Eero Arvi Byckling (s. 24. lokakuuta 1936 Helsinki) on suomalainen fysiikan emeritusprofessori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina 1970–1973 ja sen jälkeen Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professorina 1973–2000. Hän on myös edistänyt useilla tavoilla suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla: sekä perustamiensa yritysten kautta että vuorovaikutuksessa maamme elinkeinoelämän kanssa.
Ura
Eero Byckling opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen diplomi-insinööriksi 1961, tekniikan lisensiaatiksi 1962 ja tekniikan tohtoriksi 1963. Teknisten opintojen lisäksi hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineena matematiikka Helsingin yliopistossa 1962.
Akateemisen uransa Byckling aloitti 1959–1962 assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa.Kuka kukin on 1978 (Aikalaiskirja), s. 95. (Runeberg.org) Viitattu 4.5.2017. Valmistuttuaan hän täydensi 1962–1964 opintojaan Tanskassa. Palattuaan kotimaahan hän työskenteli aluksi 1964–1965 atomienergianeuvottelukunnan tutkijana. Sitten hän toimi Teknillisen korkeakoulun teoreettisen fysiikan dosenttina vuosina 1965–1973. Hän oli vuodesta 1965 myös Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti.
Ensimmäisen kerran Byckling työskenteli professorina, kun hän toimi 1965–1966 Helsingin yliopiston virkaa tekevänä professorina. Sitten hän työskenteli lukuvuoden 1966–1967 vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa. Palattuaan jälleen kotimaahan hän oli 1967–1968 virkaa tekevänä teoreettisen fysiikan professorina Oulun yliopistossa. Hän toimi siellä professorin työnsä ohella myös teoreettisen fysiikan laitoksen johtajana kaudella 1967–1968.Teoreettisen fysiikan historia 20.4.2016. Oulun yliopisto. Viitattu 4.5.2017. Sen jälkeen hän työskenteli vuodesta 1969 varttuneena tutkijana Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksessa.
Byckling aloitti ensimmäisen vakinaisen professuurinsa, kun hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi vuoden 1970 alusta ja hän toimi siinä toimessa elokuuhun 1973 asti.Eloranta (1995). s 141. Teoksessa Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965-1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus. Hänen toimikautensa Jyväskylässä jäi lyhyeksi, joten Jari Elorannan mukaan hänen vaikutustaan teoreettisen fysiikan tutkimuksen kehittymiselle ja muotoutumiselle Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella on vaikea arvioida.Eloranta (1995), s. 36. Jyväskylästä Byckling siirtyi vuonna 1973 Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professoriksi. Hän on lisäksi työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa, kuten Kööpenhamina, Amsterdam, Pariisi, Berkeley, MIT ja Stanford.
Eero Byckling toimi valtakunnallisen Fysiikan tutkimuslaitoksen johtajana sen perustamisesta 1996 lähtien eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 2000.
Luottamustehtävät ja opetustyö
Tutkimustyön ja opetuksen ohella Eero Byckling on toiminut monissa tekniikan alan luottamustehtävissä, mm. Suomalaisen tiedeakatemian hallituksessa ja rahavarainhoitajana 1981–85. Hän on ollut mukana perustamassa useita julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita. Vuonna 1979 hän käynnisti Teknillisen korkeakoulun Tietotekniikan osaston perustamisen. Vuonna 1980 hän oli mukana järjestämässä uudelleen Neste Oy:n tutkimustoimintaa ja perusti Jussi Rinnan kanssa yrityksen riskirahoitusyksikön. Yhdessä professori Martti Kailan kanssa hän perusti vuonna 1984 Otaniemen teknologiakylän ja toimi osa-aikaisesti sen ensimmäisenä toimitusjohtajana.
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin pyynnöstä perustettiin vuonna 1996 valtakunnallinen Fysiikan tutkimuslaitos, jonka uudentyyppisen rakenteen Byckling kehitti ja toimi sen johtajana vuoteen 2000. Fysiikan tutkimuslaitos perustettiin hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita Suomen liittyminen CERN:iin oli luonut suomalaisen tieteen ja teknologian kehittämiselle ja kaupallistamiselle.
Opetustoiminnassaan Byckling on toiminut vastuullisena ohjaajana 68 väitöskirjassa ja useassa sadassa diplomityössä. Hänen oppilaistaan kolme on akatemiaprofessoreita ja noin 20 on professoreina useissa eri maissa. Julkaisuista voidaan mainita hänen yhdessä professori Keijo Kajantien kanssa kirjoittamansa kirja Particle Kinematics (1973). Sen ohella hän on laatinut yhteensä noin 120 tieteellistä julkaisua, joita on hänen oman tutkimusalansa eli teoreettisen fysiikan lisäksi muiltakin tieteenaloilta. Hän on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1974 ja samana vuonna 1974 hänestä tuli myös Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Vuosina 1984–87 hän oli International Commission for Opticsin varapuheenjohtaja. Sotilasarvoltaan Byckling on aliluutnantti.
Muu toiminta
Byckling on luonut useita korkean teknologian tuotteita ja kasvuyrityksiä, joiden tuotteista kolme on päätynyt maailmanmarkkinoille.
Fysiikan ja matematiikan ohella Eero Byckling on ollut kiinnostunut jo opiskeluajoista lähtien kaunokirjallisuudesta ja filosofiasta. Luonnonfilosofian seuran esitelmätilaisuudessa ”Miten semantiikka auttaa erottamaan todellisuuden fiktioista?” Bycklingin kuvaili ajatteluaan: ”Lähtökohtana omalle kiinnostukselleni filosofiaan ei ole ollut niinkään akateeminen filosofia vaan yleisesti pyrkimys ymmärtää todellisuutta perinteisen länsimaisen filosofian pohjalta.”
Vuonna 2017 Byckling julkaisi teoksen Vienti vetämään – Näin luomme uusia menestyviä vientituotteita, jossa hän pohdiskelee, miksi Suomessa ei ole syntynyt uusia menestyksellisiä vientituotteita viimeisen neljännesvuosisadan (1991–2016) aikana ja miksi suomalaisten tuotteiden vienti ulkomaille on supistunut.Emeritusprofessori: Suomessa ei ole syntynyt yhtään merkittävää vientituotetta 25 vuoteen Helsingin Sanomat 19.1.2017. Viitattu 4.5.2017. Byckling tarjoaa teoksessa omia ratkaisujaan ongelmakysymyksiin. Näiden teemojen lisäksi hän käsittelee kirjassaan yritysten ja niiden tuotekehitystoiminnan rahoitusta. Teoksen tausta-aineistona on suuri määrä kansainvälisiä taloutta ja innovaatioita käsitteleviä tutkimuksia.
Teoksessaan Byckling toteaa, että tilanteen parantaminen edellyttäisi kansainvälisen asiantuntijaryhmän käyttöä. Hän korostaa myös, että tarvitaan nykyistä enemmän sellaisia suomalaisia, joilla on kokemusta ulkomailta, samoin kuin niitä, jotka tuntevat hyvin sekä tieteen että yritysmaailman. Valtakunnan tasolla hän esittää seuraavia toimia: 1) Suomeen on luotava huippuluokan osaamisen keskuksia, joissa olisi taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa, kansainvälisen tason osaamista. Keskeistä olisi tieteellisen ja teollisen toiminnan kiinteä yhteistyö. 2) Kansainvälisille markkinoille tähtäävien kasvuyritysten rahoittamiseksi on muodostettava uusi valtion rahasto, jonka osaamisen taso olisi sama kuin ulkomaisilla riskirahoittajilla. 3) Rahoituspohjan laajentamiseksi on perustettava myös rahoittajia, joiden omistajana olisi puoliksi valtio ja puoliksi jokin merkittävistä yhdysvaltalaisista riskirahoittajista. 4) Omistuksen säilymistä suomalaisissa käsissä on tuettava joko sillä, että yritys menee tarvittaessa pörssiin, tai sillä, että ostajana on jokin suomalainen suuryritys eikä ulkomainen.
Perhe Byckling on vuodesta 1959 ollut naimisissa Kaarina Koskisen kanssa ja pariskunnalla on kaksi lasta. Heistä Lauri Byckling on työskennellyt yli 30 vuotta Deloitte-yhtiössä, joka on yksi maailman suurimmista asiantuntija- ja konsultointiyrityksistä. Lauri Byckling on Deloittella Lead Client Service Partner eli johtava asiakaspalvelukumppani, painopisteenään erityisesti julkinen sektori ja terveydenhuolto. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat digitalisaatio ja ICT:n avulla toteutettava liiketoiminnan uudistaminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, organisaation ja johtajuuden kehittäminen sekä asiantuntijapalveluyritysten johtaminen ja kehittäminen. Helena Telkänranta o.s. Byckling on toiminut eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkijana Helsingin yliopistossa ja Bristolin yliopistossa Britanniassa, kirjoittanut useita tietokirjoja ja saanut työstään mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2016. Nykyään Telkänranta johtaa perustamaansa tiedeviestintä- ja tutkimusyritys Arador Innovations Oy:tä
Teokset Byckling, Eero ja Kajantie, Keijo (1973): "Particle Kinematics" (John Wiley 1973), käännetty myös venäjäksi (Mir 1975). Byckling, Eero (2005): ”Mitä filosofia tutkii?”. Teoksessa , s. 27–35. Byckling, Eero (2017): Vienti vetämään – Näin luomme uusia menestyviä vientituotteita. Into Kustannus, 2017.
Lähteet Fysiikan tutkimuslaitos: Helsinki Institute of Physics – the first twenty years 1996–2016. Luonnonfilosofian seura – Samfundet för naturfilosofi ry: Jäsentiedote 6/2002
Viitteet
Aiheesta muualla http://www.protsv.fi/lfs/verkko/Byckling.htm
Luokka:Suomalaiset fyysikot Luokka:Jyväskylän yliopiston professorit Luokka:Teknillisen korkeakoulun professorit Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Suomalaiset professorit