Hertta on suomalaisen naisen etunimi.
Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naisennimi Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.
Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.
Marraskuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 3 859 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.
Tunnettuja Herttoja
Hertta Aalto (1888–1970), runoilija Hertta Heikkinen (s. 1994), yleisurheilun moniottelija Hertta Jack-Leistén (1882–1968), näyttelijä, lausunnanopettaja ja näytelmäkirjailija Hertta-Maija Häkkinen (1921–2008), biokemisti ja alkoholitutkija Hertta Kalkas (1925–2011), hoitotieteen professori Hertta Kiiski (s. 1973), kuvataiteilija Hertta Kuusinen (1904–1974), Suomen historian merkittävin naiskommunistipoliitikko Hertta Lammio (s. 2003), jalkapalloilija Hertta Laurinkoski (s. 2004), jalkapalloilija Hertta Myllymäki (1920–2012), toimittaja Hertta Tiitta (1923–1996), toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Hertta Tirranen (1915–1986), kustannustoimittaja, suomentaja ja tietokirjailija Hertta Upari (1920–2005), ratsastaja, raviohjastaja ja tallimestari Hertta Weissman (1891–1969), oopperalaulaja ja näyttelijä Hertta Yrjänä, lapsinäyttelijä
Kuvitteellisia Herttoja Hertta, Mustan Pekan naisystävä Herttakuningatar, hahmo kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa. Hertta Hulkko, televisiosarjassa Salatut elämät
Lähteet
Viitteet
Luokka:Etunimet