Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runko- ja jatkosarjoissa noin 30 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan yksinkertaiset jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet. Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.
Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi vuonna 1989 Mestaruussarjan tilalle. Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.
Superpesis on Suomen kolmanneksi katsotuin palloilusarja jääkiekon Liigan ja jalkapallon Veikkausliigan jälkeen sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa. Kaudella 2023 Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1 381 katsojaa. Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.
Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (21), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Manse PP (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1) ja Pattijoen Urheilijat (1). Sotkamon Jymy on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan kolme seuraa: Hyvinkään Tahko, Kiteen Pallo -90 ja Sotkamon Jymy on pelannut jokaisella Superpesis-kaudella.
Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, suomensarja sekä alueittain pelattavat maakuntasarjat.
Historia right|thumb|300px|Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään ”turpakäräjät” Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa. Tausta
1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa pesäpallon asemaa oli tarkasteltava uudelleen. Laji oli pitkään saanut voimansa maaseudusta ja kyläpelikulttuurista, mutta kaupungistumisen myötä maaseudun väki väheni, ja pesäpallolle tarvittiin uutta suuntaa.
Pesäpalloliitossa käynnistettiin 1980-luvulla "Pesis on peleistä suomalaisin" -projekti (lyh. POPS), jonka tavoitteena oli viestiä pesäpallon uudesta tulevaisuudesta seuroille, kuntapäättäjille ja medialle. Projekti toi pesäpallolle yhteiskunnallista painoarvoa sekä käytännön toimia markkinointiin ja näkyvyyteen sekä pyrkimyksiä muokata pesäpalloa televisiotuotteeksi. Miesten ja naisten pääsarjaseurojen markkinointiorganisaatioksi perustettiin Superpesis Oy. Samalla aloitettiin myös olosuhteiden parantaminen, kuten ottelutapahtumien kehittäminen, hiekkatekonurmien käyttöönotto ja pesäpallostadionien rakentaminen.
Pesäpallon markkinoinnissa pyrittiin vahvistamaan lajille ominaista identiteettiä korostamalla paikallisuutta ja juuria. Pesäpalloa pyrittiin viemään suurkaupunkeihin, ja seurojen sijasta sarjataulukossa esiintyivät paikkakuntien nimet. Pesäpalloseurat edustivat laajalti paikkakuntia ja kokonaisia maakuntia.
Pelillisessä kehityksessä ottelumääriä lisättiin, ja peliin tuotiin uusia elementtejä: jokeripelaajat (1985), pudotuspelit (1987) ja supervuorot (1990). Pesäpallo kehittyi huippu-urheilun suuntaan, ja harjoittelumäärät sekä -laatu nousivat korkeiksi. Pelistä tuli taktisempi, ja siinä alettiin hyödyntää tilastoja ja dataa.
Pesäpallon nousukausi (1990-luku) + 1990-luku, perustaminen ja Sotkamon Jymyn varhainen hallinta Kausi Mestarit Hopeaa 1990 Sotkamon Jymy Imatran Pallo-Veikot 1991 Imatran Pallo-Veikot Sotkamon Jymy 1992 Sotkamon Jymy Hyvinkään Tahko 1993 Sotkamon Jymy Imatran Pallo-Veikot 1994 Oulun Lippo Imatran Pallo-Veikot 1995 Sotkamon Jymy Oulun Lippo 1996 Sotkamon Jymy Hyvinkään Tahko 1997 Sotkamon Jymy Kiteen Pallo -90 1998 Oulun Lippo Kaisaniemen Tiikerit 1999 Kiteen Pallo -90 Hyvinkään Tahko Ensimmäinen Superpesis-kausi pelattiin vuonna 1990. Uuden Superpesiksen myötä pesäpallo sai myös uuden valtajoukkueen, kun Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden ensimmäistä kertaa vuoden 1963 jälkeen. Sotkamon Jymy oli kahdeksan vuoden ajan säännöllisesti vähintään kolmen parhaan joukosssa ja saavutti vuosikymmenen aikana kuusi mestaruutta.
Vuonna 1994 pesäpallossa siirttyiin jaksopeliin, joka mullisti Superpesiksen pistelaskujärjestelmän. Samalla kaudella mestariksi nousi Oulun Lippo, joka oli 1990-luvun toiseksi menestynein joukkue. Lippo saavutti kaksi SM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Kiteen Pallo saavutti ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1999. Vuonna 1996 peliin otettiin mukaan kotiutuskilpailu.
1990-luvulla pesäpallosta tuli valtakunnallinen ilmiö, ja Superpesis nousi katsojamäärissä kesän suosituimmaksi palloilusarjaksi. Yleisökeskiarvot olivat korkeita sekä suurilla että pienillä paikkakunnilla, ja parhaimmillaan yleisömäärät nousivat 6000–7000 katsojaan. Superpesiksen otteluita lähetettiin MTV:llä, ja runkosarjaotteluita seurasi parhaimmillaan yli 300 000 katsojaa. Otteluiden reaaliaikainen tilastointi ja tilanteiden välittäminen tekstitelevisioon olivat merkittäviä edistysaskeleita tiedonvälityksessä.
Uusia pesäpallostadioneita rakennettiin muun muassa Sotkamoon, Vimpeliin, Seinäjoelle, Ouluun ja monille pienemmille paikkakunnille. Hiekkatekonurmi tuli osaksi Superpesiksen olosuhdevaatimuksia. Vuonna 1997 Kaisaniemen Tiikerit nostettiin suurkaupunkihankkeen edistämiseksi kabinettipäätöksellä Superpesikseen.
1990-luvulla pesäpallossa siirryttiin pelaajapalkkioissa puoliammattilaisuuteen, ja parhaat pelaajat olivat täysammattilaisia. Jaksopeli mahdollisti pesäpallon sopivuuden Veikkauksen pitkävetokohteeksi. Vuonna 1998 pesäpalloyhteisöä ravisteli laaja sopupeliskandaali, joka tunnetaan nimellä "Musta torstai". Tapauksen vuoksi Superpesis menetti sarjan televisioinnin ja 2000-luvun alussa toiminnan arvopohja ja -perusta luotiin uusiksi. Pesäpallossa palattiin perusasioihin ja kenttätyön pariin.
Sotkamon valtakausi jatkuu (2000-luku) 2000-luku oli Superpesiksessä pääosin Sotkamon Jymyn hallintaa. Joukkue oli vuosikymmenen aikana ylivoimaisesti vahvin joukkue Superpesiksessä. Kiteen Pallo -90 voitti vuosikymmenen ensimmäisen mestaruuden, mutta seuraavana vuonna Sotkamo otti Kiteestä revanssin ja aloitti nelivuotisen mestaruuskautensa.
Kitee teki paluun kultamitalistiksi vuonna 2005, mutta Jymy palasi mestariksi jälleen vuosina 2006 ja 2009. Koko vuosikymmenen ajan Sotkamon Jymy pelasi vähintään kolmen parhaan joukossa. Vuosikymmenen aikana Pattijoen Urheilijat nousi historiassaan ensimmäistä kertaa mestariksi vuonna 2008 ja seura saavutti vuosikymmenellä useita mitaleita.
Maakuntakeskuksista Kouvola ja Joensuu liittyivät pääsarjaan. Vuonna 2001 Superpesiksessä otettiin käyttöön kahden juoksun sääntö ja lyöjän väliinjättösääntö, mikä toi pelillisiä muutoksia ja lisäsi pelin taktisuutta.
Kahdesta suuresta neljään suureen (2010-luku) + Kärkinelikon tulokset 2010-luvulla Kausi 2010 3 1 10 2 2011 1 2 11 4 2012 1 2 4 10 2013 1 2 3 9 2014 1 2 3 9 2015 1 2 3 5 2016 2 1 3 4 2017 2 1 3 4 2018 4 3 1 2 2019 2 4 1 3 10 10 8 6 10 kerrasta Suomen mestarit Hopeamitalisti-joukkut Pronssimitalisti-joukkue Välieräjoukkue Pudotuspelijoukkue 2010-luvulla Superpesis koki uuden nousukauden, jonka merkittävänä osoituksena pidetään Vimpelin Vedon mestaruuden ratkaisseen Jere Dahlströmin lyönnin valintaa vuoden 2010 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
2010-luvun alussa seurojen välinen valtarakenne vakiintui. Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin vuosina 2011–2015, kukistaen aina finaalissa Vimpelin Vedon. Vimpeli puolestaan voitti Sotkamon finaaleissa vuosina 2016 ja 2017. Joensuun Maila saavutti pronssia viitenä peräkkäisenä vuotena 2013–2017. 2010-luvun alkua on pidetty erityisesti Vimpelin ja Sotkamon välisenä dynastiana, joiden väliset kohtaamiset tunnetaan "El Klassikko"-nimellä, mukaillen FC Barcelonan ja Real Madridin välistä kohtaamista.
Pitkän pronssikauden jälkeen Joensuun Maila nousi johtavaksi pesäpalloseuraksi ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 2018 ja 2019. Samanaikaisesti Kouvolan Pallonlyöjät vakiintui neljänneksi suureksi seuraksi.
Pelillisesti pesäpallo kehittyi huomattavasti 2010-luvulla ja taso laajentui. Heikompia ulkopelaajia ei enää voinut "piilottaa" kentälle, vaan menestyäkseen kaikilla pelipaikoilla tuli olla huippupelaajia. Pelin fyysisyys ja tempo nopeutuivat selvästi, ja pompun käyttö väheni.
Neljästä suuresta Kuuteen suureen (2020-luku) 2020-luvulla Superpesis on kokemassa samanlaista trendiä mitä aiemminkin. Tampereen Manse PP kokosi uuden joukkueen, joka on vankistanut paikkansa yhdeksi uudeksi kärkijoukkueeksi. Kempeleen Kiri on myös tasoaan nostanut ja myös hyvin pystynyt saamaan suuria voittoja sekä saanut paikkansa kuuden kärkijoukkueen kerhoon.
Kauden rakenne thumb|Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Oulun Lippo – Nurmon Jymy. thumb|Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012. Harjoituskausi Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.
Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Talvisuperia. Talvisuperia pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä joulu–maaliskuulla. Talvisuperissa joukkueet on jaettu kahteen alkulohkoon, jotka pelaavat yksinkertaisen sarjan. Kaikissa otteluissa pelataan 4+4-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluiden, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä toiseksi sijoittuneet.
Välierissä A-lohkon voittaja saa vastaansa B-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen ja B-lohkon voittaja saa vastaansa A-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen. Voittajat etenevät loppuotteluun ja häviäjät pronssiotteluun.
Runkosarja Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kaudella 2023 13 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut.
Pudotuspelit Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kuusi parasta joukkuetta ja 7.–10. sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä puolivälieriin. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen-mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.
Putoaminen ja karsiminen Superpesiksen kaudella 2024 runkosarjassa sijoille 12–13 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.
Itä–Länsi-ottelu thumb|Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.