Thích Quảng Ðức (alun perin nimeltään Lâm Văn Tức, 1897 Hội Khánh, Ranskan Indokiina – 11. kesäkuuta 1963 Saigon, Etelä-Vietnam) oli vietnamilainen buddhalainen munkki, joka poltti itsensä kuoliaaksi vilkasliikenteisessä saigonilaisessa risteyksessä 11. kesäkuuta 1963. Teko oli protesti presidentti Ngô Đình Diệmin buddhalaisia sortaneelle politiikalle. Vietnamin ensimmäinen nainen Madame Nhu kommentoi tekoa sanoen munkkien olevan ”huligaaneja kaavuissa” ja että hän taputtaisi seuraavissa ”munkin grillajaisissa”.
Varhainen elämä Lâm syntyi vuonna 1897 Hội Khánhin kylässä. Perheeseen kuului isän ja äidin lisäksi seitsemän muuta lasta. Ollessaan 7-vuotias hän meni luostariin noviisiksi ja opiskeli zen-mestari setänsä Thích Hoằng Thâmin alaisuudessa. Setä myös adoptoi Lâmin.
Täysivaltainen munkki Lâmista tuli 20-vuotiaana, jolloin hän myös omaksui nimen Thích Quảng Đức. Kun hänen setänsä kuoli vuonna 1921, Ðức lähti kolmeksi vuodeksi vuorille viettämään retriittiä. Sieltä palattuaan hän alkoi kiertää ympäri Vietnamia opettaen. Hänen valvonnassaan rakennettiin peräti 31 buddhalaista temppeliä. Ðức poikkesi myös Phnom Penhissa, joissa hän opiskeli paalin kieltä ja theravadabuddhalaisuutta kolmen vuoden ajan.
Vuonna 1953 Ðức nimitettiin Etelä-Vietnamin sanghan varajohtajaksi ja hänen vastuullaan oli muun muassa sanghan rituaalikomitean johtaminen. Lisäksi hän toimi Phước Hòain temppelin abottina.
Kuolema Toiset munkit antoivat Associated Press -uutistoimiston toimittaja Malcolm Brownelle etukäteen vinkkiä, että 11. kesäkuuta Saigonissa tapahtuisi jotain merkittävää.
Ðức saapui risteykseen autolla kahden muun munkin kanssa. Asetettuaan maahan istuintyynyn päälle lootusasentoon, toinen munkki kaatoi viisi gallonaa (noin 19 litraa) bensiiniä hänen päälleen, minkä jälkeen Ðức sytytti tulitikulla itsensä tuleen. Ðứcin viimeisten sanojen ennen tulitikun sytyttämistä sanotaan olleen buddhalainen rukous ”Nam mô A Di Đà Phật” (Kunnia Amitabha-buddhalle). pienoiskuva|Malcolm Brownen ottama valokuva Thích Quảng Đứcin polttoitsemurhasta. Monet silminnäkijät kumarsivat kuolevaa munkkia. Kymmenen minuutin kuluttua palanut ruumis kaatui selälleen ja munkit käärivät sen keltaisiin kaapuihin liekkien sammuttua. Ruumis ei mahtunut ruumisarkkuun, koska raajoja ei voitu suoristaa. Vainaja vietiin läheiseen Xá Lợi Pagodaan. Ruumis tuhkattiin siellä buddalaisten rituaalien mukaan myöhemmin. Ðứcin sydän ei ollut tuhoutunut ja sitä pidettiin pyhäinjäännöksenä. pienoiskuva|Đứcin muistolle pystytetty patsas Polttoitsemurhansa jälkeen Ðức sai vietnamilaisilta arvonimen Bồ Tát, joka on vietnaminkielinen sana bodhisattvalle.
David Halberstamin kommentti David Halberstam, The New York Times -lehden toimittaja näki tapauksen ja kirjoitti siitä seuraavaa:
Jälkipyykki Ðứcin esimerkkiä seurasi seitsemän muuta munkkia, jotka tekivät myös polttoitsemurhan. Browne voitti Pulitzerin että Maailman lehtikuva -palkinnon vuonna 1963 ottamastaan valokuvasta.
Kuva palavasta Thích Quảng Đứcista on Rage Against the Machinen esikoislevyn Rage Against the Machinen kansitaiteessa. Eri kulmasta otettu kuva tapahtuneesta löytyy Delerium-yhtyeen vuonna 1988 ilmestyneen esikoislevyn Faces, Forms and Illusions kannesta. Vuoden 1997 uudelleenjulkaisussa kuva on vaihdettu samaksi kuin Rage Against the Machinen levyllä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Buddhalaiset munkit Luokka:Buddhalaisuus Vietnamissa Luokka:Itsemurhan tehneet Luokka:Vuonna 1897 syntyneet Luokka:Vuonna 1963 kuolleet Luokka:Vietnamilaiset henkilöt