Juho Rissanen

Juho Vilho Rissanen (9. maaliskuuta 1873 Kuopio – 11. joulukuuta 1950 Miami, Florida, Yhdysvallat) oli suomalainen taidemaalari.

Juho Rissanen syntyi Kuopiossa suomenkieliseen työläisperheeseen. Rissanen oli ensimmäisiä suomalaisia taidemaalareita, jonka vanhemmat olivat palvelusväkeä. Tuohon aikaan taiteilijat tulivat yleensä säätyläisperheistä. Hän kuvasi teoksissaan erityisesti kansanihmisiä ja näiden työntekoa.Sininen laulu

Elämä Rissasen vanhemmat olivat kiertelevä työmies Heikki Rissanen ja palvelijana toiminut Agatha Rissanen o.s. Kärkkäinen.Riekki, s. 72. Perheellä ei ollut vakinaista asuntoa vaan he asuivat loisina eri taloissa Kuopiossa ja sen lähiympäristössä. Juho Rissasen ollessa 10-vuotias hänen isänsä eksyi talvella 1884 juopuneena markkinoilta palatessaan Linnanlahden jäällä ja paleltui kuoliaaksi. Tapahtuma varjosti Rissasen elämää ja vuosina 1900–1903 hän maalasi useita tähän tapaukseen liittyviä kuvia. Rissanen aikoi tehdä kolmiosaisen teoksen, jonka aiheina olisi ollut isän kuolema vuonna 1903; muut osat jäivät osin luonnosasteelle.

Isän kuoltua Juhosta tuli perheen elättäjä ja hän työskenteli useissa eri töissä muun muassa juoksupoikana, suutarina, muurarina ja kirjakauppiaana. Vuonna 1888 Juho kävi käsityöläisten sunnuntaikoulua. Hän oli oppipoikana kuopiolaisen koristemaalarimestari Viktor Bergin maalausverstaassa vuosina 1889–1892 ja alkoi tässä vaiheessa kiinnostua myös taiteesta.

Rissanen pääsi aloittamaan Albert Edelfeltin avulla varsinaiset taideopinnot Helsingissä Taideteollisuuskeskuskoulussa vuonna 1895 ja 1896 edelleen Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Albert Gebhardin oppilaana. Hän jatkoi Albert Gebhardin yksityisoppilaana 1896–1897 ja kävi samaan aikaan 1897 Turun piirustuskoulua Victor Westerholmin johdolla, jolloin hän maalasi muun muassa teokset Hauta-Heikin mummo, Ukko Istolainen, Tyttö ja Satavuotias. Samana vuonna hän osallistui myös ensimmäisen kerran Suomen taiteilijoiden näyttelyyn sekä sai apurahan keisarillisesta käsikassasta. Vuosina 1897–1898 Rissanen opiskeli Pietarin taideakatemiassa Ilja Repinin oppilaana. Vuonna 1898 hän osallistui jälleen Suomen taiteilijoiden näyttelyyn ja jatkoi opintoja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1898–1899.

Rissanen maalasi vuonna 1899 muun muassa teokset Povarissa, Sokea ja Kuppari, sekä osallistui Suomen taiteilijoiden näyttelyyn. Rissanen oli mukana Pariisin maailmannäyttelyssä töillään Avannolla onkijat ja Murtaja, ja sai teoksillaan pronssimitalin. Samana vuonna hänelle myönnettiin Valtion matkastipendi. Hän maalasi teoksen Rautaa kaulassa ja lähti sitten opintomatkalle Italiaan.

Rissanen teki opintomatkoja Italiaan 1900–1901 opiskellen Firenzessä Filadelfion Sinin ateljeessa, Saksaan vuonna 1902 Hovingin stipendin turvin, Italiaan uudestaan 1903 ja Ranskaan 1908, 1911–1913 sekä 1913–1914.

Rissanen muutti pois Suomesta vuonna 1918 asuen ensin Tanskassa ja myöhemmin Ranskassa vuosina 1921–1939. Vähän ennen toisen maailmansodan alkamista Rissanen muutti Floridaan Yhdysvaltoihin vuonna 1939 ja asui siellä viimeiset elinvuotensa. Rissasen kuoltua Floridassa hänen tuhkauurnansa tuotiin Suomeen ja haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle 24. helmikuuta 1951.

Juho Rissanen oli naimisissa vuosina 1908–1914 kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa, mutta liitto päättyi avioeroon.Riekki, s. 73. Rissasella oli yksi poika, Mauri (s.1908) lyhyestä suhteesta nilsiäläisen Saimi Julinin kanssa.Juha Rissaen poika;Mauri Julin synt. 1908 Nilsiässä. Oliko hän naimisissa? Vaimon nimi?Oliko hänellä lapsia? Koska hän kuoli? Muuttiko hän USA:han? Kirjastot.fi Viitattu 23.2.2025.

Maalauksia pienois|Juho Rissasen vuonna 1907 maalama alttaritaulu Ristin tie Nilsiän kirkossa. pienois|Juho Rissasen teos Vuoristolähteellä vuonna 1973 julkaistussa postimerkissä. Hauta-Heikin mummo (1897) Ukko Istolainen (1897) Rannalla istuva nainen (1898) Povarissa (1899) Sokea (1899) Kuppari (Juho Rissanen) (1899) Isän kuolema (1902) Kellonvaihtajat (1902) Lähteellä (1903) Vuoristolähteellä (1903) Työstä paluu (1904) fresko, Helsingin kaupunginkirjasto Ristin tien (1907), Nilsiän kirkon alttaritaulu (kuvassa) Sepät (1909) fresko, Helsingin kaupunginkirjasto Rakentajat (1909), fresko, Kuopion museo- ja kirjastotalo Ruumiinpesijät (1908) Nahkurit (1908) Nauhankutojatar (1908) Seulojatar (1908) Lattianpesijät (1908) Kalastajan madonnat (1908) Taikinan alustaja (1908) Rakentajia (1909) fresko, Kuopion museo Osterikauppias (1911) Hackmanin huvilan seinämaalaukset (1911–1913) Mahlanlaskijat (1916) Helkajuhla (1928) fresko, Kansallisteatteri SOK:n pääkonttorin lasimaalaukset (1930) Suomen Pankin lasimaalaukset (1933)

Lähteet Riekki, Helena: Juho Rissanen 1873–1950. Kuopion taidemuseon julkaisuja, 1983.

Viitteet

Kirjallisuutta Okkonen, Onni: Juho Rissanen – Elämäkertaa ja taidetta. Porvoo: WSOY, 1927. Pulla, Armas J.: Pariisia Caesarista Rissaseen. Helsinki: Otava, 1952. Riekki, Helena: Juho Rissanen 1873–1950. Kuopio: Kuopion taidemuseo, 1983. . Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen – Naurava kisälli. Porvoo: WSOY, 1993. . Simpanen, Marjo-Riitta: Juho Rissanen ja suomalainen kansa. Kuopio: Kuopion taidemuseo, 1997. . Kekäläinen, Tiina: Taiteilijan matkassa: Juho Rissanen ja taidelokki Hönttiäinen maailmalla. 2016. . Kekäläinen, Tiina: Juho Rissanen: Sisulla ja sitkeydellä. 2017. .

Aiheesta muualla

Kuopion taidemuseon verkkojulkaisu - Juho Rissanen taiteilija Kuopiosta Lapsena koettu tragedia ei jättänyt kultakauden mestareihin kuuluvaa Juho Rissasta rauhaan, Satu-Lotta Peltola, Yle Uutiset Kuvataide 7.2.2017 Taidevartti: Juho Rissanen - Rauta kaulassa  (13 min videotallenne). Kantti.net Taidevartti: Juho Rissanen - Ruumiinpesijä (20 min videotallenne). Kantti.net Juho Rissasta tapaamassa. Suomen Kuvalehti, 23.5.1925, nro 21, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Juho Rissanen palannee kohdakkoin kotimaahan, Helsingin Sanomat, 23.5.1926, nro 137, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Juho Rissanen kotimaassa. Suomen Kuvalehti, 10.9.1927, nro 37, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Työn ja sanan kansalaisia. Kansan kuvalehti, 16.9.1927, nro 37, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Juho Rissasen lasimaalaukset S.O.K:lle, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 16.2.1930, nro 7, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Juho Rissasen nykyinen työ: Suomen Pankin lasimaalaukset. Miten ja mistä syystä taiteilija elää Ranskassa, Aamulehti, 11.9.1931, nro 245, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Juho Rissanen jättää Parisin. Käynnillä kotimaassa, vaikka Helsingissä ei ole hänelle ateljeeta, Helsingin Sanomat, 5.6.1934, nro 148, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Juho Rissanen kertoo kuulumisia Europan taidekeskuksista. Suunnitelmat? - mitäpä niistä, nythän on kesä, Ilta-Sanomat, 15.7.1935, nro 160, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Rissanen lähti taas... Kertoi taiteilijamuistelmiaan ja lausui vakavia toivomuksiaan, Helsingin Sanomat, 6.10.1935, nro 269, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Toistakymmentä suurtyötä valmistumassa. Ja pinottain piirustuksia pöydillä. Juho Rissanen tavanmukaisella kesämatkallaan kotimaassa, Ilta-Sanomat, 26.7.1939, nro 169, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Juho Rissanen on saapunut kesäksi kotimaahan. Kuva, 2.8.1939, nro 16, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Taiteilijamestari lapsuuspoluillaan. Helteisenä heinäkuun päivänä Kuopiossa. Helsingin Sanomat, 6.8.1939, nro 208, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt Luokka:Marraskuun ryhmä Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1873 syntyneet Luokka:Vuonna 1950 kuolleet