Uzbekistan (, Ўзбекистон), virallisesti Uzbekistanin tasavalta (, Ўзбекистон Республикаси) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa.
Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, itäosassa on yli neljä kilometriä korkeita vuoria. Maa sijaitsee silkkitien varrella, ja sitä ovat hallinneet mongolit, persialaiset ja venäläiset, Aleksanteri Suuri ja Timur Lenk. Suurin osa väestöstä on keskittynyt maan etelä- ja itäosiin. Runsaasta 30 miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia on muslimeja ja 80 prosenttia kuuluu uzbekkien etniseen ryhmään.
Maantiede thumb|vasen|Uzbekistanin kartta thumb|vasen|Uzbekistan varjostetussa satelliittikuvassa thumb|vasen|Kyzylkumin aavikkoa Uzbekistanissa Uzbekistanin pinta-ala on 447 400 neliökilometriä, ja sen rajanaapurit ovat Afganistan, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Turkmenistan. Uzbekistan on toinen niistä maailman sisämaavaltioista, joiden kaikki tai molemmat rajanaapurit ovat myös sisämaavaltioita. Toinen on Liechtenstein.Country Profiles: Uzbekistan UCLA
Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, joka kattaa 80 prosenttia sen pinta-alasta. Itäosassa on vuoria, joiden korkeimmat huiput kohoavat 4 500 metriin. Kyzylkumin autiomaa kattaa pääosan maan pohjoisosasta. Sen itäpuolella on Fergananlaakso, joka on Uzbekistanin hedelmällisin osa. Laaksoa ympäröi vuoristot pohjoisessa, lännessä ja etelässä. Pohjoisessa on Tienšanin läntisiä vuorijonoja ja eteläpuolella Hisor–Alai.
Araljärven eteläosat ovat Uzbekistanin puolella. Se oli vielä 1960-luvulla maailman neljänneksi suurin järvi, mutta sen pinta-ala on kutistunut 2020-luvulle tultaessa 90 prosenttia. Järvi on katkennut kahtia, ja Kazakstanin puolella Pohjois-Aral on pelastettu padon avulla.Dam project aims to save Aral Sea BBC News, Aral Sea, Kazakhstan 2007 Araljärveen virtaavat Uzbekistanin suurimmat joet Amudarja ja Syrdarja, joiden vesistä iso osa on otettu maatalouden ja teollisuuden käyttöön.
Uzbekistanissa esiintyy maanjäristyksiä, joista vakavin tuhosi Taškentia vuonna 1966.
Uzbekistanissa vallitsee mannerilmasto, jonka kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Heinäkuussa keskilämpötila 32 astetta, mutta lämpötila nousee säännöllisesti yli 40 asteen. Talvisin keskilämpötila on -23 astetta, mutta lämpö voi tippua jopa -40 asteeseen. Sadanta on vain vähäistä, ja suurin osa sateista tulee talvella ja keväällä. Sademäärä vaihtelee 100 ja 200 millimetrin välillä.
Arojen kasvillisuus on lähinnä ruohoa, purojen varsilla kasvaa myös pensaita. Vuoristossa tavataan myös harvinaisia kasvilajeja. Katajalaji Zarafshani archa kasvaa vuorten alarinteillä, samoin monet lehtipuut. Yläosissa kasvaa enimmäkseen vain heinää, jos sitäkään. Uzbekistanin monipuoliseen eläimistöön kuuluvat sudet, karhut ja lumileopardit.Flora and Fauna Uzbek Tourism
Historia
Varhaisvaiheet Uzbekistanissa on ollut asutusta jo noin 55 000 – 70 000 vuotta. Noin 2000 eaa. alkaen Anaun kulttuuriin kuuluva keidasviljelykulttuuri levisi Uzbekistaniin.Central Asia - Landmarks of History Sairam Tourism Iranilaisia kansoja alkoi levittäytyä ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Uzbekistanin ruohikkoalueille. Vuosituhannen aikana sinne kehittyivät Baktrian, Harezmin ja Sogdianan valtakunnat.
Uzbekistan sijaitsi sopivassa paikassa, kun Kiina alkoi kehittää silkkitietä länteen. Sen varren kaupungeista Samarkandista ja Buharasta tuli vauraita kauppakeskuksia. Valloittajat ovat kulkeneet lukuisia kertoja maan halki, ja Aleksanteri Suuri pysähtyi Samarkandissa 327 eaa.Roxana of Amu Darya – the Beloved Wife of Alexander Sairam Tourism
Islam ja turkkilaistuminen Arabien valloitusretket suuntautuivat 700-luvulla Keski-Aasiaan ja Uzbekistaniin. He toivat islamin ja arabikulttuurin, joka syrjäytti alueen alkuperäistä kulttuuria, joka oli jo saanut aiemmin iranilaisia vaikutteita.
Mongolien Tšingis-kaani valloitti alueen 1220-luvulla. Tämän seurauksena alkoi Keski-Aasian turkkilaistuminen, sillä mongolien johtamat sotajoukot koostuivat pääosin turkkilaisista sotilaista. Uzbekit ovat todennäköisesti saaneet nimensä Kultaisen ordan muslimihallitsijan Özbeg-kaanin mukaan.
Tšingis-kaanin kuoleman jälkeen 1227 iso osa Uzbekistanista jäi Tšagatain kaanikunnan haltuun. Tšagatai alkoi kuitenkin 1300-luvun alussa hajota ja monet heimojohtajat horjuttivat sitä. Timur Lenk nousi 1380-luvulla heimotaisteluissa alueen voimatekijäksi ja perusti Timuridien dynastian. Timurin valloitusretket ulottuivat Lähi-itään saakka.
Uzbekkien nousu Timur Lenkin kuoleman jälkeen valtakunta ajautui sisäisiin konflikteihin, mikä herätti huomiota Araljärven pohjoispuolella eläneissä uzbekkiheimoissa. Uzbekkien liittouma valtasi 1490-luvulla Amudarjan ja Syrdarjan välisen alueen. Muhammad Šaibanin johtamat joukot ajoivat viimeiset timuridihallitsijat pois Samarkandista ja Heratista.
Šaibanidihallitsijat olivat taiteiden suojelijoita, ja heidän kaudellaan Uzbekistanin kaupunkeihin rakennettiin monia arkkitehtonisia mestariteoksia. Abdullah Khan II:n kaudella 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla uzbekkien valta ulottui laajimmilleen, idässä Badakhšaniin ja Turkestanin itäosiin sekä lännessä Khorasaniin ja Harezmiin.
Janid-dynastia hallitsi Transoxaniaa vuodesta 1599. Sen aikana uzbekkien dominanssi hiipui ja Persian afšaridien Nadir Šah kukisti 1740-luvulla Buharan ja Hivan. Janid-dynastia sammui lopullisesti 1785. Keski-Aasian nousi kolme seuraajaa Buharan, Hivan ja Kokandin kaanikunnat, joista Buhara oli vahvin.
Venäjän ja Neuvostoliiton valta Venäjän keisarikuntakin suuntasi 1800-luvulla katseensa Keski-Aasiaan. Venäläiset kauppiaat kävivät kauppaa muun muassa Hivassa ja Taškentissa. Venäjällä oltiin myös vihamielisiä Keski-Aasian kaanikuntia kohtaan, sillä rajaseuduilla Keski-Aasian paimentolaisheimot kaappasivat venäläisiä orjiksi.
Venäjän keisarikunta valloitti Taškentin vuonna 1865 ja löi Kokandin kaanikunnan 1876. Valloitetusta alueesta tehtiin Turkestanin kenraalikuvernementti. Venäjän vuoden 1917 vallankumous aiheutti myös Keski-Aasiassa levottomuutta, ja siitä seurasi pitkään jatkunut vastarintaliike Basmatšin kapina.
Neuvostoliitto suunnitteli vuosina 1924–1925 Keski-Aasian rajat uudelleen monoetnisten perustein. Se loi muun muassa Karakalpakian autonomisen alueen ja Uzbekistanin sosialistisen neuvostotasavallan. Karakalpakia siirrettiin 1936 Uzbekistanin SNT:n alaisuuteen. Neuvostotasavallan johdossa oli Uzbekistanin kommunistinen puolue. Neuvostoliitto teki Uzbekistanista puuvillanviljelyaluetta, ja tämän maatalouden rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät maassa edelleen.
Itsenäisyys Islom Karimovin johtamat Uzbekistanin kommunistit tukivat vuoden 1991 vallankaappausyritystä, jossa Mihail Gorbatšov yritettiin syrjäyttää. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen Uzbekistan julistautui itsenäiseksi 1. syyskuuta. Kommunistit pitivät helposti vallan itsenäisessä Uzbekistanissa, ja Karimov valittiin selvästi presidentiksi. Vaaleja ei hyväksytty yleisesti ja islamilaisia vastarintaryhmiä alkoi syntyä.
Karimovin hallinto pyrki luomaan maahan vakaan hallinnon poliittisen vapauden ja ihmisoikeuksien kustannuksella. Tämä kärjistyi toukokuussa 2005 Andižanin kaupungissa, missä maan armeija avasi tulen mielenosoittajia vastaan. Taškentin kansainvälisen radion mukaan opposition edustajat tunkeutuivat sotilasalueelle hankkien kymmenittäin käsiaseita ja hyökkäsivät työleirille ja vapauttivat vankeja. Hallituksen vastaiskussa kuoli hallituksen lähteiden mukaan 187, useimmat sotilaita. Ulkopuolisten mukaan Andižanin verilöylyssä arvioidaan 700–1500 siviilin saaneen surmansa.
Tapahtuneen jälkeen Uzbekistanin suhteet länteen heikkenivät, ja maa määräsi alueellaan olleet Afganistanin operaatioon ja rauhanturvaajien huoltoon osallistuneet Naton joukot lähtemään maasta vuoden 2005 loppuun mennessä. Euroopan unioni vastasi asevientikiellolla ja asetti 12 maan hallituksen jäsentä viisumikieltoon. EU lievitti rajoituksia vuonna 2007, ja asevientikielto purettiin kokonaan vuonna 2009.Timeline: Uzbekistan BBC News
Karimov kuoli aivoverenvuotoon elo-syyskuun vaihteessa 2016. Presidentinvaalit 4. joulukuuta 2016 voitti Shavkat Mirziyoyev. Mirziyoyev oli vuosina 2003–2016 ollut Karimoville lojaali pääministeri, mutta noustuaan presidentiksi hän siirsi syrjään Karimovin ajan poliittisia vaikuttajia, joista merkittävin oli vaikutusvaltainen turvallisuuspäällikkö Rustam Inoyatov.
Politiikka pienoiskuva|Parlamentin alahuoneen rakennus Uzbekistan on presidentiaalinen tasavalta, jossa on myös pääministerin virka. Uzbekistanin presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja. Uzbekistanin pääministerillä on avustava asema. Vuoden 2023 perustuslain muutokset vahvistivat entisestään presidentin valtaa, ja ne myös nollasivat vuodesta 2016 hallinneen Shavkat Mirziyoyev presidenttikaudet. Presidentin kausi pidennettiin seitsemään vuoteen, ja Mirziyoyev voi jatkaa uudistusten jälkeen vielä vuoteen 2037 saakka presidenttinä.
Uzbekistanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneen 65 paikasta aluehallinnot valitsevat 56 ja presidentti nimittää yhdeksän. Alahuoneen eli 150-paikkaisen lakiasäätävän kokouksen edustajat valitaan puoliksi suhteellisella ja puoliksi enemmistövaalitavalla. Kriitikot pitävät parlamenttia presidentin kumileimasimena, ja se kokoontuu muutamia kertoja vuodessa hyväksymään hallituksen esittämät lait.Uzbekistan country profile BBC News
Uzbekistanissa ei ole oppositiopuolueita, vaan kaikki viisi puoluetta tukevat hallituksen agendaa. Jokaisella puolueella on kuitenkin oma erityisalansa. Liberaalidemokraattinen puolue keskittyy yrityksiin ja yksityisomaisuuteen, kansallinen uudistuspuolue Milly Tiklanish kulttuuriperintöön ja arvoihin, kansandemokraattinen puolue tasa-arvoon ja työväen asiaan, sosiaalidemokraattinen puolue Adolat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekologinen puolue ympäristöasioihin. BTI 2024 Country Report – Uzbekistan, s. 15. Vuonna 2020 alahuoneen vaaleissa liberaalidemokraattinen puolue sai 53 paikkaa, kansandemokraattinen puolue 22, kansallinen uudistuspuolue 36, sosiaalidemokraattinen puolue 24 ja ekologinen puolue 15 paikkaa.
Uzbekistan on Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön, Shanghain yhteistyöjärjestön, Islamilaisen yhteistyöjärjestön ja Turkkilaisten maiden neuvoston jäsen.
Korruptio on Uzbekistanissa yleistä, ja sitä on usein harjoitettu käytännössä täysin vapaasti. Mirziyoyevin hallitus on kuitenkin 2020-luvulla pyrkinyt iskemään voimakkaammin korruptiota vastaan.BTI 2024 Country Report – Uzbekistan, s. 12. Uzbekistanin oikeuslaitos on nimellisesti itsenäinen, mutta hallitus vaikuttaa sen toimintaan ja se myös on korruptoitunut. Oikeuslaitos aina korkeinta oikeutta myöden on saanut maassa paljon kritiikkiä.
Osat float|right Uzbekistanissa on kaksitoista aluetta (viloyat, viloyatlar), yksi autonominen tasavalta* ja yksi kaupunkialue**. Suluissa niiden pääkaupunki.Uzbekistan Citypopulation Uzbekistanin osat jakautuvat edelleen piireihin ja kaupunkeihin.Districts of Uzbekistan Statoids
Taškent**, Toshkent Shahar Andijonin alue, Andijon Viloyati (Andijon) Buxoron alue, Buxoro Viloyati (Buxoro) Fargʻonan alue, Farg‘ona Viloyati (Fargʻona) Jizzaxin alue, Jizzax Viloyati (Jizzax) Namanganin alue, Namangan Viloyati (Namangan) Navoiyn alue, Navoiy Viloyati (Navoiy) Qashqadaryon alue, Qashqadaryo Viloyati (Qarshi) Samarqandin alue, Samarqand Viloyati (Samarkand) Sirdaryon alue, Sirdaryo Viloyati (Guliston) Surxondaryon alue, Surxondaryo Viloyati (Termez) Taškentin alue, Toshkent Viloyati (Taškent) Xorazmin alue, Xorazm Viloyati (Urganch) Karakalpakstan*, uzbekiksi Qoraqalpog‘iston, karakalpakiksi Qaraqalpaqstan (Nukus/Nökös)
Talous