pienoiskuva|Vuonna 1936 lakkautetun Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston rakennus Moskovassa vuonna 2019. Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistinen yliopisto oli Leningradissa 1922–1936 toiminut kommunistinen koulutuslaitos, jonka tehtävä oli kouluttaa etuoikeutettua nomenklatuuraa sosialistisen hallinnon palvelukseen.
Koulu valmisti ei-venäläisiä puoluekaadereita Neuvostoliiton omaan käyttöön sekä ulkomaille kommunistijohtajia, jotka osaisivat koordinoida mahdollista vallankumousta ja sisällissotaa ja johtaa maata sen jälkeen. Alkuun koulu oli suunnattu lähinnä balteille ja suomalaisille, mutta sinne ruvettiin myöhemmin ottamaan opiskelijoita muistakin Euroopan maista. Koulu ei nimestään huolimatta ollut yliopistotasoa, vaikka kurssit kestivätkin pisimmillään neljä vuotta. Monet oppilaat saivatkin poliittista jatkokoulutusta Lenin-koulussa Moskovassa.
Oppilaitoksen edeltäjinä olivat kurssit, joita järjesti Neuvostoliiton kommunistipuolueen suomalaisen järjestön keskustoimiston alainen sivistysjaos. Sitä johti aluksi Ebba Aholainen ja vuodesta 1921 Väinö Rautio. Kursseilla opettajina oli merkittäviä suomalaiskommunisteja, kuten Leo Laukki, Jussi Lumivuokko, Kullervo Manner ja Yrjö Sirola. Vuonna 1921 Suomen Kommunistinen Puolue ehdotti suomalaisen puoluekoulun perustamista, ja se aloitti toimintansa seuraavan vuoden puolella. Siihen yhdistettiin saman vuoden aikana vastaavat virolainen ja latvialainen puoluekoulu, ja näin syntyi Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto.
Yliopiston toimintavuosina siellä opiskeli satoja suomalaisia, ja he muodostivat yli puolet kaikista oppilaista. Suomalaisista 314 ehti suorittaa täydet opinnot ja valmistua.Krekola 2006, s. 297–298. Koulussa opiskelivat muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen kansanedustajat Aimo Aaltonen, Ville Pessi ja Elli Stenberg. Yrjö Sirola johti koulua kahteen otteeseen 1920-luvulla,Krekola 2006, s. 60–66. ja Aura Kiiskinen toimi siellä opettajana.
1930-luvun puolivälissä alkanut poliittisen ilmaston kiristyminen ulottui myös ei-venäläisiin vähemmistökansallisuuksiin ja johti laitoksen lakkauttamiseen valtiollisen terrorin alkaessa vuonna 1936.Krekola 2006, s. 300–302. Neuvostoliittoon jääneitä koulun entisiä oppilaita pidätettiin ja teloitettiin suurin joukoin vuosina 1936–1938. Suomalaisista alumneista tämän kohtalon kokivat muiden ohella Yrjö Sirola, Kullervo Manner, Leo Laukki ja Jussi Lumivuokko.
Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopiston lisäksi Moskovassa toimi myös Idän työläisten kommunistinen yliopisto, joka oli tarkoitettu Aasian ja siirtomaiden kommunistijohtajille. Se vastasi tasoltaan ylempää astetta olevaa Lenin-koulua.
Lähteet Arvo Tuominen: Kremlin kellot. Tammi, Helsinki 1956. Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938. SKS, Helsinki 2006.
Viitteet
Luokka:Neuvostoliiton historia Luokka:Pietarin historia Luokka:Oppilaitokset