thumb|Sateenkaariperhe Samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeus tarkoittaa nais- ja miesparien oikeutta adoptioon. Samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus adoptioon lukuisissa maailman valtiossa sekä kaikissa Yhdysvaltain, Kanadan ja Australian osavaltioissa. Suomessa samaa sukupuolta olevien parien adoptio tuli mahdolliseksi 8. huhtikuuta 2016 eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen HE 65/2015 vp. pohjalta.
Nais- ja miesparien adoptiosta puhuttaessa erotetaan yleensä toisistaan sisäinen ja ulkoinen adoptio. Monet samaa sukupuolta olevat vanhemmat hankkivat lapsia tai heillä voi olla niitä aikaisemmasta suhteesta eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Sisäinen adoptio tarkoittaa sitä, että perheen sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Ulkoinen adoptio tarkoittaa adoptointia perheen ulkopuolelta, eli esimerkiksi kansainvälistä adoptiota.
Samaa sukupuolta olevien huoltajuutta koskevat väitteet ja tutkimustieto
Adoptointioikeuden vastustajien pääargumentti on että lapsen kehitykselle olisi haitallista, jos perheessä ei ole sekä äitiä että isää. On esitetty, että homoseksuaalisessa perheessä eläminen haittaa lapsen sukupuoliroolin ja seksuaalisuuden kehitystä.Lapset ja rekisteröity parisuhde, s. 25 Toiset epäilevät samaan sukupuoleen suuntautuneen ihmisen sopivuutta vanhemmaksi. Homoseksuaalisuus poistui sairausluokituksesta vasta viime vuosikymmeninä (Suomessa 1981), ja homoseksuaalien uskotaan olevan kiinnostuneempia rakkaussuhteestaan kuin lapsestaan. Tutkimuksista saadut tulokset ovat kuitenkin varsin yhtenäisiä ja osoittavat tällaiset oletukset vääriksi.Charlotte J. Patterson: Lesbian and Gay Parenting (American Psychological Association)Tytti Solantaus: Lapset homo- ja lesboperheissä (Synti vai siunaus: homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta. Toim. Martti Nissinen ja Liisa Tuovinen. Helsinki 2003. .)
Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuden ja huoltajuuden kannattajien mukaan lasta rakastavat, samaa sukupuolta olevat vanhemmat voivat kasvattaa lapsen aivan yhtä hyvin kuin heterovanhemmatkin. Heidän mukaansa tilastot eivät osoita sateenkaariperheissä kasvaneiden lasten olevan alttiimpia sosiaalisille ongelmille. Joidenkin tutkimusten mukaan samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsilla on hieman muista lapsista eriäviä käsityksiä sukupuolirooleista, mutta heistä ei tule myöhemmin homoseksuaaleja suuremmalla todennäköisyydellä kuin eriparisten sukupuolten vanhempien lapsista.
Tutkimuksia homo- ja lesboperheissä elävistä lapsista on tehty erityisesti Yhdysvalloissa 1970-luvulta lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2003 laatimassa mietinnössä Lapset ja rekisteröity parisuhde näitä tutkimustuloksia on kartoittanut lastenpsykiatri Tytti Solantaus. Lesboäitien perheistä tutkimustuloksia on paljon enemmän kuin homoisien perheistä. Tutkimusten mukaan homoseksuaalisten ja heteroseksuaalisten vanhempien välillä ei ole eroa siinä, miten kiinnostunut vanhempi on lapsestaan tai kuinka paljon aikaa lapsen kanssa vietetään. Lesboparin muodostamassa perheessä lastenhoito saattaa jakautua keskimäärin tasaisemmin molemmille vanhemmille.Lapset ja rekisteröity parisuhde, s. 25–26 Samaa sukupuolta olevien vanhempien perheessä kasvaminen ei tutkimusten mukaan näytä aiheuttavan minkäänlaista poikkeavuutta lasten sukupuoli-identiteettiin eli siihen, kokevatko he itsensä tytöiksi vai pojiksi. Myöskään lasten sosiaalisen sukupuolen kehityksessä (tyttömäisessä tai poikamaisessa käyttäytymisessä) tai seksuaalisessa suuntautumisessa ei ole havaittu systemaattisia eroja homo- ja heteroperheiden välillä.Lapset ja rekisteröity parisuhde, s. 27–29
Adoptiolasten hyvinvointiin keskittyneiden tutkimusten mukaan vauvoina adoptoitujen ja tutkimushetkellä alle 3-vuotiaiden lasten hyvinvoinnissa ei ole eroa samaa sukupuolta olevien vanhempien ja eri sukupuolta olevien vanhempien hoidossa kasvaneiden adoptiolasten välillä. Samoja johtopäätöksiä siitä, että vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ei ole lapsen hyvinvoinnin kannalta merkitystä on tehty myös tutkimuksissa, jotka ovat keskittyneet alle 18-vuotiaisiin adoptiolapsiin.
Isän merkityksen on ajateltu olevan suuri erityisesti pojan kehitykselle, ja lesboparin poikien asemasta onkin käyty paljon keskustelua. Tämänhetkiset tutkimustulokset eivät viittaa siihen, että pojan kehitys häiriintyisi isän puuttumisen vuoksi. Äidin puuttumisesta on vain vähän tutkimustuloksia, mutta yksinhuoltajaisien perheissä lasten kehitys näyttää olevan normaalia.Lapset ja rekisteröity parisuhde, s. 31–32 Huolta on kannettu myös siitä, aiheuttaako toisenlainen perhetausta homo- tai lesboparin lapselle sosiaalisia ongelmia, kuten kiusaamista tai huonoa itsetuntoa. Tähänastisissa tutkimuksissa tällaista ei ole havaittu, vaan lasten sosiaaliset taidot ja minäkäsitys ovat samanlaisia kuin muillakin lapsilla.Lapset ja rekisteröity parisuhde, s. 29–31
Järjestöjen kannat neuvonnan käytännön toteutukseen ja adoption marssijärjestykseen
Suomessa lastensuojeluun ja adoptioon erikoistuneet järjestöt kannattavat samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeutta. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan ei ole lapsen edun mukaista, että lapsen adoptoi parisuhteen yksi osapuoli perheeseen, jossa on tosiasiallisesti kaksi vanhempaa. Liiton mukaan lasten edun kannalta on parempi, että molemmat samaa sukupuolta olevat vanhemmat pääsevät adoptioneuvontaan samanaikaisesti. Myös Pelastakaa Lapset ry:n mukaan on lasten edun arvioinnin kannalta parempi, että adoptioneuvontaan osallistuvat molemmat tosiasialliset vanhemmat. Myöskään Adoptioperheet ry:n mukaan kaksivaiheinen adoptioprosessi, jossa toinen vanhempi adoptoi lapsen ensin, ei edistä lapsen etua. Myös Lapsiasiavaltuutettu on todennut että lasten oikeuksien näkökulmasta ei ole esteitä sille, että samaa sukupuolta olevat parit hakevat adoptiota yhdessä.
Yksilöidyt juridiset kiistanaiheet liittyen adoptioon
Osa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeuden vastustajista hyväksyy huoltajuuden, muttei adoptiota. He perustelevat kantaansa sillä että monissa maissa adoptiolla on vahvat oikeusvaikutukset: adoptio katkaisee niissä juridisen suhteen aikaisempaan vanhempaan nykylainsäädännön mukaan ja voi olla purkamaton. Yksi heidän toiveistaan on ettei adoptiota koskaan tehtäisi etävanhemman tai varttuneen lapsen tahdon vastaisesti. Lisäksi monia adoptio-oikeuden vastustajia huolestuttaa, että adoption sallivan lain säätäminen johtaisi myöhemmin esimerkiksi naisparien vanhemmuusolettamaan, jossa vanhemmuus automaattisesti annettaisiin äidin samaa sukupuolta olevalle puolisolle, vaikka biologinen isä olisi tiedossa ja isyyden selvittämisen ja tunnustamisen edellytykset olemassa. Naisparien vanhemmuusolettamaa on hallitus esittänyt Ruotsissa.
Laillinen asema maailmalla
right|300px|thumb|Samaa sukupuolta olevien parien adoptio Euroopassa.
right|300px|thumb|Samaa sukupuolta olevien parien adoptio Pohjois-Amerikassa.
right|300px|thumb|Samaa sukupuolta olevien parien adoptio Israelissa ja sen naapurimaissa.
Samaa sukupuolta olevien parien adoption laillisuus on laillista seuraavissa valtioissa ja osavaltioissa:
Andorra (2014) Llei 34/2014, del 27 de novembre, qualificada de les unions civils i de modificació de la Llei qualificada del matrimoni, de 30 de juny de 1995 Argentiina (2010) Australia (ensimmäinen laki vuodelta 2002, viimeisin laki vuodelta 2018) Itävalta (2016) Belgia (2006)David Morton Rayside. Queer inclusions, continental divisions: public recognition of sexual diversity in Canada and the United States. University of Toronto Press, 2008. p. 388 (p. 20). . Brasilia (2010) Kanada (ensimmäinen laki vuodelta 1996, viimeisin laki vuodelta 2011) Kolumbia (2015) Costa Rica (2020) Tanska (2010)Gays given equal adoption rights Grönlanti (2016) Färsaaret (2017) Suomi (2017) Ranska (2013) Saksa (2017)Germany legalises same-sex marriage after Angela Merkel allows free vote. ABC News Islanti (2006)David Morton Rayside. Queer inclusions, continental divisions: public recognition of sexual diversity in Canada and the United States. University of Toronto Press, 2008. p. 388 (p. 21). . Irlanti (2015) Israel (2008) Luxembourg (2015) Malta (2014) Alankomaat (2001) Uusi-Seelanti (2013) Norja (2009) Portugali (2016) Etelä-Afrikka (2002) Espanja (2005) Ruotsi (2003) Britannia Englanti ja Wales (2005) Skotlanti (2009) Pohjois-Irlanti (2013) Britannia (ensimmäinen laki vuodleta 1993, viimeisin laki vuodelta 2017)
Uruguay (2009)
Saman sukupuolen parien yhteinen adoptio on laillista seuraavissa aluetasolla:
Britannian merentakaiset alueet: Bermuda (2015) Caymansaaret (2019) Gibraltar (2014) Guernsey (2017) Mansaari (2011) Jersey (2012) Pitcairn (2015) Falklandinsaaret (2017) Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha (2017)Ascension Island, Saint Helena, and Tristan da Cunha LGBT Laws Meksiko: Aguascalientes (2019) Baja California (2017) Campeche (2016) Chiapas (2017) Chihuahua (2017) Coahuila (2014) Colima (2016) Hidalgo (2019) Ciudad de México (2010) Michoacán (2016) Morelos (2016) Nayarit (2019) San Luis Potosí (2019) Puebla (2017) Veracruz (2016) Querétaro (2017) Alankomaiden Karibia (2012)
Seuraavat maat sallivat portaattoman lapsen adoption, jossa parisuhteessa oleva parisuhde voi adoptoida parisuhteensa luonnollisen ja adoptoidun lapsen:
Viro (2016) Italia (2016 – tapauskohtaisesti) Slovenia (2011) Sveitsi (2018) San Marino (2018)LEGGE 20 novembre 2018 n.147 - Regolamentazione delle unioni civili - Consiglio Grande e Generale Taiwan (2019)
Tilanne Suomessa
Suomen lainsäädännössä ulkoinen adoptio sallitaan vain aviopareille ja yksin eläville. Samaa sukupuolta olevalla parilla on mahdollisuus avioliittoon. Avioliitossa samaa sukupuolta olevilla pareilla on vuodesta 2016 ollut oikeus adoptoida niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Ennen vuotta 2016 samaa sukupuolta olevalle parille oli mahdollista adoptoida sisäisesti. Tätä ennen sateenkaariperheiden vanhemmilla oli oikeus ainoastaan sisyhteishuoltajuuteen, joka eroaa juridisesti vanhemmuudesta muun muassa elatusvelvollisuuden ja perimisoikeuden osaltaSeta.fi: Vanhemmuus ja lapsen asema.
Sisäinen adoptio
Perheen sisäinen adoptio tarkoittaa sitä, että avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö adoptoi kumppaninsa juridisen lapsen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa naispari hankkii yhteisen lapsen keinohedelmöityksellä, on syntyneellä lapsella ilman sisäistä adoptiota oikeudellisesti vain yksi vanhempi, vaikka hän käytännössä elää kahden vanhemman kanssa. Sisäinen adoptio on mahdollinen myös tilanteessa, jossa lapsi elää biologisen vanhempansa ja tämän uuden puolison muodostamassa uusperheessä ja näkee vain harvoin toista biologista vanhempaansa, joka olisi valmis vanhemmuudesta luopumiseen.
Seta on pitänyt lapsen etua perusteluna samaa sukupuolta olevien parien sisäisen adoption sallimiselle. Ilman sisäistä adoptiota tilanne on lapsen kannalta epävarma ja turvaton, etenkin jos hänen ainoa juridinen vanhempansa kuolee. Perhe on tällöin myös taloudellisesti huonommassa asemassa, koska se jää ilman kuolleen vanhemman kumppanille maksettavaa perhe-eläkettä. Jos taas ei-juridinen vanhempi menehtyy, lapsella ei ole samanlaisia perintäoikeuksia kuin juridisen vanhemman kuollessa.Sateenkaariperheet ry: Perheen sisäinen adoptio