Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Tapahtumia tammikuu–maaliskuu thumb|right|200px|Buddy Holly 1. tammikuuta – Fulgencio Batista pakeni Havannasta Fidel Castron joukkojen edetessä. 1. tammikuuta – Ranskan, Italian, Belgian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Länsi-Saksan yhteismarkkinat alkoivat. 1. tammikuuta – Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan. 1. tammikuuta – Suomen traktorit rekisteröitiin. 2. tammikuuta – Fidel Castron joukot saapuivat Havannaan. 2. tammikuuta – Luna 1 poistui ensimmäisenä aluksena Maan kiertoradalta. 3. tammikuuta – Alaska liitettiin Yhdysvaltoihin 49. osavaltiona. 4. tammikuuta – Léopoldvillessä (nykyinen Kinshasa) 42 ihmistä sai surmansa Abakopuolueen ja poliisin yhteenotoissa. 7. tammikuuta – Yhdysvallat tunnusti Fidel Castron johtaman Kuuban hallituksen. 13. tammikuuta – Fagerholmin enemmistöhallitus erosi. Sen seuraajaksi nimitettiin Sukselaisen vähemmistöhallitus. Entinen pääministeri Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi ja entinen ulkoministeri Johannes Virolainen toiseksi varapuhemieheksi. 21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat yksityisluonteiseksi ilmoitetulle vierailulle Neuvostoliittoon. Leningradissa Kekkonen tapasi kaupunkiin ”yllättäen” saapuneen puoluejohtaja Nikita Hruštšovin, jonka kanssa hän keskusteli ”yöpakkasten” aiheuttamasta maiden välisestä kriisistä. Presidenttipari palasi kotimaahan 25. tammikuuta. 27. tammikuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 21. edustajakokous, jossa puoluejohtaja Nikita Hruštšovin asema Neuvostoliiton johdossa vahvistui entisestään. 2. helmikuuta – Djatlovin solan onnettomuus: Igor Djatlovin johtama retkikunta menehtyi Sverdlovskin alueella Uralilla. 3. helmikuuta – ”Päiviä, jolloin musiikki kuoli”: Buddy Holly, Ritchie Valens ja Big Bopper kuolivat lento-onnettomuudessa Iowassa 3. helmikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen varaulkoministeri Aleksei Zaharovin. Hän saapui Helsinkiin 20. helmikuuta. 6. helmikuuta – Saksan liittotasavallan Luftwaffe sai 300 Lockheed F-104 Starfighter -konetta. Puolustusministeri Franz Josef Strauß oli saada potkut päätöksen poliittisuuden vuoksi. F-104-koneet vaativat lopulta onnettomuuksissa 110 saksalaisen pilotin hengen, ja 1970-luvulla paljastunut lahjusskandaali lähes kaatoi Lockheed-yhtiön. 9. helmikuuta – Pieksämäellä perustettiin Maalaisliitosta eronneen kansanedustaja Veikko Vennamon johdolla Suomen Pientalonpoikien Puolue. 10. helmikuuta – Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköverkkoon Kemijoen Petäjäskosken ja Ruotsin Kainuun kunnan välisen voimalinjan valmistuttua. 19. helmikuuta – Lontoon sopimus Kyproksen itsenäisyydestä tehtiin ilman Turkin tai Kreikan edustajien läsnäoloa. Kypros itsenäistyi 16. elokuuta 1960. 23. helmikuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru ilmoitti, että kiinalaisia sotajoukkoja oli tunkeutunut Tiibetin rajan yli Intian puolelle. 11. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. Alankomaiden edustaja Teddy Scholten voitti kappaleella ”Een beetje”. 17. maaliskuuta – Tiibetin kansannousu alkoi ja Tenzin Gyatso, 14. Dalai-lama, pakeni Tiibetistä Intiaan. 23. maaliskuuta – Porvoon tuomiokirkossa pidettiin vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien muistojumalanpalvelus.
huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Kouluneuvos John Österholm (RKP) tuli olleeksi eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Hän oli Suomen siihen saakka pitkäaikaisin kansanedustaja. 3. huhtikuuta – Intia myönsi maahan paenneelle Dalai-lamalle turvapaikan. 6. huhtikuuta – Pekingin radio sanoi Dalai-laman olevan Intiassa ”taantumuksellisten ainesten vankina”. 10. huhtikuuta – SKDL:n kansanedustaja Paavo Aitio valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Toivo Kujalan kuoltua. Kujalan tilalle kansanedustajaksi tuli putkiasentaja Veikko Kansikas. 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles erosi virastaan sairauden vuoksi. Hän kuoli 24. toukokuuta. 17. huhtikuuta – Kiinan kansankongressin istuntokauden avajaisissa syytettiin Intiaa Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta ja Tiibetin kapinallisten tukemisesta. 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeriön alivaltiosihteeri Christian Herter tuli uudeksi ulkoministeriksi. 25. huhtikuuta – Saint Lawrencen vesitie avattiin liikenteelle 27. huhtikuuta – Liu Shaoqi valittiin Kiinan kansantasavallan presidentiksi. Mao Zedong säilytti asemansa maan todellisena johtajana. 28. huhtikuuta – Argentiina kielsi kommunistipuolueen toiminnan. 4. toukokuuta – Intian pääministeri Nehru sanoi Kiinan Intiaa kohtaan Tiibetin tapahtumien johdosta esittämien syytösten olevan vastuuttomia. 6. toukokuuta – Sosialidemokraattien oppositio järjestäytyi Helsingissä pitämässään kokouksessa puolueeksi ja otti nimekseen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog. 8. toukokuuta – Säveltäjä Uuno Klami nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi maaliskuussa kuolleen Yrjö Kilpisen tilalle. 18. toukokuuta – Minigrip-pussit patentoitiin Yhdysvalloissa. 26. toukokuuta – Ilmavoimien käyttämät Vihuri-harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon niille sattuneiden lukuisien onnettomuuksien vuoksi. 31. toukokuuta – Tukholmassa sai ensiesityksensä maailman ensimmäinen avaruusaiheinen ooppera, Karl-Birger Blomdahlin säveltämä Aniara, joka perustui kirjailija Harry Martinsonin samannimiseen runoelmaan. 3. kesäkuuta – Singaporesta tuli itsehallinnollinen kruununsiirtomaa Britannian alaisuudessa. 5. kesäkuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio sanoi raportissaan Kiinan syyllistyneen kansanmurhaan Tiibetissä. Komissio arvioi, että Kiinan sotilaat olivat vuodesta 1950 lähtien surmanneet yli 65 000 tiibetiläistä, mikä komission mielestä tähtäsi selvästi tiibetiläisten hävittämiseen kansakuntana. 9. kesäkuuta – Ensimmäinen ballistinen ohjussukellusvene, USS George Washington, laskettiin vesille. 11. kesäkuuta – Englantilainen lentokonevalmistaja Saunders-Roe esitteli kehittämänsä SR-N1-ilmatyynyaluksen. SR-N1 oli ensimmäinen käyttökelpoinen ilmatyynyalus ja jo 25. heinäkuuta 1959 se ylitti Englannin kanaalin Calais’ta Doveriin kahdessa tunnissa. 14. kesäkuuta – SDP vietti 60-vuotisjuhliaan Porissa. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner sanoi puheessaan, että ”sosialidemokraattien päätaistelu tullaan edelleen käymään kommunistista ajatussuuntaa vastaan”. 26. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppaloiden muuttumisesta kaupungeiksi vuoden 1960 alussa.
heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Helsingin hiippakunta aloitti toimintansa. Samalla Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko ja Suurkirkon seurakunnasta Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Martti Simojoesta tuli uuden hiippakunnan ensimmäinen piispa. 1. heinäkuuta – Köyliön varavankilassa syttyneessä tulipalossa sai surmansa 16 vankia. Palo oli saanut alkunsa erään mielenterveysongelmista kärsineen vangin sytytettyä patjansa tuleen. 2. heinäkuuta – Belgian kuninkaalliset häät: prinssi Albert nai italialaisen prinsessa Paola Ruffo di Calabrian. 4. heinäkuuta – Jyväskylän kaupunginjohtaja Jorma Tuominen nimitettiin Hämeen läänin maaherraksi. 8. heinäkuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaiset sotilaat, kersantti Chester M. Ovnand ja majuri Dale R. Buis, kaatuivat taistelussa Vietnamissa. 13. heinäkuuta – Charles de Gaulle armahti 5 000 algerialaista vankia. 14. heinäkuuta – Ensimmäinen ydinkäyttöinen sotalaiva, ohjusristeilijä USS Long Beach laskettiin vesille. 17. heinäkuuta – Suomen hallitusmuoto täytti 40 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi vietiin kukkatervehdykset hallitusmuodon syntyyn ratkaisevasti vaikuttaneiden presidentti K. J. Ståhlbergin ja ministeri Heikki Ritavuoren haudoille Hietaniemen hautausmaalla. 17. heinäkuuta – Antropologi Mary Leakey löysi Tansanian Olduvain rotkosta Paranthropus boisei -apinaihmisen fossiilijäänteen. Paranthropus boisei ei ollut nykyihmisen suoranainen esi-isä mutta vuonna 1960 Olduvain rotkosta löytyi 1,75 miljoonaa vuotta sitten eläneen ja työkaluja valmistaneen Homo habilis -ihmisapinan leukaluu ja Homo habiliksen uskotaan olleen nykyihmisen esi-isä. 24. heinäkuuta – Nikita Hruštšovin ja Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixonin julkinen ”keittiöväittely” messuilla Moskovassa. Nixon esitteli astianpesukonetta, jolloin Hruštšov totesi ettei Neuvostoliitossa suhtauduttu naisiin mokomalla ”kapitalistisella asenteella”.CNN Specials Cold war: Moscow kitchen debate. 31. heinäkuuta – Baskien separatistijärjestö ETA perustettiin Espanjassa. 9. elokuuta – Yhdysvallat otti käyttöön mannertenvälisen ballistisen SM-65 Atlas-ohjuksen. Neuvostoliiton vastaava R-7-ohjus oli otettu käyttöön 9. helmikuuta 1959 Plesetskissä. 15. elokuuta – Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth ja tanskalainen kreivitär Karin Birgitte Schack vihittiin avioliittoon Schackenborgin linnan kirkossa Etelä-Jyllannissa Tanskassa. 16. elokuuta – Yhdysvaltain Explorer 6 -satelliitti lähetti ensimmäisen valokuvan Maasta avaruudesta. 17. elokuuta – Kaikkien aikojen myydyin jazz-levy, Miles Davisin Kind of Blue julkaistiin. 17. elokuuta – Yellowstonessa 7,3 magnitudin maanjäristys aiheutti suuren maanvyöryn joka surmasi 28 ihmistä ja synnytti Quake Lake -järven. 18. elokuuta – Paul Anka konsertoi Linnanmäellä 25 000 kuulijalle. 21. elokuuta – Havaijista tuli Yhdysvaltain 50. osavaltio. Yhdysvaltain lippuun lisättiin seuraavana vuonna 4. heinäkuuta 1960 yksi tähti. Tämän jälkeen uusia osavaltioita ei ole toistaiseksi liittynyt liittovaltioon, minkä vuoksi lippuun ei ole lisätty tähtiäkään. 21. elokuuta – Tulilahden leirintäalueelta läheltä Heinäveden kirkonkylää löydettiin surmattuina ja suohautaan peitettyinä jyväskyläläiset, 27. heinäkuuta kadonneet Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen. Heidän hautajaisensa pidettiin Jyväskylän mlk:n Taulumäen kirkossa 29. elokuuta. 26. elokuuta – Alec Issigoniksen British Motor Corporationille suunnittelema pienikokoinen Mini-henkilöauto tuli myyntiin. Etuvetoisen kaksiovisen auton moottori oli sijoitettu eteen poikittain tilan säästämiseksi. 27. elokuuta – Yhdysvallat testasi ensimmäisen kerran onnistuneesti sukellusveneestä laukaistavaa Polaris-ohjusta. Ohjus otettiin käyttöön 1961. 30. elokuuta – Helsingin laivastoasema siirtyi Kirkkonummen Upinniemeen. 1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Saksan liittokansleri Konrad Adenauer sanoi puheessaan uskovansa, että ”Saksasta vielä kerran tulee Puolalle hyvä naapuri”. 2. syyskuuta – Kiina esitti Intialle suuria aluevaatimuksia. 4. syyskuuta – Matti Kassilan ohjaama, Ilmari Kiannon romaaniin pohjautuva elokuva Punainen viiva sai ensi-iltansa. 10. syyskuuta – Helsingin yliopiston syyslukukauden avajaisissa paljastettiin yliopiston juhlasalissa Wäinö Aaltosen veistämä marmorikohokuva Vapauden jumalatar seppelöi nuoruuden. Alkuperäinen samanniminen reliefi vuodelta 1940 oli tuhoutunut Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944. 12. syyskuuta – Kiinan sotajoukkojen tunkeutuminen Intian rajan yli jatkui. Kiinalaiset sanomalehdet syyttivät pääministeri Nehrua Kiinan hallituksen painostamisesta. Nehru vastasi, ettei Intia turvaudu väkivaltaan rajaselkkauksissa. 14. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 2 törmäsi Kuuhun (Palus Putredinukseen) ensimmäisenä ihmisen tekemänä aluksena kello 7.30 UTC. 15. syyskuuta – Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov aloitti ensimmäisen virallisen vierailunsa Yhdysvalloissa, isäntänään Dwight D. Eisenhower. 22. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä. Patsaan veisti Wäinö Aaltonen. 25. syyskuuta – Teatteri Jurkka aloitti toimintansa Helsingissä Sakari Jurkan johdolla. Avajaisnäytäntönä oli Arthur Schnitzlerin näytelmä Anatol ja rakkaus. 26. syyskuuta – Turun kauppakorkeakoulun rakennus vihittiin käyttöön.