Laplatanjokidelfiini eli laplatandelfiini eli platandelfiini eli platanvalas eli franciscana (Pontoporia blainvillei) on Etelä-Amerikan kaakkoisrannikolla esiintyvä hammasvalaslaji, joka kuuluu heimoon Iniidae. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on rannikkojokidelfiini. Nimestään huolimatta lajia ei pääsääntöisesti esiinny makeissa vesissä kuten joissa, vaan matalilla rannikkovesillä meressä.
Taksonomia thumb|vasen|Luuranko. thumb|vasen|Rannalle jäänyt yksilö. Laplatanjokidelfiini on sukunsa Pontoporia ainoa laji. Se luokitellaan toisinaan heimon Pontoporiidae ainoaksi lajiksi tai osaksi jokivalaita (Platanistidae). Lajilla ei ole virallisesti kuvailtuja alalajeja, mutta populaatiolla sen esiintymisalueen pohjoisosassa on joissakin tutkimuksissa todettu olevan geneettisiä ja morfologisia eroja, jotka saattaisivat oikeuttaa alalajijakoon.
Levinneisyys ja elinympäristö Laplatanjokidelfiini liitetään joskus jokidelfiineihin, mutta niistä poiketen lajia ei tavata makeissa vesissä. Lajia esiintyy Atlantin valtameren eteläosassa Argentiinan, Uruguayn ja Brasilian rannikolla Argentiinan keskirannikon Golfo San Matiasista etelässä Espírito Santon rannikolle Brasiliassa pohjoisessa. Esiitymisalueen varrella on aukkoja. Laplatanjokidelfiinit suosivat matalia rannikkovesiä ja niiden esiintymistiheys putoaa nopeasti syvempään mereen päin. Pisimmillään niitä on havaittu 55 kilometrin päässä rannikosta. Ajoittain niitä havaitaan Río de la Platan estuaarin alueella. Laplatanjokidelfiinit välttelevät kylmiä ja kirkkaita vesiä.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|Koko verrattuna ihmiseen. Laplatanjokidelfiini on yksi pienimmistä hammasvalaista. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat. Naaraat voivat kasvaa 137–177 cm pitkiksi ja koiraat 121–158 cm pitkiksi.http://www.cms.int/reports/small_cetaceans/data/P_blainvillei/p_blainvillei.htm Täysikasvuisten yksilöiden paino vaihtelee 20 ja 40 kilogramman välillä. Poikaset ovat pituudeltaan 70–80 cm ja painoltaan 6–8,5 kg. Laplatanjokidelfiinillä on lajin kokoon suhteutettuna pisin kuono kuin millään muulla valaalla – aikuisilla yli 15 % ruumiin pituudesta. Väritykseltään laplatanjokidelfiini on selkäpuoleltaan harmaa tai ruskeanharmaa, sekä vatsapuoleltaan vaaleanharmaa, joskus ruskean tai keltaisen sävyin. Silmät ovat suhteellisen pienet. Niskanikamat eivät ole sulautuneet yhteen ja niska on taipuisa. Selkäevän koko ja muoto vaihtelee.
Elintavat Lajin tarkoista elintavoista tiedetään suhteellisen vähän. Niitä on vaikea havainnoida ja yksilöt välttelevät usein ihmisiä ja laivoja. Ne eivät esimerkiksi joistakin muista lajeista poiketen ui laivojen keula-aalloissa. Yleensä laplatanjokidelfiinit uivat yksinään tai pienissä 2–5 yksilön ryhmissä. Suurimmissa ryhmissä on tosin havaittu jopa 50 yksilöä. Yksilöt sukeltavat todennäköisesti harvoin yli 30 metriä syvemmälle, joskin niitä on havaittu 50 metrin syvyyksissä. Tyypillinen ravinnonhakusukellus kestää 22 sekunttia. Pinnalle ne nousevat usein äänettömästi ja roiskimatta. Ryhmässä yksilöt tulevat pinnalle ja hengittävät usein yhtä aikaa.
Valaat syövät pääasiassa pieniä kaloja, mutta myös mustekaloja ja äyriäisiä. Nuoret rummuttajat (Sciaenidae) ovat tärkein yksittäisempi ravinnonlähde. Ravintoa etsitään usein lähellä merenpohjaa, mutta myös muissa osissa merta. Miekkavalaiden ja suurien haiden on havaittu saalistaneen lajia.
Lajin ei tiedetä vaeltavan. Joidenkin satelliitilla jäljitettyjen yksilöiden on todettu kulkeneen 70-90 km matkoja.
Uhat ja suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on listannut laplatanjokidelfiinin vaarantuneiden lajien joukkoon ja lajo on osa CITES-sopimuksen liitettä II. Lajin kannan kokoa kokonaisvaltaisesti ei tunneta, mutta kantojen uskotaan pienenevän. Vuonna 2000 valaita arveltiin olevan noin 20 000 kappaletta, mutta 2,1–10,8 % kannasta jää vuosittain kiinni ajoverkkoihin. Ajoverkot ovat suurin yksittäinen uhka lajille. Laplatanjokidelfiinejä jää verkkoihin vahngossa ja niitä ei pyydetä erikseen tarkoituksellisesti. Muita uhkia ovat elinympäristöön ja etenkin lajin saaliseläimiin kohdistuvat uhat, kuten saasteet ja troolaaminen. Kalastusjätettä kuten verkkoja ja muovia tiedetään päätyvän laplatandelfiinien vatsoihin, mutta tämän vaikutuksista ei tiedetä paljoa.
Lähteet
Luokka:Hammasvalaat Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät