Satakunnan maakunta

Satakunta (, aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta ja länsipuolella Selkämeri.

Satakunnan pinta-ala on  km². Maakunnan makeavesiala on  km² ja merivesiala vastaavasti  km². Satakunnassa asukasluku on henkilöä. Satakunnan väkiluku on laskenut viime vuosikymmenet huolimatta siitä, että maakunta on saanut muuttovoittoa ulkomailta.

Historia ja nimi Nykymaakunnan edeltäjänä ollut Satakunnan historiallinen maakunta mainitaan kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran vuonna 1331. Satakunnan arvellaan kuitenkin olleen oma erillinen alueensa jo ennen 1100-lukua, jolloin nykyisen Suomen alue liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa.Kirkko järjestäytyy Satakunnassa Kokemäen kaupunki. Viitattu 19.1.2014. Myöhemmällä keskiajalla aluetta nimitettiin myös Kokemäenkartanon linnalääniksi, joka yhdistettiin Varsinais-Suomen kanssa Turun ja Porin lääniksi vuonna 1634. Historiallinen Satakunta käsitti myös suuren osan nykyistä Pirkanmaata ja ulottui aina Keski-Suomen maakuntaan saakka.

Satakunnan juuret saattavat ulottua jopa rautakaudelle, jolloin sillä saattoi olla poliittista ja sotilaallista merkitystä. Ruotsin ote alueesta vahvistui 1200-luvulla, ja rannikon paikannimissä näkyy edelleen ruotsalaisvaikutteita. Keskiajan merkittävimpiä kaupunkeja olivat Rauma ja Ulvila, mutta maankohoamisen myötä Pori nousi tärkeämmäksi satamakaupungiksi 1500-luvulla. Venäjän vallan alla (1809-1917) Satakunta teollistui, erityisesti Porin seutu. Metsä- ja tekstiiliteollisuus kukoistivat, ja Rauma ja Pori tunnetaan edelleen historiallisista purjelaivoistaan. Rautateiden myötä sisämaan kuljetus muuttui helpommaksi, ja jokikuljetus vähensi merkitystään. Silti Satakunnan satamat ovat edelleen Suomen tärkeimpiä vientisatamia. Itsenäistymisen jälkeen teollisuus (metalli, metsä) kasvoi vauhdilla. Huippukohdaksi muodostui Olkiluodon ydinvoimalan rakennus. Toisaalta teollisuus aiheutti myös ongelmia, kuten saastumista Harjavallan ympäristössä. 1990-luvulta lähtien perinteinen teollisuus on taantunut, eikä alueella ole omaa yliopistoa. Tätä pidetään yhtenä syynä Satakunnan kaupungistumisen hiipumiseen.

Yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan Satakunnan nimi on suora suomennos ruotsinkielisestä termistä "hundrade", jonka tunnetaan myös kaikissa muissa germaanisissa kielissä. Se on alun perin liittynyt jo viikinkiajalta periytyvään satakuntalaitokseen.Satakunnan maakuntatunnukset Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2014.

Maakunnasta kaavailtiin 1950-luvulta lähtien omaa Satakunnan lääniä ja Mauno Koiviston hallitus tekikin asiasta periaatepäätöksen vuonna 1981. Eduskunta kaatoi hankkeen kuitenkin tiukassa äänestyksessä vuonna 1985.

Aluejako

Satakunnassa on 16 kuntaa, joista seitsemän on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

Seutukunnat

Porin seutukunta 23px Harjavallan kaupunki 23px Huittisten kaupunki 23px Kokemäen kaupunki 23px Merikarvia 23px Nakkila 23px Pomarkku 23px Porin kaupunki 23px Ulvilan kaupunki

Pohjois-Satakunnan seutukunta 23px Jämijärvi 22px Kankaanpään kaupunki 23px Karvia 23px Siikainen Rauman seutukunta 23px Eura 23px Eurajoki 18px Rauman kaupunki 23px Säkylä

Entiset kunnat

23px Ahlainen 23px Hinnerjoki 23px Honkajoki 23px Honkilahti 23px Kauvatsa 22px Kiukainen 22px Kodisjoki 23px Kullaa

23px Köyliö 23px Lappi 23px Lavia 23px Luvia 23px Noormarkku 23px Porin maalaiskunta 22px Rauman maalaiskunta 22px Vampula

Aluemuutoksia 22px 22px 22px 22px 22px 22px Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala siirtyivät Pirkanmaan maakuntaan sekä Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1993. 22px 22px 22px 22px Kiikoinen siirtyi Pirkanmaalta Satakunnan maakuntaan”Valtioneuvosto on hyväksynyt Kiikoisten kunnan hakemuksen siirtyä Pirkanmaan seutukaava-alueelta Satakunnan seutukaava-alueelle eli maakunnan ja maakuntaliiton vaihtamista.”; HS 24.12.1996 s. 6 ja Suodenniemi, Vammala ja Äetsä siirtyivät Pirkanmaan maakuntaan 1997. 22px Punkalaidun siirtyi Pirkanmaan maakuntaan 2005. 22px Kiikoinen liittyi Pirkanmaahan kuuluvaan Sastamalaan ja siirtyi takaisin Pirkanmaan maakuntaan 2013.

Väestö ja politiikka Aikaisemmin muuttovoitosta nauttineen Satakunnan väkiluku on 1980-luvun puolivälistä laskenut noin 33 000 hengellä. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolta lähtien väestönlasku on tasaantunut ja joinakin vuosina on ollut jopa väestönkasvua.Väestönmuutos SataMittari. Viitattu 19.1.2014. Vuoden 2018 elokuussa Satakunnassa oli 219 337 asukasta eli 4,2 % koko maan väestöstä. Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta. Suurimmat kunnat väkiluvun mukaan ovat Pori (84 585 asukasta), Rauma (39 492), Ulvila (13 156), Kankaanpää (12 659) ja Eura (11 880). Porin keskustaajama on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin taajama.

Vuoden 2014 lopussa maakunnan väkiluku oli 223 983 asukasta. Tuosta määrästä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 217 601, eli 97,15 % maakunnan väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 775. Ruotsia isompia kieliryhmiä kyseisenä ajankohtana olivat venäjä (1 286) ja viro (1 252). Maakunnan viidenneksi puhutuin äidinkieli oli puola (529).

Satakunnan maakunta muodostaa Satakunnan vaalipiirin (aikaisemmin Turun läänin pohjoinen vaalipiiri). Vuosina 1993–2005 siitä siirrettiin kaikkiaan kymmenen kuntaa Pirkanmaan vaalipiiriin. Eduskuntavaaleissa 2011 Satakunnan vaalipiiristä valittiin yhdeksän kansanedustajaa. Suurin puolue oli SDP.Vaalit 2011/Satakunta - Puolueiden kannatus Yle. Viitattu 19.1.2014.

Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kielet Alla olevassa taulukossa kuvataan Satakunnan viittä puhutuinta kieltä vuonna 2023. SijaKieliPuhujia 2023Väestöosuus 20231.suomi199 75294,34 %2.venäjä1 6470,78 %3.ukraina1 2680,60 %4. viro1 1930,56 %5.ruotsi7950,38 %

Suurimmat taajamat Vuonna 2017 Satakunnassa sijaitsi 42 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa. # Taajama Kunta Väkiluku(31.12.2017) 1 Porin keskustaajama Pori 63 011Ulvila 10 549Harjavalta 6 550Nakkila 4 080 2 Rauman keskustaajama Rauma 3 Kankaanpään keskustaajama Kankaanpää 4 Lauttakylä Huittinen 5 Euran kirkonkylä(Euran keskustaajama) Eura 6 337Säkylä 134 6 Kyläsaari-Pihlava Pori 7 Kokemäen keskustaajama Kokemäki 8 Noormarkun kirkonkylä Pori 9 Säkylän kirkonkylä Säkylä 10 Eurajoen kirkonkylä Eurajoki

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Maantiede pienoiskuva|Kokemäenjoki virtaa Satakunnan suurimman kaupungin, Porin, lävitse. pienoiskuva|Vanha luotsiasema Ouranluodon saarella. Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on huomattavasti vähäisempää ja siellä on myös laajoja asumattomia alueita. Maakunnan koillisinta osaa Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla on kutsuttu luonnon karuuden vuoksi joskus "Satakunnan Lapiksi". Pinnanmuodoiltaan Satakunta on pääosin melko alavaa, mutta korkeuserot suurenevat siirryttäessä maakunnan itä- ja pohjoisosiin, joissa maaston korkeus merenpinnasta on monin paikoin yli 150 metriä.

Satakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu bifurkaatiostaan tunnettuun Karvianjoen vesistöön. Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa, Karhijärvi Laviassa sekä Sääksjärvi Kokemäellä. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla.

Maakunnan harjumuodostumia ovat Säkylänharju maakunnan eteläosassa, lyhyehköt Hiitten- ja Järilänharjun harjujaksot Harjavallassa ja Kokemäellä sekä Hämeenkangas ja Pohjankangas maakunnan koillisosassa. Jämijärven kunnan alueella Hämeenkankaalla sijaitsee Satakunnan korkein maastonkohta, 185 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Soininharju.

Kasvitieteilijä, professori Viljo Kujalan esittämän kasvillisuusaluejaon mukaan Satakunta kuuluu pääosin Lounais-Suomeen, mutta koillisosaltaan Suomenselän vedenjakaja-alueeseen. Varsinkin Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla soiden osuus maapinta-alasta on suuri. Suot ovat tyypiltään keidas- eli kohosoita, joissa suon pinta kohoaa rahkasammalen muodostaessa turvetta.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, yleiskatsaus, s. 51. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967. Puulajeista Satakunnan alueella kulkevat saarnen, vuorijalavan ja vaahteran luontaisen esiintymisalueen pohjoisrajat.Suomenmaa 1, yleiskatsaus, s. 47.

Olennainen osa satakuntalaista maisemaa on noin 140 kilometrin pituinen Selkämeren rannikkoseutu. Satakunnan rannikko on matalaa ja kivikkoista, joka tekee siitä vaikean purjehdittavan. Vuonna 2011 perustettiin Selkämeren kansallispuisto, joka ulottuu aina Varsinais-Suomen puolelta Kustavista Satakunnan ja Pohjanmaan rajalle Merikarvialle.Satakunnan merialue – Selkämeren aarreaitta Viitattu 19.1.2014. Tunnetuimpia yksittäisiä saaria ja saaristoja Satakunnan merialueilla ovat Kuuskajaskari ja Säppi, Porin ja Rauman edustan lukuisat saaret sekä Ouran saaristo Merikarvialla.

Talouselämä

pienoiskuva|Olkiluodon ydinvoimalaitokset. Satakunta on Kymenlaakson tavoin Suomen teollistuneimpia maakuntia ja joillakin mittareilla mitattuna jopa teollistunein.Alueiden klustereita tukevat valtion toiminnot – Satakunnan profiili Satakuntaliitto 5.5.2010. Viitattu 19.1.2014. Vuonna 2014 Satakunnan bruttokansantuote oli viidenneksi suurin Suomen 19 maakunnasta.[http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/Satakunnan%20maakuntaohjelma%202018-2021_luonnos%201_19062017.pd | Nimeke = Satakunnan maakuntaohjelma | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu 1.7.2017 Koko Suomen viennistä Satakunnassa tuotetaan 6% väestöpohjan ollessa vain 4% asukasmäärästä. Huomattavia teollisuuspaikkakuntia ovat erityisesti Pori, Rauma, Eura ja Harjavalta.

pienoiskuva|vasen|Paperin lastausta Rauman satamassa. Satakunta tunnetaan myös energiamaakuntana, jossa tuotetaan noin neljännes koko Suomen sähköstä. Eurajoen Olkiluodossa sijaitsee Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos. Sen kolmesta toimivasta reaktorista ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1978, toinen vuonna 1980 ja kolmas vuonna 2023. Neljännenkin reaktorin rakentamista Olkiluotoon on kaavailtu. Olkiluotoon rakennetaan myös maanalaista käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa. Porin Tahkoluodossa sijaitsee Meri-Porin voimalaitos, joka on Suomen suurin hiilivoimalaitos. Meri-Porissa on myös useita tuulivoimaloita. Kokemäenjoessa toimii nykyisen Satakunnan alueella kaksi vesivoimalaitosta, Harjavallan ja Kolsin voimalaitokset.

Satakunta on myös merkittävä maatalousmaakunta. Yli 98 % kotimaisesta kalkkunanlihasta ja puolet broilerinlihasta tuotetaan Satakunnan alueella. Selkämeren vesistä pyydetään 80 % Suomen silakkasaaliista. Suomalaisista punajuurista 87 % ja neljännes avomaanvihannessadosta saadaan Satakunnan pelloista. Viljeltyä peltomaata onkin yli 140 000 hehtaaria. Elintarviketeollisuuden ja maatilojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,1 miljardia euroa.

Myös muun alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on maan keskiarvoa korkeampi, sen sijaan palveluiden osuus jää alle keskitason.Työpaikat toimialoittain 31.12.2011 ja 31.12.1995 SataMittari. Viitattu 19.1.2014.