Pohjankurun rautatieasema (, ) on rautatieasema Pohjankurussa entisen Pohjan kunnan alueella Raaseporin kaupungissa rataosalla . Rautatieasemaa ei enää käytetä henkilöliikenteessä, mutta Pohjankurun satamasta kulkee tavaraliikennettä.
Historia Asema avattiin vuonna 1899. Ratapihan länsipään matala ylikulkusilta rajoitti rantaradan tavaraliikennettä, kunnes se purettiin vuonna 1990. Alueella oli jo ennen rantaradan rakentamista kapearaiteinen yksityisrata.
Hangon rataa suunniteltiin 1860- ja 1870-luvuilla linjattavaksi Mustion, Antskogin ja Pohjankurun kautta ja edelleen Pohjanpitäjänlahden länsirantaa kohti Hankoa. Rata rakennettiin kuitenkin Karjaan ja Tammisaaren kautta. Ensimmäinen rautatie Pohjankuruun valmistui vuonna 1891, ja tätä kapearaiteista rataa pitkin hoidettiin raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset Fiskarsin ruukin ja Pohjankurun sataman välillä.
Valtionrautateiden piiriin Pohjankuru pääsi vuonna 1899, kun Karjaan ja Turun välinen rataosa avattiin liikenteelle. Pohjankurun asemarakennus valmistui Bruno Granholmin piirustusten mukaan samana vuonna, mutta maaperän suuren painumisen vuoksi rakennus siirrettiin jo vuonna 1901 lännemmäksi paalutetuille perustuksille. Rakennusta laajennettiin alkuperäistä rakennustapaa noudattaen vuonna 1913. Samoin piirustuksin rakennettiin myös Perniön, Paimion ja Piikkiön asemarakennukset samalla rataosalla.
Rautatieasema sijoittui Pohjankurun satamaan, joka oli tärkeä lastauspaikka ja höyrylaivalaituri Pohjanpitäjänlahden perukassa. Pohjan kirkonkylä jäi asemalta noin puolentoista kilometrin päähän, mutta vähitellen kirkonkylä ja Pohjankuru kasvoivat yhtenäiseksi taajamaksi. Rantaradan valmistumisen myötä liikenne Fiskarsin radalla vilkastui ja muuttui ympärivuotiseksi; aiemmin sillä oli liikennöity vain Pohjankurun sataman ollessa jäistä vapaa. Kapearaiteista rataa jatkettiin Fiskarsin omistamalle Åminneforsin terästehtaalle vuonna 1928. Liikenne Fiskarsiin jatkui vuoteen 1952 ja Åminneforsiin vuoteen 1958 saakka.
Paikallisjunaliikenne Pohjankuruun lakkautettiin vuonna 1977 ja henkilöliikenne kokonaisuudessaan vuonna 1979. Liikennepaikka jäi tavaraliikenteen käyttöön ja junakohtauspaikaksi. Rataosan kauko-ohjauksen valmistuttua vuonna 1993 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi. Asemarakennus pysyi Ratahallintokeskuksen omistuksessa, koska sinne oli sijoitettu asetinlaite. Vuonna 2021 asemarakennus kunnostettiin ulkoa, ja se oli yksityisomistuksessa. Museovirasto on luokitellut Pohjankurun rautatieaseman ja sataman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Tunnelit Pohjankurussa on Suomen ensimmäinen rautatietunneli, joka on 156 metrin pituinen ja rakennettu vuosien 1896–1897 aikana. Se on teollisuusradan käytössä. Toinen tunneli on 1964 rakennettu 345 metriä pitkä tunneli, josta kiskot on nyttemmin purettu. Niiden välissä on 1990 valmistunut 200 metriä pitkä rantaradan nykyinen Högbackan tunneli.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pohja Luokka:Raaseporin rautatieliikennepaikat Luokka:Bruno Granholmin suunnittelemat rakennukset Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Suomen 1890-luvulla rakennetut rautatieliikennepaikat