Tuomiokunta

Tuomiokunta oli vuoteen 1993 asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien hallinnollinen yksikkö. Tuomiokunta oli virasto, jossa kihlakunnanoikeuksien henkilökunta työskenteli. Yksi tuomiokunta vastasi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta useiden kihlakunnanoikeuksien toiminnasta. Kihlakunnanoikeus saattoikin olla vain istuntopaikka, jonne tuomari notaareineen matkusti tuomiokunnasta käräjiä pitämään.

Tuomiokunnan toimintaa johti kihlakunnantuomari. 1970-luvulla perustettiin myös käräjätuomareiden virkoja. Vastavalmistuneet lakimiehet suorittivat tuomiokunnassa auskultoinnin, eli tuomioistuinharjoittelun. Siihen kuului pöytäkirjan pitoa kihlakunnanoikeuden istunnoissa, kiinteistöasioiden sekä rangaistusmääräysten ja maksamismääräysten hoitamista. Lopuksi auskultantti toimi kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana.

Auskultoinnin suorittanut saa hovioikeudelta varatuomarin arvonimen.

Tuomiokunnat rahoittivat itse omat kulunsa 1970-luvulle asti. Kihlakunnantuomari oli oikeutettu sportteleihin, joilla hän ylläpiti tuomiokunnan ja maksoi myös henkilökunnan palkat ja toimitilavuokrat.

Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä tuomiokunnat ja kihlakunnanoikeudet lakkasivat kun tilalle perustettiin yhtenäiset käräjäoikeudet.

Historiaa Suomen tumiokunnat keskiajalta uuden ajan alkuun Suomen tuomiokuntien lukumäärä vakiintui 1400-luvun alussa ja oli edelleen 1500-luvun alkupuolella 14. Ahvenanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan. Siellä toimi maakäräjät, joita johti maatuomari (). Asiakirjoissa maatuomari mainitaan ensi kerran 1410 ja sitten 1451, mutta 1492 on Ahvenanmaallakin viranhaltijan nimityksenä kihlakunnantuomari (). Varsinais-Suomi oli jaettu neljään tuomiokuntaan (Halikon kihlakunnan, Piikkiön kihlakunnan, Maskun kihlakunnan ja Vehmaan kihlakunnan tuomiokunta). Satakunnassa oli Ala-Satakunnan kihlakunnan ja Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomiokunnat. Häme oli jaettu kolmeen tuomiokuntaan (Sääksmäen kihlakunnan, Hattulan kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan tuomiokunta). Uudellamaalla oli kolme tuomiokuntaa (Raaseporin kihlakunnan läntinen ja itäinen tuomiokunta sekä Itä-Uudenmaan tuomiokunta). Koko Pohjanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan.Jerker A. Eriksson: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit keskiajalla. Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivu 1.

Uuden ajan alusta vuoden 1680 virkareduktioon säilyi pääpiirteissään keskiaikainen tuomiokuntajako. Pienoinen muutos oli, että Uudellamaalla oli nyt Raaseporin läänin ja Porvoon läänin tuomiokunnat. Raaseporin tuomiokunta oli 1558–1563 jaettuna Raaseporin itäiseen tuomiokuntaan ja Raaseporin läntiseen tuomiokuntaan. Itä-Suomesta tunnetaan kihlakunnantuomareita 1530-luvulta lähtien. Sitä ennen Viipurin linnanpäällikkö oli huolehtinut alimman asteen oikeudenhoidosta. Itä-Suomi jakautui Savon, Lappeen ja Äyräpään tuomiokuntaan. Lappeen tuomiokunta koostui Lappeen kihlakunnasta, Kymenkartanon läänin itäisestä osasta ja Rannan kihlakunnan läntisestä osasta. Kymenkartanon läänin läntinen osa kuului Porvoon tuomiokuntaan. Äyräpään tuomiokuntaan kuuluivat Äyräpään kihlakunta, Jääsken kihlakunta ja Rannan kihlakunnan itäinen osa.Yrjö Blomstedt: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit uuden ajan alusta v:n 1680 virkareduktioon (1523–1680). Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys, 1959, sivut 8–9.

Sen jälkeen kun Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsin valtakuntaan, nimitettiin sinne ensimmäinen tuomari 1611. Tuomiokunta kuului Turun hovioikeuspiiriin vuodesta 1623 Uudenkaupungin rauhaan 1721 saakka. Suomeen jääneistä osista Käkisalmen lääniä muodostettiin Karjalan tuomiokunta; muu osa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Inkerinmaa kuului 1617–1629 Svean hovioikeuden, 1629–1684 Tarton hovioikeuden ja vuodesta 1684 Turun hovioikeuden alaisuuteen. Vuoden 1721 rauhansopimuksessa alue luovutettiin Venäjälle. Alueella oli Jaaman ja Ivangorodin läänien tuomiokunta, Kaprion läänin tuomiokunta ja Pähkinälinnan läänin tuomiokunta.Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 49–50.

Luettelo Suomen tuomiokunnista 1623–1993 Ahvenanmaa Ahvenanmaan tuomiokunta 1623–1862

Varsinais-Suomi ja Satakunta Halikon tuomiokunta 1623–1675 Piikkiön tuomiokunta 1623–1675 Piikkiön ja Halikon tuomiokunta 1675–1795 Piikkiön ja Halikon alinen tuomiokunta 1795–1877 Piikkiön ja Halikon ylinen tuomiokunta 1795–1877 Piikkiön tuomiokunta 1877–1993 Halikon tuomiokunta 1877–1993

Vehmaan tuomiokunta 1623–1653 Ala-Satakunnan tuomiokunta 1623–1653 Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1623–1680 Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1653–1680 Ala-Satakunnan tuomiokunta 1680–1693 Maskun ja Vehmaan tuomiokunta 1680–1693 Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1693–1802 Vehmaan tuomiokunta 1802–1993 Ala-Satakunnan tuomiokunta 1802–1885 Euran tuomiokunta 1885–1993 Ulvilan tuomiokunta 1885–1993 Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1693–1793 Maskun tuomiokunta 1793–1946 Mynämäen tuomiokunta 1793–1885 Paraisten tuomiokunta 1946–1993

Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1623–1785 Ylä-Satakunnan alinen tuomiokunta 1785–1885 Loimaan tuomiokunta 1885–1993 Tyrvään tuomiokunta 1885–1993 Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta 1785–1877 Ikaalisten tuomiokunta 1877–1993

Uusimaa ja Häme Hattulan tuomiokunta 1623–1654 Raaseporin tuomiokunta 1623–1654 Hollolan tuomiokunta 1623–1658 Porvoon tuomiokunta 1623–1658 Sääksmäen tuomiokunta 1623–1796 Hattulan ja Raaseporin tuomiokunta 1654–1689 Hollolan ja Porvoon tuomiokunta 1658–1750

Raaseporin tuomiokunta 1689–1795 Raaseporin itäinen tuomiokunta 1795–1874 Lohjan tuomiokunta 1874–1993 Raaseporin läntinen tuomiokunta 1795–1862 Raaseporin tuomiokunta 1862–1993 Porvoon ja Kymenkartanon tuomiokunta 1750–1807 Porvoon tuomiokunta 1807–1993 Helsingin tuomiokunta 1874–1971 Tuusulan tuomiokunta 1937–1993 Hyvinkään tuomiokunta Vantaan tuomiokunta 1972–1993 Kymin (Uudenmaan lääniä) tuomiokunta 1807–1874 Mäntsälän tuomiokunta 1874–1972 Orimattilan tuomiokunta 1972–1993

Hollolan tuomiokunta 1750–1783 Hollolan (Hämeen lääniä) tuomiokunta 1783–1832 Hollolan (Kymenkartanon lääniä) tuomiokunta 1783–1832 Sääksmäen alinen tuomiokunta 1796–1845 Janakkalan tuomiokunta 1845–1993 Sääksmäen ylinen tuomiokunta 1796–1845 Jämsän tuomiokunta 1845–1993 Ruoveden tuomiokunta 1875–1993 Hauhon tuomiokunta 1891–1993 Satakunnan tuomiokunta 1811–1875 Pirkkalan tuomiokunta 1875–1993 Iitin tuomiokunta 1832–1993 Hollolan tuomiokunta 1832–1993 Heinolan tuomiokunta 1832–1993 Sääksmäen tuomiokunta 1845–1891 Tammelan tuomiokunta 1891–1993 Toijalan tuomiokunta 1950–1993

Karjala Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1623–1650 Lappeen ja Kymenkartanon tuomiokunta 1623–1650 Jääsken, Lappeen, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1650–1680 Kymenkartanon tuomiokunta 1650–1680 Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1680–1722 Kymenkartanon ja Lappeen tuomiokunta 1680–1743 Kymenkartanon tuomiokunta 1743–1750 Käkisalmen läänin tuomiokunta 1634–1722

Viipurin ja Käkisalmen provinssien tuomiokunta 1721–1747 Viipurin tuomiokunta 1747–1783 Viipurin alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Viipurin tuomiokunta 1797–1816 Käkisalmen tuomiokunta 1747–1783 Käkisalmen alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1797–1816 Sortavalan alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1797–1816 Kymenkartanon tuomiokunta 1744–1783 Haminan alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Kymin tuomiokunta 1797–1816 Lappeenrannan alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Savonlinnan tuomiokunta 1744–1783 Savonlinnan alilainkäyttöoikeus 1784–1797 Savonlinnan tuomiokunta 1797–1816

Rannan tuomiokunta 1816–1940 Äyräpään tuomiokunta 1816–1923 Rajajoen tuomiokunta 1923–1940 Viipurin tuomiokunta 1923–1940 Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1816–1862 Käkisalmen tuomiokunta 1862–1940 Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1812–1831 Sortavalan tuomiokunta 1831–1940 Salmin tuomiokunta 1831–1940 Suojärven tuomiokunta 1936–1940 Käkisalmen keskinen tuomiokunta 1816–1862 Kurkijoen tuomiokunta 1862–1940 Kymen (Viipurin lääniä) tuomiokunta 1816–1862 Kymin tuomiokunta 1862–1993 Lappeen tuomiokunta 1816–1993 Valkealan tuomiokunta 1941–1993 Jääsken tuomiokunta 1816–1940 Imatran tuomiokunta 1924–1993

Karjalan tuomiokunta 1722–1788 Karjalan alinen tuomiokunta 1788–1862 Ilomantsin tuomiokunta 1862–1993 Kiteen tuomiokunta 1862–1993 Kerimäen tuomiokunta 1941–1972 Karjalan ylinen tuomiokunta 1788–1821 Liperin tuomiokunta 1821–1993 Pielisjärven tuomiokunta 1821–1993 Nilsiän tuomiokunta 1950–1993

Savo Savon tuomiokunta 1623–1653 Pien-Savon tuomiokunta 1653–1796 Suur-Savon tuomiokunta 1653–1832 Juvan tuomiokunta 1832–1993 Mikkelin tuomiokunta 1832–1993 Mäntyharjun tuomiokunta 1862–1974 Pien-Savon ylinen tuomiokunta 1796–1821 Iisalmen tuomiokunta 1821–1993 Pielaveden tuomiokunta 1865–1993 Kuopion tuomiokunta 1821–1993 Pien-Savon alinen tuomiokunta 1796–1862 Leppävirran tuomiokunta 1862–1961 Varkauden tuomiokunta 1961–1993 Rantasalmen tuomiokunta 1862–1993 Rautalammin tuomiokunta 1795–1961 Suonenjoen tuomiokunta 1961–1993

Pohjanmaa Pohjanmaan tuomiokunta 1623–1658 Kajaanin vapaaherrakunnan tuomiokunta 1651–1680

Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1804 Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1678–1680 Oulun eteläisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1776 Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1776–1804 Rautalammin tuomiokunta 1776–1795 Pohjanmaan itäinen tuomiokunta 1795–1864 Jyväskylän tuomiokunta 1864–1993 Laukaan tuomiokunta 1864–1890 Saarijärven tuomiokunta 1890–1993 Viitasaaren tuomiokunta 1890–1993 Korsholman eteläinen tuomiokunta 1804–1862 Ilmajoen tuomiokunta 1863–1993 Kauhajoen tuomiokunta 1923–1993 Närpiön tuomiokunta 1863–1993 Korsholman pohjoinen tuomiokunta 1804–1862 Korsholman tuomiokunta 1863–1993 Kyrön tuomiokunta 1863–1993 Keski-Pohjanmaan alinen tuomiokunta 1804–1862 Alavuden tuomiokunta 1863–1993 Lapuan tuomiokunta 1938–1993 Uudenkaarlepyyn tuomiokunta 1863–1955 Kauhavan tuomiokunta 1855–1993 Keski-Pohjanmaan ylinen tuomiokunta 1804–1862 Kokkolan tuomiokunta 1863–1955 Lohtajan tuomiokunta 1955–1993

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1762 Oulun pohjoisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1804 Kemin ja Kajaanin tuomiokunta 1776–1804 Kajaanin tuomiokunta 1804–1993 Kemin tuomiokunta 1804–1938 Tornion tuomiokunta 1811–1993 Lapinmaan tuomiokunta 1846–1993 Rovaniemen tuomiokunta 1939–1993 Iin tuomiokunta 1939–1989 Taivalkosken tuomiokunta 1957–1964 Kuusamon tuomiokunta 1965–1993 Oulun tuomiokunta 1804–1989 Piippolan tuomiokunta 1862–1954 Haapajärven tuomiokunta 1954–1993 Muhoksen tuomiokunta 1954–1993 Oulujoen tuomiokunta 1989–1993 Saloisten tuomiokunta 1804–1957 Salon tuomiokunta 1957–1970 Ylivieskan tuomiokunta 1971–1993

Tuomiokunnat 1900-luvulla Vuonna 1910 Suomessa oli 62 tuomiokuntaa, joissa jokaisessa oli 2–5 käräjäkuntaa kukin omalla lautakunnallaan mutta yhteisellä puheenjohtajalla.F. O. Lilius: Oikeuslaitos ja oikeudenkäyntimenettely. Teoksessa Yhteiskunnallinen käsikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1910. Suomi oli 1930-luvulla jaettu 65 tuomiokuntaan ja 252 käräjäkuntaan.Hakkila, 1938. Luku: Kihlakunnanoikeus, s. 337 Tuomiokunnat Turun ja Porin läänissä, Uudenmaan läänissä ja Hämeen läänissä olivat Turun hovioikeuden alaisia, Vaasan ja Oulun lääneissä Vaasan hovioikeuden alaisia sekä Viipurin, Mikkelin ja Kuopion lääneissä Viipurin hovioikeuden alaisia. Jokaisella tuomiokunnalla oli oma tuomarinsa, joka toimi puheenjohtajana kunkin tuomiokuntaan kuuluvan käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa.Hakkila, 1938. Luku: Tuomiokunta, s. 1141 Sen jälkeen kun eduskunta vuoden 1941 lopulla oli julistanut Moskovan rauhassa luovutetut alueet takaisin Suomeen liitetyiksi, alueelle perustettiin viisi väliaikaista tuomiokuntaa: Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta