Carl Philipp Gottlieb von Clausewitz (1. kesäkuuta 1780 Magdeburg, Preussin kuningaskunta – 16. marraskuuta 1831 Breslau, Preussin kuningaskunta) oli preussilainen kenraali ja yksi kuuluisimmista sotateoreetikoista. Hänen kirjansa Vom Kriege (osaksi suomennettu Sodankäynnistä) julkaistiin postuumisti kolmiosaisena vuosina 1832–1833. Tutkimustyö jäi kesken Clausewitzin kuoleman takia.

Clausewitzin tutkimusten pääongelma oli selittää aikakautensa mullistus, Napoleonin sodat. Sodankäynnistä oli yksi ensimmäisistä nykyaikaista sotilasstrategiaa käsittelevistä kirjoista.

Clausewitz palveli Venäjän armeijassa vuosina 1812–1814. Hän toimi Preussin sotakorkeakoulun johtajana vuosina 1818–1830. Clausewitzin teos Sodankäynnistä on vaikuttanut moniin sodanjohtajiin ja poliitikkoihin. Sen strategiset opit hallitsivat ajattelua sodanjohtotasolla ensimmäiseen maailmansotaan asti. Teoksessa tulee esiin käsite totaalinen sota, jonka mukaan sotaa käydään kaikkia vihollisen kohteita vastaan, myös siviilejä ja yksityisomaisuutta.

Sodasta Clausewitzin mukaan sota on perusolemukseltaan kaksintaistelua, "väkivaltainen toimi, jonka tarkoituksena on pakottaa vastustaja noudattamaan meidän tahtoamme".von Clausewitz 2009, s. 15 Sotilaallisen toiminnan tavoite on tehdä vastustaja puolustuskyvyttömäksi, ja väkivalta on keino tähän pääsemiseksi. Clausewitz esittää kolme sodalle ominaista vuorovaikutussuhdetta, joista jokainen johtaa äärimmäiseen vastakohtaisuuteen osapuolten välillä. Ne ovat äärimmäinen väkivallan käyttö, välttämättömyys tehdä vihollinen puolustuskyvyttömäksi sekä voimien jännittäminen äärimmilleen.von Clausewitz 2009, s. 16–17

Kolme äärimmäisyyksiin johtavaa prosessia Clausewitz totesi, että sodalle on ominaista konfliktin kiihtyminen, joka johtaa keinojen ja tavoitteiden yhä suurempaan kärjistymiseen. Se tapahtuu kolmella tasolla:

Väkivallan häikäilemättömyys lisääntyy. Se, joka ei kursaile väkivallan käytössä saa pakostakin yliotteen, ellei toinen tee samoin. Tämä johtaa väkivallan käytössä äärimmäisyyksiin, jossa ei tunneta rajoja. Tavoite vastustajan voittamisesta muuttuu yhä laajemmaksi. Vihollinen on tehtävä puolustuskyvyttömäksi tai muuten uhkaa vaara, että niin käy itselle. Tavoitteeksi nousee vastustajan täydellinen nujertaminen. Sotaponnisteluihin käytetään yhä enemmän välineitä ja tahdonvoimaa. Voimat jännitetään äärimmilleen.

Sodankäynnin maksiimit Joitakin keskeisiä Clausewitzin näkemyksiä ovat seuraavat: sota on politiikan jatkamista toisin keinoin sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen ratkaisutaistelun tärkeys sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan päämäärän saavuttamiseen sota on väkivallan käyttöä eikä siinä ole rajoja sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa edelliseen liittyen on oleellista sotapäällikön nerous sotatieteen on perustuttava empiiriseen tutkimukseen sota on ihmisten välistä vuorovaikutusta sota on ensisijaisesti mielen vaikutusta mieleen, ei materian materiaan. Clausewitzin tunnetun väitteen mukaan ”sota on politiikan jatkamista toisin keinoin” (). Historioitsija Cristopher Bassfordin mukaan Clausewitz ei tarkoittanut sitä absoluuttiseksi totuudeksi, vaan antiteesiksi esittämälleen väitteelle sodasta laajennettuna kaksintaisteluna. Niiden synteesi olisi ajatus ”kiehtovasta kolminaisuudesta” (wunderliche Dreifaltigkeit), jonka mukaan sota on dynaamista, luonnostaan epävakaata vuorovaikutusta toisilleen vihamielisten joukkojen, sattuman ja järkiperäisen laskelmoinnin välillä.Christopher Bassford: Clausewitz and His Works Viitattu 14.5.2009

Kritiikki

Clausewitzin joitakin näkemyksiä ovat arvostelleet sotateoreetikko Basil Liddell Hart ja sotahistorioitsija John Keegan.John Keegan and the Grand Tradition of Trashing Clausewitz Viitattu 14.5.2009 Ilmari Käihkö kirjoittaa Clausewitzin teorioista teoksessaan 10 oppia sodasta.

Teokset

Katso myös Absoluuttinen sodankäynti

Lähteet

Clausewitz-kotisivut Käihkö, Ilmari: 10 oppia sodasta. Helsinki: WSOY, 2025.

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Luokka:Preussilaiset kenraalit Luokka:Sotateoreetikot Luokka:Vuonna 1780 syntyneet Luokka:Vuonna 1831 kuolleet