1957

Vuosi 1957 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista Tapahtumia tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Ranskan hallinnassa toisen maailmansodan jälkeen ollut Saarland liitettiin vuoden 1955 kansanäänestyksen perusteella Saksan liittotasavaltaan. 1. tammikuuta – Kemijärven kauppala erotettiin Kemijärvi-nimisestä kunnasta, joka sai nimekseen Kemijärven maalaiskunta. Kuusankosken kunta muuttui kauppalaksi. 1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa, jossa hän ilmaisi vakavan huolestumisensa kansainvälisen poliittisen ilmapiirin kiristymisestä. Suomen sodanjälkeiseen kehitykseen Kekkonen oli kuitenkin varsin tyytyväinen. 4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa. 6. tammikuuta – Unkarin puoluejohtaja János Kádár sanoi, että ”proletariaatin diktatuuri on palautettu maahan suojelemaan sosialismia”. 9. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Anthony Eden ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan. 10. tammikuuta – Harold Macmillanista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri. 14. tammikuuta − Pääministeri K.-A. Fagerholm matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. 22. tammikuuta – Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyi. 22. tammikuuta – New Yorkin pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta. 4. helmikuuta – Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa. 7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa 17. heinäkuuta 1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin. 15. helmikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Dmitri Šepilov erosi ja hänen sijaisensa Andrei Gromyko tuli uudeksi ulkoministeriksi. 22. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II myönsi puolisolleen, Edinburghin herttualle Philipille prinssin arvon ja aseman. 3. maaliskuuta – Kuopion kaupunki aloitti 175-vuotisjuhliensa vieton. 3. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Frankfurt am Mainissa Saksan liittotasavallassa. Alankomaiden edustaja Corry Brokken voitti kappaleella "Net als toen". 4. maaliskuuta – Hyvinkäällä paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki. 6. maaliskuuta – Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana. 6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä ”täysin mielettömänä”. 8. maaliskuuta – Suezin kanava avattiin jälleen. 14. maaliskuuta – Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan. 15. maaliskuuta – Kuurilan junaturmassa Kalvolassa sai surmansa 26 ihmistä ja 48 loukkaantui. 20. maaliskuuta – Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa. 25. maaliskuuta – Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi. 30. maaliskuuta – Partioliikkeen 50-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen Bundeswehriin. 6. huhtikuuta – Neuvostoliitto varoitti Tanskaa ja Norjaa sallimasta alueillaan vieraiden valtioiden ydinasetukikohtia. 8. huhtikuuta – Stockmannin tavaratalo avattiin Tampereella. 11. huhtikuuta – Neuvostoliiton ydintutkimuskeskuksessa Dubnassa lähellä Moskovaa otettiin käyttöön maailman suurin hiukkaskiihdytin, jonka teho oli 10 miljardia volttia. 12. huhtikuuta – Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958. 12. huhtikuuta – Suomi ja Japani solmivat uudelleen vuonna 1945 katkenneet diplomaattisuhteensa. 15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta. 19. huhtikuuta – Ensimmäinen Fortran-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin. 24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ”skogilaiset”, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista. 25. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle SDP:n sisäisen hajaannuksen vuoksi. 12. toukokuuta – Yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija Helen Keller saapui vierailulle Suomeen. 16. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm peruutti hallituksensa eronpyynnön. Kansanpuolue veti ministerinsä pois hallituksesta. 20. toukokuuta - Silja Line perustettiin 23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia. 23. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Mihail Šolohov saapui vierailulle Suomeen ja tapasi joukon suomalaisia kirjailijoita. Šolohov jatkoi matkaansa Ruotsiin ja Norjaan muutamaa päivää myöhemmin. 27. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin Eduskunnan puhemieheksi 31. toukokuuta. 6. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin saapuivat viikon pituiselle valtiovierailulle Suomeen. Hruštšov ja Bulganin osallistuivat myös SAK:n 50-vuotisjuhliin 9.–10. kesäkuuta. 18. kesäkuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui vierailulle Suomeen. 18.–19. kesäkuuta – Suomessa pidettiin Suomen Palloliiton 50-vuotisjuhlaturnaus. 21. kesäkuuta – Tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin. Tapaus pidettiin salassa vuosikymmeniä, eikä ampujaa ei saatu koskaan selville. 28. kesäkuuta – Suomen Kirjailijaliitto piti 60-vuotisjuhlansa Savonlinnassa. Juhlaan osallistui kaksi elossa olevaa perustajajäsentä, Hilja Haahti ja Ilmari Kianto. 29. kesäkuuta – Puhemies K.-A. Fagerholm poisti SKDL:n kansanedustaja Leo Suonpään eduskunnan puhujapöntöstä, koska tämä oli poikennut asiasta lapsilisien maksamisen siirtämistä koskeneessa jarrutuskeskustelussa.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Alkoi kansainvälinen geofysiikan vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta 1958. 2. heinäkuuta – RKP:n ministerit Bertel Lindh, Nils Meinander ja Torsten Nordström erosivat Sukselaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Ahti Karjalainen ja Kustaa Tiitu sekä Kansanpuolueen Pekka Malinen. 4. heinäkuuta – Pitkän linjan kommunistipoliitikot Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Lazar Kaganovitš erotettiin hallitustehtävistään. 15. heinäkuuta – Marsalkka Georgi Žukov nimitti puheessaan Molotovia ja muita erotettuja poliitikkoja ”puolueen puhemiehistössä olleiksi hirviöiksi”. 25. heinäkuuta – Tunisiasta tuli tasavalta. 27. heinäkuuta – Rajuilma aiheutti suurta tuhoa Imatralla. Myös muualla maan itäosassa esiintyi voimakkaita ukonilmoja. 29. heinäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä. 8. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois Euroopasta, jos Yhdysvallat tekee samoin. 13. elokuuta – Mainostelevisio aloitti toimintansa Suomessa. 13. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Islantiin. 30. elokuuta – Entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Mongoliaan. 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Tanskaan. 8. syyskuuta – Reserviupseerikoulun pihalla Haminassa paljastettiin Kalervo Kallion veistämä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden upseerien muistopatsas. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen, koko Suomen kenraalikunta sekä yli 3 000 aktiivi- ja reserviupseeria. 14. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin Neuvostoliiton toiminta Unkarissa syksyllä 1956. Yhdeksän jäsenvaltiota, niiden joukossa Suomi, pidättyi äänestyksestä. 15. syyskuuta – Suomen markka devalvoitiin 39 %:lla. 21. syyskuuta – Hampurista Rio de Janeiroon matkalla ollut saksalainen purjekoululaiva Pamir upposi kovassa merenkäynnissä Atlantilla. 80 merimiestä hukkui. 26. syyskuuta – West Side Story -musikaalin ensiesitys Broadwayllä. 26. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle. 27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen ”siipien suojassa” oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä. 27. syyskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto piti 50-vuotisjuhlansa Helsingissä. 29. syyskuuta – Perustettiin Rintamamiesten asutusliitto, joka vuonna 1964 muutti nimensä Suomen sotaveteraaniliitoksi. 29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon. 30. syyskuuta – Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen hautajaisia vietettiin Helsingissä. Sibelius haudattiin Ainolaan.

lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Maata kiertäneelle radalle. 14. lokakuuta – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta. 14. lokakuuta – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi. 16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa. 18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75–74. 23. lokakuuta – Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan. 26. lokakuuta − Marsalkka Georgi Žukov joutui eroamaan Neuvostoliiton puolustusministerin virasta ja hänen tilalleen tuli marsalkka Rodion Malinovski. 27. lokakuuta – Sibelius-Akatemia vietti 75-vuotisjuhliaan. 1. marraskuuta – Seksityöntekijä Rosemarie Nitribitt löydettiin murhattuna frankfurtilaisesta asunnostaan. Selvittämättömäksi jäänyt henkirikos oli Länsi-Saksan sodanjälkeisten vuosikymmenten seuratuimpia oikeustapauksia. 3. marraskuuta – Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa. 6. marraskuuta – Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 40-vuotisjuhla. 22. marraskuuta – Ensimmäiset Suezin kanavan alueelta kotiutetut suomalaiset rauhanturvaajat palasivat kotimaahan. 29. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sukselaisen hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Rainer von Fieandtin muodostaman virkamieshallituksen. 30. marraskuuta – Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuoli, mutta Sukarno selviytyi. 4. joulukuuta – Kaksi junaa törmäsi Lontoon Lewishamissa. 5. joulukuuta – Kaikki alankomaalaiset karkotettiin Indonesiasta. 5. joulukuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin, laskettiin vesille. 6. joulukuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisuyritys päättyi Vanguard-kantoraketin räjähdykseen lähtöalustalla. 20. joulukuuta – Tohtori Klaus Waris nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi Rainer von Fieandtin tilalle. 20. joulukuuta – Boeing 707 teki ensilentonsa. 30. joulukuuta − Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors nimitettiin toiseksi sosiaaliministeriksi von Fieandtin hallitukseen.

tuntematon päivämäärä

Aasialainen influenssa levisi pandemiaksi. Suomen ensimmäinen voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

Syntyneitä tammikuu–maaliskuu