Rudolf Joseph Lorenz Steiner (27. helmikuuta 1861 Murakirály, Unkarin kuningaskunta – 30. maaliskuuta 1925 Dornach, Sveitsi) oli itävaltalainen ajattelija ja sosiaalinen uudistaja sekä filosofian tohtori, joka tunnetaan teosofian pohjalta rakentamansa esoteerisen maailmanselityksen ja -katsomuksen, antroposofian, luojana. Opin pohjana oli Blavatskyltä johdettu okkultistinen näkemys, että taivaankappaleet ovat sielullisia olentoja, näkyvän maailman takana on henkinen todellisuus ja ihmisen jälleensyntymien ketju on karmallinen prosessi. Steiner omaksui vaikutteita myös saksalaisesta idealismista ja romantiikasta ja koki seuraavansa Goetheä. Opin pohjalta Steiner kehitti maatilakokonaisuuteen paneutuvan biodynaamisen viljelyn, antroposofisen lääkinnän, puheen ja sävelen näkyväksi tekevän liikekielen eli eurytmian sekä oppilaslähtöisen steinerpedagogiikan. Steinerin omaa tutkimusmenetelmää eli selvänäkemistä pidetään tieteellisestä näkökulmasta näennäistieteenä.
Olav Hammer on kuvannut steinerilaisuuden olevan teosofiasta irtautuneista niin sanotuista mystisistä uususkonnollista liikkeistä nykyaikana merkittävimmäksi. Liikkeen tunnetuimpia edustajia ovat vapaat steinerkoulut.
Steiner oli alun perin kastettu katolisuuteen. Hän kuului monikansallisen Itävalta-Unkarin keisarikunnan saksalaisväestöön. Elämänsä aikana hän asui vuorotellen niin Itävallassa, Saksassa kuin saksankielisessä Sveitsissäkin. Steiner kastettiin Kraljevicissa Pyhän Mikaelin kirkossa nykyisessä Kroatiassa ja hänen nimensä kirjoitettiin latinaksi ”Rudolfus Josephus Laurentius Steiner”.Rudolf Steiner Archives. Web Archive 2015. Steiner kehitti omanlaisen uskonkäsityksensä teosofisen synkretismin pohjalta. Hän ei itse halunnut kehittää oppiaan uskontona vaan tutkimustienä.
Opinnot Steiner opiskeli vuosina 1879–1883 Wienin teknillisessä korkeakoulussa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, sekä näiden ohella historiaa, kirjallisuutta ja filosofiaa ja valmistui myöhemmin filosofian tohtoriksi. Hänen kyvyistään vakuuttunut opettajansa Karl Julius Schröer suositteli Goethen teosten uuden painoksen päätoimittajaa Joseph Kürschneriä nimittämään Steinerin Goethen teosten luonnontieteitä käsittelevän osuuden vastaavaksi päätoimittajaksi. Tämä toimitustyö poiki Steinerille työpaikan Weimarin Goethe-arkistossa vuosiksi 1888–1896.
Vuonna 1891 Rudolf Steiner promovoitiin filosofiasta tohtoriksi Rostockin yliopistossa Johann Gottlieb Fichten ego-käsitykseen perehtyneellä väitöskirjallaan Die Grundfrage der Erkenntnistheorie eli Tietoteorian peruskysymys. Väitöskirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Totuus ja tiede. Steinerin pääteoksenaan pitämä Vapauden filosofia, erään modernin maailmankatsomuksen luonnos (Gummerus, 1973) on jatkoa väitöskirjalle.
Rakennusten suunnittelijana ja taiteilijana Steinerilla ei ollut arkkitehdin koulutusta, mutta hänen visioidensa ja perusteellisten tutkimustensa vuoksi ja perusteella toteutettiin 18 rakennusta. Merkittävimpiä ovat Dornachiin rakennetut Goetheanum I ja Goetheanum II. Näistä ensimmäinen, joka oli rakennettu puusta, tuhopoltettiin uudenvuodenpäivänä 1923. Siinä oli käytetty mm. laivanrakennuksesta peräisin olevia tekniikoita. Steiner oli itse osallistunut luonnosten tekemisen lisäksi myös maalaamiseen. Goetheanum I:een tarkoitettu Steinerin suunnittelema ja Edith Maryonin veistämä 9-metrinen puuveistos Ihmisyyden edustaja, oli tuhopolton aikaan vielä ateljeessa ja säästyi tuholta. Lasimaalaukset, jotka tehtiin Goetheanum ensimmäisen ja toisen ikkunoihin, toivat esiin Goethen värioppia.
Goetheanum II rakennettiin betonista. Uusi materiaali ja valutekniikka mahdollistivat entistä paremmin orgaanisten muotojen jäljittelyn. Samaa orgaanisen arkkitehtuurin muotokieltä olivat käyttäneet eräät kansallisromanttiset (Keski-Euroopassa käytetty termi oli tosin art nouveau) arkkitehdit, esimerkiksi Mendelsohn erityisesti Einstein-tornissaan ja Gaudi koko tuotannossaan. Goetheanum II valmistui vasta Steinerin kuoleman jälkeen 1928. Harmaasta betonista valettuna se on massiivisuudessaan joidenkin mielestä lähellä brutalismia eikä tietyssä mielessä Steinerin arvostetuimpia.
thumb|left|280px|Goetheanum I, Dornach, Sveitsi.
Steinerpedagogiikka
Vuonna 1919 Waldorf Astoria -tehtaaseen Stuttgartiin perustetusta ensimmäisestä Steinerin pedagogiikkaa käyttävästä koulusta alkoi mahdollisesti maailman suurimman yksityisen koulutusjärjestelmän kehittyminen. Maailmalla nämä koulut tunnetaan Waldorf-kouluina, mutta Suomessa niille on vakiintunut nimitys steinerkoulu. Suomessa on myös steinerpedagoginen Snellman-korkeakoulu. Snellman-korkeakoulussa voi opiskella muun muassa steinerkoulun luokanopettajaksi ja kuvaamataidon opettajaksi, steinerpäiväkodin varhaiskasvattajaksi sekä puhe- ja draamataiteilijaksi.Snellman-korkeakoulun sivut
Steinerin ajattelusta ja kirjallisesta tuotannosta
Steinerin suhde kristinuskoon ja Kristiyhteisö 1920-luvulla Friedrich Rittelmayer pyysi Steinerilta konsultaatiota uuden uskonnon perustamiseksi. Steiner kirjoittikin Kristiyhteisö-nimellä tunnetun liikkeen uskontunnustuksen ja uskonnollisia tekstejä. Taustana oli kristinusko, johon Steiner lisäsi mm. oman sielunvaellusoppinsa ja vähensi lähetyskäskyn. Steiner selitti tehneensä lähinnä ystävänpalveluksen ja piti Kristiyhteisön irrallaan antroposofiasta, joka ei hänestä ole uskonasia. Hän perusteli tekoaan sillä, että monet ihmiset tarvitsevat perinteistä uskontoa, mutta että sitä oli tarpeellista kehittää tukemaan ihmiskunnan henkistä evoluutiota.
Steinerin käsityksen mukaan Jeesus-lapsia oli oikeasti kaksi, mihin viittaavat Raamatun kaksi erilaista sukuluetteloa. Okkultistisen tutkimuksensa perusteella hän oli saanut selville, että toinen näistä oli Zarathustran inkarnaatio. Toinen taas oli kykenevä puhumaan heti syntymästään mutta vain kieltä, jota tämän äiti ymmärsi ja oli elänyt aiemmin mm. Buddhana. 12-vuotiaana nämä olennot muuttuivat yhdeksi. Steiner erotti astraalimaailman Kristuksen, jonka hän koki kohdanneensa ja toisaalta materiaalisen maailman Jeesuksen, jota piti välikappaleena. Lisäksi hän näki, että Kristuksen toinen tuleminen todella tapahtuu, mutta ei aineellisessa maailmassa vaan antroposofian kautta esitellyssä eetterimaailmassa, josta yhä kasvava joukko ihmisiä tulee saamaan näyn. Tämän hän ilmoitti tapahtuvan noin vuoden 1933 tienoilla.
Biodynaaminen maatalous
Vuonna 1924 Steiner piti Koberwitzissa maatalouskurssina tunnetun luentosarjansa, jolla laski perusteet ns. biodynaamiselle viljelylle. Steinerin neuvojen mukaan valmistettujen preparaattien on ajateltu tuovan viljelymaahan kosmisia voimia. Preparaatteja on kahta laatua: kompostointia tukevia ja viljelymaahan pirskoteltavia. Steiner esitti, että maahan upotettavat lehmänsarvet, joihin on pantu yrttejä tai piijauhetta ja lantaa, vaikuttavat maahan astraalisella tasolla. Peltopreparaatteja on tarkoitus myös liottaa veteen ja pirskottaa vesi maahan. Viljelyä koskevissa ohjeissa Steiner otti myös huomioon astrologian sijasta tähtien vaikutukset ja antoi seikkaperäisiä ohjeita taivaankappaleiden asennoista. Oli myös maagisilta vaikuttavia ohjeita, kuten neuvot hiiren nahkojen polttamisesta ja tuhkan sirottelemisesta peltoon hiirien torjumiseksi. Tämän tuli tapahtua Venuksen ollessa Skorpionin tähtikuviossa. Steinerin ohjeiden mukaan viljeltyjä tuotteita kutsutaan biodynaamisiksi ja sertifioituina ne on merkitty Demeter-tunnuksella erotukseksi esim. luomutuotannosta.
Antroposofinen lääkintä Steiner auttoi soveltamaan myös terveydenhoitoa perustamalla Ita Wegmanin kanssa ns. antroposofisen lääkinnän. Sen yksi perusidea on, että ihmisen astraalikehoon vaikuttavat vastakkaiset voimat laskelmoiva, sitova Ahriman ja hurmokseen asti irrottava Lucifer. Ihminen myös oletetaan karmalliseksi sielun kantajaksi. Esimerkiksi lasten sairaudet ovat tyypillisesti seurausta sielun ennen maailmaan tulemistaan keräämästä karmasta, ja niiden estäminen, vaikka olisikin elämänaikana hyödyllistä, johtaisi vain saman toistumiseen seuraavassa inkarnaatiossa. Sairaudet tulisikin kokea niin, että niiden henkinen tehtävä pääsee toteutumaan. Sairauksien välttämisen negatiivista vaikutusta voi toisaalta korjata henkisillä harjoituksilla. Steiner oli hengentieteellisesti eli tutkimalla astraalimaailmassa olevaa akaasista aikakirjaa havainnut armeliaisuuden puutteen manifestoituvan tulevissa elämissä isorokkona ja itsekkyyden altiutena sairastua epidemioihin. Isorokon poistaminen maailmasta aiheuttaisi vakavan karmallisen seurauksen ja tästä antroposofian velvollisuus on kertoa totuus.
Henkisten tai sielullisten harjoitusten ja taiteen, erityisesti eurytmian lisäksi antroposofisessa lääkinnässä käytetään antroposofisia lääkkeitä. Nämä ovat yleensä homeopaattisia valmisteita muistuttavia sikäli, että valmisteet on laimennettu niin, että vaikuttavia aineita ei ole jäljellä. Homeopatiasta valmisteet eroavat kuitenkin siten, että lähtökohtana olevia aineita on valittu ihmislähtöisin periaattein. Esimerkiksi Merkurius-planeetta vaikuttaa astrologisesti hengityselimiin, joten elintä koskevissa sairauksissa on syytä käyttää elohopeallisia (mercurial) aineita.
Steiner oli myös havainnut, että sydän ei oikeasti ole pumppu vaan että veri virtaa sielullisilla voimilla ja siten liikuttaa sydäntä. Näkemyksellä ei ole lääketieteellistä perustaa. Steiner päätteli myös, että misteli joko sellaisenaan tai homeopaattisena voisi parantaa syöpää, koska mistelikin on loisiva kasvi ja ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Uutetta käytetään yhä toisinaan saksankielisissä maissa etenkin saattohoitopotilaille ja syövän hoidossa, vaikka vakuuttavaa näyttöä vaikuttavuudesta ei ole.
Steiner Suomessa
Steiner vieraili Suomessa vuosina 1912 ja 1913. Ensimmäinen vierailu tapahtui Teosofisen seuran vuosikokouksen yhteydessä. Silloin hän piti laajan esitelmäsarjan 'Taivaankappaleiden ja luonnonkuntien henkisistä olennoista' Teosofisessa seurassa ja julkiset esitelmät Kalevalasta sekä okkultismista ja vihkimyksestä Helsingin yliopiston tiloissa.