmistä jäi kodittomiksi. 11. toukokuuta – Kannuksen kirkonkylässä kevätmyrskyn lietsoma tulipalo tuhosi 150 rakennusta ja 350 ihmistä menetti kotinsa. Kannuksen kirkonkylän tuhosta pian 70 vuotta, Keskipohjanmaa 5.5.2004 15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä. 15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan. 15. toukokuuta – Latvian pääministeri Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi. 15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui. 25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä. 23. toukokuuta – Texas Rangers -poliisit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa. 24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi. 3. kesäkuuta – Suomen nopein pikajuna "lentävä tamperelainen" aloitti liikennöinnin Helsingin ja Tampereen välillä. Matka-aika oli 2 tuntia 46 minuuttia, tavallinen pikajuna käytti samaan matkaan 4 tuntia ja postijuna 4 tuntia 45 minuuttia. Juna oli liikenteessä vain kesän ajan ja siinä oli viisi vaunua.Suomen nopein juna kulkee radalla Helsinki-Tampere, Helsingin Sanomat, 04.06.1934, nro 147, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024 7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui hurrikaanin aiheuttamissa mutavyöryissä ja tulvissa Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000. 9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama lyhyt piirroselokuva Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli Aku Ankan ensiesiintyminen. 12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet. 14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen. 14. kesäkuuta − Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat ensimmäistä kertaa Venetsiassa jonne Hitler saapui lentokoneella pari päivää kestäneelle vierailulle. Heidän Itävaltaa koskeneet neuvottelunsa päättyivät tuloksetta sillä Mussolini ei suostunut hyväksymään Itävallan liittämistä Saksaan. 14. kesäkuuta − Neuvostoliiton Helsingin lähetystössä Bulevardin varrella tapahtui ampumavälikohtaus kun suurlähettiläs Boris Steinin puheille pyrkinyt Suomessa asunut Englannin kansalainen Herman William Brown ampui revolverilla kahta vahtimestaria. Ampuja ja vahtimestarit haavoittuivat välikohtauksessa. Attentaatin syynä olivat poliittiset seikat.Revolverinäytelmä Venäjän lähetystössä, Helsingin Sanomat, 15.06.1934, nro 158, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 22. kesäkuuta – Suomen valtio ja englantilainen The Mond Nickel Company Ltd -toiminimi tekivät sopimuksen Petsamon nikkelivarojen käytöstä.Petsamon nikkelimalmialueiden käytöstä sopimus valtion ja englantilaisen toiminimen välillä, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024 24. kesäkuuta – Neljä ihmistä hukkui juhannusyönä Saimaalla Joutsenon vesillä Lammassaaren tienoilla kun kuusihenkisen seurueen soutuvene kaatui heidän ollessaan palaamassa Pellisenrannan kokkojuhlilta. Kaksi seurueesta saatiin pelastettua paikalle tulleeseen hinaajaan.Neljä ihmistä hukkunut juhannusyönä Saimaalla, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024 25. kesäkuuta – Oy Suomen Yleisradio Ab perustettiin. Uusi yhtiö jatkoi vuonna 1926 perustetun radioyhtiön toimintaa ja sai käyttöönsä valtion omistamat radioasemat. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1945 Oy Yleisradio Ab:ksi. 27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen. 30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan kansallissosialistisessa puolueessa ja SA:ssa. Surmattujen joukossa olivat muun muassa SA:n johtaja Ernst Röhm, Gregor Strasser, Gustav Ritter von Kahr, kenraali Kurt von Schleicher ja Edgar Jung.
Heinäkuu–syyskuu 9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä. 11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin. 22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa. 25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä. 30. heinäkuuta – Kurt von Schuschnigg nimitettiin Itävallan uudeksi liittokansleriksi. 2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat presidentti Paul von Hindenburgin kuoltua. 4. elokuuta – Neuvostoliitto ja Bulgaria solmivat diplomaattisuhteet. 9. elokuuta – Marsalkka Tšiang Kai-šek ryhtyi johtamaan Kiinan hallituksen joukkoja taistelussa kapinallisia kommunisteja vastaan. 18. elokuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud matkusti yksityisluonteiselle vierailulle Viroon. 19. elokuuta – Saksassa järjestettiin kansanäänestys Hitlerin asemasta. Presidentin ja liittokanslerin virat yhdistettiin, ja Hitleriä kutsuttiin jatkossa ”johtajaksi ja valtakunnankansleriksi”. Äänestystä oli edeltänyt voimakas propagandakampanja. 20. elokuuta – Saksan asevoimien sotilasvalaa muutettiin. Uudessa valassa vannottiin ehdotonta uskollisuutta Hitlerille. Sotilasvalaa oli muutettu jo kerran aiemmin joulukuussa 1933. 5. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) viidennet puoluepäivät avattiin Nürnbergissä. Hitler julisti kansallissosialismin tulevan hallitsemaan Saksaa ainakin tuhat vuotta.Nürnbergin suuret natsipäivät, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024 Puoluepäivistä kuvattiin Leni Riefenstahlin ohjaama propagandistinen dokumenttielokuva Tahdon riemuvoitto, jonka ensi-ilta oli maaliskuussa 1935. 5. syyskuuta – Helsingin Jätkäsaaressa tuhoutui tulipalossa Länsisataman Puutavara Oy:n höyläämö ja lautavarastot sekä Tilgman Oy:n paperivarasto. Vahingot nousivat lähes miljoonaan markkaan.Öinen suurpalo Jätkäsaaressa, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024 6. syyskuuta – Kouvolan kauppalan keskustassa tuhoutui neljä asuinrakennusta tulipalossa. Rakennuksissa sijaitsi muun muassa matkustajakoti ja maidonmyyntiosuuskunnan vastaanottolaitos.Suurpalo Kouvolassa toissa yönä. Neljä asuinrakennusta kauppalan keskustassa paloi poroksi, Helsingin Sanomat, 07.09.1934, nro 240, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024 8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle 8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa. 8. syyskuuta – Kuuban Havannan ja New Yorkin välillä liikennöinyt matkustajalaiva S/S Morro Castle syttyi tuleen New Jerseyn rannikon edustalla. Onnettomuudessa kuoli 137 matkustajaa ja miehistön jäsentä. 19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon. 26. syyskuuta – Afganistan liittyi Kansainliittoon. 26. syyskuuta – Cunard Linen matkustajalaiva RMS Queen Mary laskettiin vesille John Brown and Companyn telakalla Clydebankissa Skotlannissa. Laiva teki neitsytmatkansa toukokuussa 1936. 28. syyskuuta – Joroisten kirkonkylässä tuhoutui kuusi rakennusta tulipalossa.Tulen tuhot Joroisissa, Ilta-Sanomat, 29.09.1934, nro 226, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024