Koraani

pienois|Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Sen pergamenttipohja on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle. Koraani (, ”lukemisto”) on islaminuskon pyhä kirja ja rituaalisen kunnioituksen kohde. Muslimit uskovat, että Koraani on ikuinen ja luomaton kirja, joka on aina ollut olemassa.Tässä pieni mu'taliziittien teologikoulukunta muodostaa poikkeuksen. Se sisältää profeetta Muhammedin Jumalalta saamat ilmestykset Jumalan omana puheena enkeli Gabrielin välittämänä.Hämeen-Anttila 2001, s. 19. Ilmestysten kerrotaan alkaneen Arabian niemimaalla sijaitsevassa Mekassa vuonna 610 ja jatkuneen profeetan kuolemaan asti Medinassa vuonna 632. Islamilainen Koraanin selitys (eksegetiikka) kertoo yksityiskohtaisesti, missä tilanteessa kukin suura "laskeutui alas". Koraanin merkityksestä ja opillisesta sisällöstä vallitsee laaja yksimielisyys muslimien keskuudessa. Länsimainen tutkimus suhtautuu islamilaiseen selitysperinteeseen varauksellisesti, mutta yleensä sijoittaa Koraanin 600-luvun Arabiaan ja yhdistää sen Muhammedin saamiin ilmestyksiin.Hämeen-Anttila 2008, s. 184

Muslimit kohtelevat Koraania äärimmäisen kunnioittavasti. Sitä luetaan arabian kielellä ääneen, jolloin pääosassa ei ole tekstin ymmärtäminen vaan itse lukurituaali. Koraanin kielen tulla olla arabiaa, sillä käännöksiä muille kielille ei pidetä aitona Koraanina vaan ainoastaan sen tulkintana; Koraanin kieli on osa sen ilmoitusta. Vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin tavallinen muslimi ei itse hae Koraanista vaan saa ne uskonoppineilta, joiden yksinoikeutena on pyhien kirjoitusten tulkinta.Hämeen-Anttila 2004, s. 161–162.Khan, Shaykh Asim: Who has the right to interpret the Qur’an? Islam21C.com. 22.12.2015. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)

Muslimit uskovat, että Koraani koottiin kirjaksi kalifi Abu Bakrin määräyksestä heti Muhammedin kuoltua. Sisältöä koskevien erimielisyyksien johdosta kopiot kuitenkin poltettiin ja Koraani koottiin uudelleen 650-luvulla kalifi Uthmanin johdolla.Hämeen-Anttila 2006, s. 83–84. Osa länsimaisista tutkijoista kyseenalaistaa kirjoitusajankohdan, kirjan tekijän, kirjoituspaikan tai nämä kaikki.Reynolds 2008, s. 10 Jotkut heistä uskovat, että Koraani on peräisin Arabian niemimaan ulkopuolelta, mahdollisesti Syyriasta tai Persiasta. Koraanin kokoamisajaksi on tarjottu myös 800-luvun vaihdetta, koska teokseen ei missään viitata sitä ennen.Wansbrough 1977, s. 44 Koraanin otteita sisältäviä pergamentteja on kuitenkin radiohiiliajoitettu jo vuosien 569–645 välille.

Koraani kirjoitettiin ilman vokaaleja konsonanttikirjoituksena, jossa monilla konsonanteilla oli sama merkki. Tätä scripta defectaa oli mahdoton tulkita yksiselitteisesti ennen kuin konsonantit yksilöitiin lisäämällä niihin tarvittavat diakriittiset pisteet. Täydennys tapahtui ilmeisesti 700-luvun alussa. Myöhemmin on kiistelty siitä, onko pisteet lisätty oikein. Koraanin teksteillä on edelleen useita hyväksyttyjä lukutapoja.

Koraani sisältää paljon islaminuskon perusasioita, mutta se ei ole islamin käsikirja, sillä uskonto sai toistaiseksi lopullisen šarian vahvistaman sisältönsä vasta myöhäiskeskiajalla.Hämeen-Anttila 2004, s. 48Ghazali 1910, s. 181 "Oikeaoppinen islam pitää Ghazālīa lopullisena auktoriteettina. Hänen nimensä toimii tunnussanana taistelussa ijmāa vastustavia suuntauksia vastaan. Hänen teoksensa on yksi islamin muotoutumishistorian merkittävimmistä virstanpylväistä." Koraani ei ole islamin ainoa pyhä teksti, sillä arvovaltaisiin lähteisiin kuuluvat myös hadith-kokoelmat ja niiden joukosta etenkin Kutub al-Sittah (), jotka kertovat Muhammedin esikuvallisesta elämäntavasta.Goldziher 1971, s. 240–241. Koraani on islamin ylin auktoriteetti, mutta sen asema on paljossa rituaalinen, sillä sitä luetaan hadith-perinteen läpi, joka kertoo, miten Koraanin sanat tulee ymmärtää.Hämeen-Anttila, 2004, s. 96. Joskus perimätiedon ohjeet ovat jopa sitovampia kuin Koraanin suorat määräykset.Schacht 1982, s. 202

Koraanin asema islamissa ei ole sama kuin Raamatun asema kristinuskossa, vaan niiden välillä on merkittävä teologinen ero: Koraani on alas laskeutunutta Jumalan sanaa, Raamattu Jumalan inspiroimaa sanaa. Johanneksen evankeliumin aloitusjakeiden nojalla Koraani rinnastuu pikemminkin Jeesukseen kuin Raamattuun.

Eurooppalaisessa suhtautumisessa Koraaniin on näkynyt sen vieraus länsimaiselle kulttuurille.Nicolai & Neuwirth 2011, s. 12"on aina muistettava, että profeetta ei puhunut koulutetuille eurooppalaisille." Nöldeke 1910, s. 7 Muhammedilla ei ole ollut esimerkiksi Homerokseen verrattavaa asemaa läntisessä kulttuuriperinnössä.

Koraanin asema islamissa

Islaminuskon mukaan Koraani on Jumalan sana, eikä kirjaa ole luotu, vaan se on aina ollut olemassa.Esposito 1998, s. 17 Koraanin teologinen asema on siten korkeampi kuin Raamatulla on kristinuskossa.Räisänen 2006, s. 14 Koraania voi paremmin verrata Jeesukseen Jumalan sanana (Logos) kristinuskossa. Raamatun lähin vastine islamissa ovat hadith -kertomukset.

Suhtautuminen Koraaniin on islamissa äärimmäisen kunnioittavaa. Lukemiseen käytetään puhelaulua eli resitaatiota, ja Koraania luetaan ääneen arabiaksi kasvot kohti Mekkaa ja puhtaussääntöjä noudattaen.Aboulfaouz 2015, 119 Muslimi voi pestä kätensä ennen Koraaniin tarttumista ja suudella kirjan kantta seitsemän kertaa ennen kuin avaa sen.Soramies 2002, s. 54 Muslimit pitävät Koraania täydellisenä kirjana vailla yhtään kirjoitusvirhettä tai lainausta muista kirjoista.Ahvenainen 2014, s. 103 Koraanin häpäisy voi johtaa väkivallan purkauksiin.

Koraanin lukeminen on rituaali, jonka esikuva Ignaz Goldziherin mukaan löytyy zarathustralaisuudesta, missä luettiin Vendidad -tekstejä.Goldziher, 1900/2013, s. 345 Vain harvat ymmärtävät lukemaansa, sillä arabiaa osaa vain joka viides muslimi,Ernst, 2001, s. 3; Hämeen-Anttila 2004, s. 89. ja vielä harvemmat muinaisarabiaa, jolla Koraani on kirjoitettu.Huff 2017, s. 140–142; Hämeen-Anttila 2004, s. 89 Theodor Nöldeke kirjoitti:Jopa nykyajan arabimuslimi ymmärtää vain hyvin hämärästi ja epätäydellisesti Koraania, ellei hän ole erikseen opiskellut Koraanin eksegetiikkaa […] yleinen usko on, että Koraanin rituaalinen lukeminen vaatii oikeanlaista lausumista. Sen sijaan merkitystä ei ole sillä, ymmärtääkö henkilö lukemansa vai ei.Nöldeke 1998, s. 62Muslimi lausuu ensimmäisen eli Avauksen suuran joka päivä yhteensä 17 kertaa, jos hän suorittaa kaikki vaaditut viisi rukoushetkeä.

Lapsille opetetaan arabiankielisen Koraanin ulkolukua koraanikouluissa eli kuttabeissa. Ne olivat nykyaikaan saakka ainoa lapsille tarkoitettu koulu muslimimaissa.Ibn Khaldun 2015, s. 421–424Huff, 2017, s. 140–142 Lukemista varten Koraani on jaettu 30 yhtä suureen osaan (juz). Tämä auttaa koko Koraanin lukemista kertaalleen läpi ramadan-kuukautena. Henkilö, joka osaa Koraanin ulkoa, on hafiz.Al-Misri 2017, s. 955 (w48.2)

Koranismi on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Intiassa ja Egyptissä kehittynyt suuntaus, joka hyväksyy islamin auktoriteetiksi vain Koraanin. Oppi sai alkunsa, kun länsimainen tutkimus oli osoittanut hadith-kirjallisuuden puutteet. Nykyään koranismilla on yksittäisiä kannattajia.Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.

Koraanin yleisiä piirteitä

pienois|pysty|Koraanin käsikirjoitus Andalusiasta, 1100-luku.

Koraanin rakenne Koraani jakautuu 114 suuraan, jotka ovat summittaisessa pituusjärjestyksessä. Sama järjestysperiaate löytyy myös Paavalin kirjeistä Uudessa testamentissa sekä juutalaisesta Mišnasta.Ernst 2011, s. 38. Koraanin pisin suura on 286 jakeesta koostuva Lehmän suura (2) ja lyhin Ihmisten suura (114), jossa on vain kuusi riviä. Jokaisella suuralla on nimi, joka on yleensä otettu jostakin suuran alussa olevasta sanasta.Hämeen-Anttila 2004, s. 66–67. Nämä nimet ja jakeiden numerointi ovat myöhäisiä täydennyksiä eivätkä kuulu Koraanin varsinaiseen sisältöön. Nimet ovat myös vaihdelleet. Alun perin suurat erotti toisistaan niiden alussa oleva basmala ("Jumalan, armeliaan armahtajan, nimeen").Nöldeke 1891/1998, s. 58

Suurat on jaettu eripituisiin jakeisiin (aya). Aikaisemmin länsimaissa käytetty Koraanin jakeiden numerointi pohjautui saksalaisen Gustav Flügelin vuonna 1834 Leipzigissa toimittamaan laitokseen. Nykyisin käytössä on egyptiläinen, Kairon 1924 laitokseen perustuva jaejako.Ernst 2011, s. 240.

Sisällöt Koraanissa ei ole pitkiä kertomuksia, kuten Raamatussa eikä aiheen mukaista järjestystä, kuten Mišnassa. Teksti koostuu lyhyistä katkelmista, jotka ovat lopun aikojen sekä Helvetin ja Paratiisin kuvailua, Muhammedia edeltäneiden Vanhan Testamentin profeettojen vaiheiden kuvauksia, Jumalan suuruuden ja hänen luomistyönsä kuvailua, moraalisia ohjeita ja Jumalan lain sääntöjä. Kirjallinen lajityyppi vaihtelee ja sisältää kertomuksia, hymnejä, kehotuksia ja moitteita, polemiikkia uskottomia vastaan, moraalisia normeja ja lakimääräyksiä.Sinai 2017, s. 11–12 Tavallista on, että katkelmat antavat jonkin opetuksen ja päättyvät Jumalan suuruuden kuvaukseen.Jaakko Hämeen-Anttila, 2006, 193–194; Sinai 2017, s. 11–12 Usein aiheena ovat Jumalasta todistavat tunnusmerkit luonnossa, sitten kuvaus tuomiopäivästä ja ihmisten varoittaminen, kuten Luqmanin suuran (31) jakeessa 34:

Koraani sisältää Mooseksen kirjoihin eli juutalaiseen Tooraan viittaavia kertomuksia, jotka ovat yleensä lyhyitä ja katkelmallisia. Koraanin puhe on yleensä aiempien pyhien kirjoitusten kommentaaria ja osoitettu yleisölle, joka tunsi Tooran, juutalaisen Talmudin ja kristillisen evankeliumiharmonian.Powers 2009, s. 36 Toistuvia teemoja ovat varoittaminen synnistä sekä uhkailu Helvetillä. Suurat muistuttavat saarnoja, joissa katumusta herätellään tuomiopäivää ja Helvettiä koskevilla varoituksilla ja uskoa vahvistetaan vetoamalla Jumalan tunnusmerkkeihin, joilla tarkoitetaan luontoa ja kulttuurin tuotteita.Reynolds 2012, s. 102

Aiheiden vapaan vaihtelun lisäksi suuran sisällä monissa suurissa toistuvat kerta toisensa jälkeen samat aiheet, joita muualla on jo käsitelty. Esimerkiksi Mooseksen ja faaraon kohtaamisesta kerrotaan ainakin kuudessa eri kohdassa, ja toistuvasti palataan moniin muihinkin aiheisiin, kuten Nooaan ja vedenpaisumukseen ja Abrahamin riitaan isänsä kanssa.Sinai 2017, s. 12

Koraani kertoo, että maailma luotiin kuudessa päivässä. Jumala loi Aadamin ja hänen vaimonsa Eevan savesta ja yhdestä sielusta. Olevaiset jaetaan viiteen ryhmään: Jumala, enkelit, jinnit (pahat henget, joihin myös Iblis eli Paholainen kuuluu), ihmiset sekä muu luomakunta. On vain yksi Jumala, ja enkelit ovat hänen sanansaattajiaan. Paholainen viettelee ihmisiä pahaan.Hämeen-Anttila 2004, s. 130–137.

Koraanin toistuva aihe ovat profeetat. He ovat ilmestyneet varoittamaan ihmisiä Helvetistä (Jahannam), johon ihmiset päätyvät, elleivät noudata Jumalan tahtoa. Uskovat sen sijaan pääsevät Paratiisiin (Janna). Koraani kuvailee Helvetin kärsimyksiä ja toisaalta Paratiisin riemuja. Profeetoista 25 mainitaan Koraanissa nimeltä.Sookhdeo 2013, s. 189 Yleisimmin mainitaan Mooses (136 kertaa), Abraham (79), Nooa (33), Aadam (25) ja Jeesus (23). Sana Muhammed, joka arabiaksi tarkoittaa "ylistetty", esiintyy neljä kertaa.Ohlig 2013, s. 272–273

Muhammed Koraanissa