pienoiskuva|Saamen lippu.Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden tunnus, joka virallistettiin vuonna 1986. Lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa. Lipun värit ovat samoja kuin saamenpuvuissakin käytetyt värit. Saamen lippua käytetään muiden kansallislippujen tavoin, ja virallisia saamelaiskonferenssissa hyväksyttyjä liputuspäiviä saamelaisilla on 12. Niiden lisäksi lippua käytetään epävirallisissa yhteyksissä, kuten perhejuhlissa.
Symboliikka Saamen lipun värit tulevat saamenpuvuissa käytetyistä väreistä. Lipun kuva-aihe tulee Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Runossaan Fjellner kuvaa saamelaisia auringon pojiksi ja tyttäriksi. Ympyrän punainen osa kuvaa aurinkoa ja sininen osa kuuta. Saamelaisissa noitarummuissa aurinko on tärkein kuvio, ja se esiintyy keskellä useimpia rumpuja.
Historia pienoiskuva|Persenin lippuehdotus Yksi ensimmäisistä ehdotuksista saamelaisten lipusta tuli taiteilija Synnøve Persenilta vuonna 1977. Hän innostui suunnittelemaan lipun Färsaarilla vierailtuaan ja Färsaarten lipun nähtyään. Hän piti siitä, kuinka ylpeästi färsaarelaiset puhuivat kodistaan, ja halusi saamelaisille oman tunnuksen. Persenista tuntui siltä, ettei hänen maallaan ollut värejä ilman lippua. 1970-luvun loppupuolella saamen lipuksi tehtiin muitakin lippuehdotuksia, mutta Persenin lippu nousi suosituimmaksi. Sitä käyttivät ensimmäistä kertaa Alattio-Kautokeinon vesivoimalan ja padon vastustajat, ja lippu ruokki tuolloin Norjan saamelaisten kansanliikettäNäkkäläjärvi, Klemetti: "Saamen lippu - yleissaamelaisen tietoisuuden vahvistaja". Teoksessa Siiddastallan: Siidoista kyliin, s. 20–21. Toimittaneet Jukka Pennanen & Klemetti Näkkäläjärvi. Pohjoinen, 2000...
Persenin lipun värit tulivat pohjoissaamelaisten kansallispuvun eli gáktin väreistä. Saamelaiset eivät kuitenkaan kokeneet, että se kuvastaisi kaikkia saamelaisia. Saamelaisneuvosto käynnistikin 1980-luvulla suunnittelukilpailun, jonka voitti taiteilija Astrid Båhl. Lippu hyväksyttiin Åressa pidetyssä saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa 15. elokuuta 1986. Samassa konferenssissa hyväksyttiin myös Sámi soga lávlla () -runon käyttö saamelaisten kansallislauluna. Uuteen lippuun oli lisätty myös vihreää, joka on yleinen väri etenkin eteläsaamelaisten saamenpuvuissa.
Liputus pienoiskuva|Saamen lippu tangossa Saamen lippua käytetään muiden kansallislippujen tavoin. Virallisia saamelaiskonferenssissa hyväksyttyjä liputuspäiviä saamelaisilla on 12, mutta lippua voi myös käyttää epävirallisesti erilaisten perhetapahtumien juhlistuksessa tai suruliputuksessa. Suomessa saamelaisalueen viranomaiset ja yhteisöt, kuten seurakunnat, liputtavat sekä saamen että Suomen lipuilla.
Vuosina 1992 ja 1996 Helsingin ja Murmanskin saamelaiskonferensseissa valittiin kymmenen liputuspäivää. Vuoden 2017 Trondheimissä pidetyssä konferenssissa hyväksyttiin vielä kaksi liputuspäivää, eli Isak Saban ja Elsa Laula Renbergin syntymäpäivät. Liputuspäivät ovat saamelaisille tärkeiden tapahtumien ja instituutioiden perustamisen päivämääriä.
Liputuspäivät 6. helmikuuta: Saamelaisten kansallispäivä 2. maaliskuuta: Suomen saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996 22. ja 28. maaliskuun välisenä sunnuntaina, marianpäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä. 20. ja 26. kesäkuun välisenä lauantaina juhannuksen kunniaksi 9. elokuuta: YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 15. elokuuta: Saamen lipun hyväksymispäivä, lippu hyväksyttiin 1986 18. elokuuta: Saamelaisneuvosto perustettiin vuonna 1956 26. elokuuta: Ruotsin saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1993 9. lokakuuta: Norjan saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1989 9. marraskuuta: Saamelaisvaltuuskunta perustettiin vuonna 1973 15. marraskuuta: Isak Saban syntymäpäivä 29. marraskuuta: Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saamelainen kulttuuri Luokka:Liput Luokka:Suomen liput