Nikkud tai niqqud ( ’pisteytys’) on heprean kirjoittamiseen tarkoitettu vokalisointijärjestelmä, jossa konsonanttikirjaimiin lisätään tarkkeita. Tavallisesti hepreaa kirjoitettaessa merkitään vain konsonantit, mutta nikkudin lisämerkeillä voidaan tarvittaessa kirjoittaa myös vokaalit. Yleensä tämä on tarpeen lähinnä oppi- ja sanakirjoissa sekä tärkeissä teksteissä, joissa sekaannuksen vaara halutaan välttää, esimerkiksi Tanakhin teksteissä.

Nikkud-merkeillä voidaan vokaalien merkitsemisen lisäksi selventää eräiden konsonanttien ääntötapaa.

Kehitys

Hepreassa lähinnä pitkiä vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä eräitä konsonanttikirjaimia ikään kuin ylimääräisinä merkkeinä ( ’lukemisen äidit’) varsinaisten konsonanttien ohessa, mutta tämä menetelmä on ylimalkainen. Kun heprea oli menettänyt asemansa puhuttuna kielenä, tarkempaa vokalisointia tarvittiin sen varmistamiseksi, että Raamatun tekstien lukutapa pysyisi muuttumattomana.

Nikkud-järjestelmän kehittivät Tiberiaksessa vaikuttaneet masoreeteiksi kutsutut rabbiinit länsimaisen ajanlaskun ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla. Nikkud-merkit koostuvat lähinnä pisteistä ja lyhyistä viivoista, jotka ovat konsonantteihin verrattuna pieniä, joten ne voitiin lisätä tekstiin jälkikäteenkin. Nykyään nikkud on ainoa varsinainen heprean vokalisointijärjestelmä, joka on yhä merkittävissä määrin käytössä.

Koska vokaalimerkkejä ei alkuperäisissä teksteissä käytetty, on vokalisoinnin oikeellisuudesta kehkeytynyt myöhemmin kiivaitakin oppiriitoja. Ennen masoreettien vokaalimerkkejä oikea lukutapa siirtyi sukupolvelta toiselle suullisena perimätietona. Esimerkiksi Jumalan nimen JHWH (יהוה) alkuperäisestä lukutavasta ollaan erimielisiä (vrt. Jahve ja Jehova). Kymmenen käskyn kiellon nojalla juutalaiset eivät lausu Jumalan nimeä ääneen, vaan lukevat sen kohdalla esimerkiksi sanan Adonai (Herra). Siksi konsonantteihin יהוה on merkitty sanan Adonai tai jonkin muun lukutavan vokaalit, eikä alkuperäisiä vokaaleja tiedetä.

Nikkudin merkit

Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan esimerkkikonsonanttien ב (bet), ח (ḥet) ja ש (šin) avulla, miten nikkud-merkki asettuu konsonanttiin nähden. Vokaali ääntyy sen konsonantin jälkeen, jonka yhteydessä lisämerkki on. Ääntämistapa esitetään kansainvälisen foneettisen kirjaimiston (IPA:n) merkein.

Huomautus: nikkud-merkit eivät välttämättä näy selaimessa oikein. Useimpien vokaalimerkkien tulisi näkyä suoraan konsonantin alapuolella.

NäyteKielimuotoNimiTrans­litterointiIPASeliteYhdistyvä merkki Unicode HTMLבִnykyhepreaחִירִיקẖirik, hiriqiKonsonantin alla piste.U+05B4ִtaiִtiberialainenחִירֶקḥîreqiíבֵnykyhepreaצֵירֵיtsereeKonsonantin alla kaksi vierekkäistä pistettä.U+05B5ֵtaiֵtiberialainenצֵרֵיṣērêēבֶnykyhepreaסֶגּוֹלseggol, segoleKonsonantin alla kolme pistettä kärkikolmion muodossa eli kaksi vierekkäistä pistettä ja niiden alapuolella yksi piste.U+05B6ֶtaiֶtiberialainenסְגוֹלsəḡôleéבַnykyhepreaפַּתַחpataẖaKonsonantin alla lyhyt vaakaviiva.U+05B7ַtaiַtiberialainenפַּתַחpáṯaḥaáבָnykyhepreaקָמַץ גָּדוֹלkamats gadol, (joskus vain) kamatsaKonsonantin alla pieni alaspäin osoittava nasta tai T-kirjain eli lyhyt vaakaviiva, jonka keskikohdalta lähtee lyhyt pystyviiva alaspäin.U+05B8ָtaiָtiberialainenקָמֶץ גָּדוֹלqāmeṣ gāḏôlāבׇnykyhepreaקָמַץ קָטָןkamats katan,kamats hatufoKuten kamats gadol, mutta pitempi pystyviiva alaspäin. Kamats katania ei kaikissa oikein­kirjoitus­perinteissä eroteta kamats gadolista.U+05C7ׇtaiׇtiberialainenקָמֶץ קָטָןqāmeṣ qāṭānoבֹnykyhepreaחוֹלָםẖolamoKonsonantin yläpuolella piste, joka sijoittuu konsonantin jälkeen (eli vasemmalle puolelle) tai konsonantin vasemman reunan yläpuolelle.U+05B9ֹtaiֹtiberialainenחֹלֶםḥōlemōבֻnykyhepreaקֻבּוּץkubbuts, kubutsuKonsonantin alla kolme pistettä suorassa linjassa niin, että ne muodostavat viistosti alas oikealle suuntautuvan jonon. Vasemman­puoleisin piste on siis ylinnä, toinen hiukan alempana oikealla puolella ja kolmas alimpana eniten oikealla.U+05BBֻtaiֻtiberialainenקִבּוּץqibbûṣuúבוּnykyhepreaשׁוּרוּקšurukuOikeastaan kahden lisämerkin yhdistelmä: konsonantin jälkeen (vasemmalla puolella) on vav-kirjain (joka kirjoitetaan usein konsonantin mittaisena pysty­viivana) ja sen vasemmalla puolella rivin keskellä piste (teknisesti sama merkki kuin alempana esiteltävä dageš-piste).U+05D5U+05BCוּtaiוּtiberialainenשׁוּרֶקšûreqûRedusoituneet vokaalit (ẖataf-vokaalit)בְnykyhepreaשְׁוָאšva, šəvaə tai e tai tai jää pois tai ei äännyKonsonantin alla kaksi allekkaista pistettä. Alkujaan merkinnyt vajaata, erityisen lyhyttä vokaalia (vrt. švaa).U+05B0ְtaiְtiberialainenשְׁוָאšəwâə tai jää poisחֱnykyhepreaחֲטַף סֶגּוֹלẖataf seggoleKonsonantin alla šva ja seggol vierekkäin (yhteensä viisi pistettä), šva oikealla ja seggol vasemmalla. Alkujaan merkinnyt erityisen lyhyttä seggol-vokaalia, mutta nykyhepreassa ääntyy samoin kuin seggol.U+05B1ֱtaiֱtiberialainenחֲטֶף סְגוֹלḥăṭep̄ səḡôlĕחֲnykyhepreaחֲטַף פַּתַחẖataf pataẖaKonsonantin alla šva ja pataẖ vierekkäin, šva oikealla ja pataẖ vasemmalla. Pataẖ-viiva on ylemmän pisteen tasolla. Alkujaan merkinnyt erityisen lyhyttä pataẖ-vokaalia, mutta nykyhepreassa ääntyy samoin kuin pataẖ.U+05B2ֲtaiֲtiberialainenחֲטֶף פַּתַחḥăṭep̄ páṯaḥăחֳnykyhepreaחֲטַף קָמָץẖataf kamatsoKonsonantin alla šva ja kamats vierekkäin, šva oikealla ja kamats vasemmalla. Alkujaan merkinnyt erityisen lyhyttä kamats-vokaalia, mutta nykyhepreassa ääntyy samoin kuin kamats katan.U+05B3ֳtaiֳtiberialainenחֲטֶף קָמָץḥăṭep̄ qāmeṣŏMuut kuin vokaalimerkitשׁnykyhepreašin-pisteš tai shŠin-kirjaimen ensimmäisen (oikean­puoleisen) sakaran päällä oleva piste, jolla merkitään suhuässää erotukseksi tavallisesta s-äänteestä.U+05C1ׁtaiׁtiberialainenšin-pistešשׂnykyhepreasin-pistesŠin-kirjaimen kolmannen (vasemman­puoleisen) sakaran päällä oleva piste, jolla merkitään tavallista s-äännettä erotukseksi suhuäänteestä (šin). Muinoin ilmeisesti toteutunut lateraalisena hankaus­äänteenä .U+05C2ׂtaiׂtiberialainenśin-pisteśבּnykyhepreaדָּגֵשׁdagešKirjaimen sisällä sen keskellä tai – jos kirjaimen keskellä ei ole tyhjää tilaa – sen vieressä oleva piste, joka osoittaa konsonantin kahdennusta tai ns. begadkefat-kirjaimissa normaalia ääntämis­tapaa (umpi­äännettä). Konsonanttiin voidaan dagešin lisäksi merkitä jokin nikkud-vokaali. Katso tarkemmin: dageš. (Teknisesti sama piste sisältyy myös šuruq-vokaali­merkkiin.)U+05BCּtaiּtiberialainenדָּגֵשׁdāḡēšבֿrafeKirjaimen yläpuolella vaakaviiva. Harvoin käytetty dageš-pisteen vastakohta, joka osoittaa begadkefat-kirjaimen ääntyvän hankaus­äänteenä ja (joskus) sen, että konsonantti ei kahdennu. Toisinaan osoittaa ääntymätöntä kirjainta.U+05BFֿtaiֿ

Lähteet

Luokka:Heprea Luokka:Tarkkeet

de:Hebräisches Alphabet#Masoretische Vokalisation