Kunnallisvero on Suomessa tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista. Verovelvollinen maksaa kunnallisveroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä.

Kunnallisvero vaihtelee kunnittain. Vuonna 2025 kunnallisveroprosentti vaihtelee välillä 4,70–19,70. Kunnat vahvistavat seuraavan vuoden kunnallisveroprosenttinsa vuosittain aina vuoden lopulla.

Valtion pääoma- ja ansiotuloverosta poiketen kunnallisveroprosentti ei muutu tulojen mukaan. Vähennysten vuoksi pienituloisemmat kuitenkin maksavat ansiotuloistaan vähemmän kunnallisveroa kuin enemmän ansaitsevat. Esimerkiksi vuonna 2021 kunnallisveroa aletaan maksaa vasta noin 16 120 euron palkkatuloista, ja 25 000 euronkin vuosipalkalla kunnallisveroa maksetaan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (20,02 %) 8,3 prosenttia ja 40 000 euron vuosipalkalla 16,4 prosenttia. Näin ollen kunnallisvero on efektiivisesti progressiivinen vero eikä tasavero, toisin kuin saatetaan mieltääKalluinen 2021, s. 24–25..

Tuotoltaan kunnallisvero on arvonlisäveron ohella Suomen merkittävin yksittäinen vero. Vuonna 2020 kunnallisveron tuotto oli noin 20,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 21 prosenttia julkisen sektorin keräämistä verotuloista.

Kunnallisveron lisäksi kunnat saavat tuloja muun muassa kiinteistöverosta, valtionosuuksista sekä palveluiden maksu- ja myyntituloista. Lisäksi kunnille tilitetään osuus yhteisöveron tuotosta.Kalluinen 2021, s. 6. Kunnallisveroprosentit ovat kuntien itsensä päätettävissä ilman valtion asettamia ala- tai ylärajoja, mutta kunnallisverotuksessa tehtävistä vähennyksistä päättää eduskunta.Kalluinen 2021, s. 9.

Historiaa

Kunnallisveron määräämistä kutsuttiin aikanaan taksoitukseksi ja sitä varten jokaisessa kunnassa toimi taksoituslautakunta. Taksoituslautakunnat lakkautettiin vuoden 1960 alussa, jolloin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus yhdistettiin ja perustettiin verolautakunnat uuden verotuslain nojalla. Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964), hakusanat taksoitus ja taksoituslautakunta.

Kunnallis­­verotuksessa tulot laskettiin aikaisemmin vero­äyreinä siten, että yhtä veroäyriä vastasi sadan markan tulo, vuoden 1963 rahanuudistuksen jälkeen yksi markan vastasi veroäyriä. Kunnallis­vero­prosentista käytettiin nimitystä vero­äyrin hinta. Näistä termeistä luovuttiin vuonna 2002 euron käyttöön­oton yhteydessä.

Kunnallisveroprosentit pienoiskuva|200px|Kunnallisveroprosentit vuonna 2010.

+ Kunnallisveroprosentit Vuosi Keskimäärin Alin Ylin 1990 16,47 14,00 19,50 1995 17,53 15,00 20,00 2000 17,65 15,50 19,75 2005 18,29 16,00 21,00 2010 18,97 16,25 2015 19,82 16,50 22,50 2020 19,97 17,00 23,50

Vuosina 1990–2020 keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut 3,5 prosenttiyksiköllä.

Maakunnittain tarkasteltuna kunnallisvero on Ahvenanmaalla muuta maata matalampi. Ahvenanmaalla keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2021 on 17,60, kun koko maassa se on 20,02. Toiseksi keveintä kunnallisverotus on Uudellamaalla (18,70 %) ja kireintä Etelä-Savossa (21,94 %).

Vuonna 2021 matalin kunnallisveroprosentti on Ahvenanmaan Jomalassa, jossa se on 16,50 ja korkein Keski-Pohjanmaan Halsualla, jossa se on 23,50 vuodesta 2020 alkaen. Manner-Suomen kunnista matalimmat veroprosentit ovat Kauniaisissa (17) ja Helsingissä, Espoossa ja Satakunnan Eurajoella (18).

Efektiivinen kunnallisveroprosentti Kunnallisveroprosentti on kuitenkin vain nimellinen veroaste tai bruttoveroastehttps://www.kuntarahoitus.fi/app/uploads/2022/03/Nakokulma-Efektiivinen-veroaste-2.pdf . Se ei yksinään kerro, paljonko veroa todellisuudessa maksetaan. Kunnallisverosta tehdään erilaisia vähennyksiä. Vähennyksiä voi tehdä tuloista tai veroista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Vähennysten määrä riippuu veronmaksajan tulotasosta ja vähennykset on kohdistettu alemmille tulotasoille.

Siten nimellistä kunnallisveroprosenttia paremmin todellisuutta kuvaa efektiivinen veroaste, joka on maksetun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Esimerkiksi vuonna 2020 koko maan keskimääräinen nimellinen veroaste oli 19,97 prosenttia, mutta efektiivinen veroaste vain 14,44 prosenttia. Vuonna 2020 kuntien efektiiviset veroasteet vaihtelivat 10,50 prosentista 16,17 prosenttiinhttps://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Liite%205%20Kuntien%20veroprosentit%20ja%20efektiiviset%20veroasteet_1.xls.

Kunnan nimellisen ja efektiivisen veroasteen ero kertoo asukkaiden tulotasosta: mitä suurempi ero, sitä matalampi tulotaso kunnassa on, ja mitä korkeampi efektiivinen veroaste suhteessa bruttoveroasteeseen, sitä enemmän veroja kunnallisveroprosenttia nostamalla saadaan kerättyä.

Kunnallisveroprosentit sote-uudistuksen jälkeen 2023 Sote-uudistuksen myötä 1. tammikuuta 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirtyivät kunnilta tuolloin perustetuille, monen kunnan muodostamille hyvinvointialueille. Samalla kuntien veroprosentteja laskettiin lailla 12,64 prosenttiyksikköä ja valtion tuloveroa korotettiin vastaavasti, jotta palveluiden kustantamisesta syntyvä verotaakka pysyy ennallaan, mutta rahoitus tulee valtiolta.

Kunnallisveron kiristyminen ja korotuspaineet + Kunnallisveroprosenttia nostaneet ja laskeneet kunnatKalluinen 2021, s. 11. Vuosi Nostaneet(kpl) Laskeneet(kpl) KuntienmääräKalluinen 2021, liite 2. Nostaneet(%) 2008 119 3 415 28,7 % 2009 67 4 348 19,3 % 2010 181 2 342 52,9 % 2011 49 6 336 14,6 % 2012 91 3 27,1 % 2013 119 4 320 37,2 % 2014 156 0 48,8 % 2015 98 317 30,9 % 2016 45 3 313 14,4 % 2017 47 14 311 15,1 % 2018 53 6 17,0 % 2019 46 5 14,8 % 2020 53 7 310 17,1 % 2021 39 4 309 12,6 %

Kunnallisveroprosentteihin on kohdistunut ja kohdistuu korotuspaineita tulevina vuosina. Maakunta- ja soteuudistus auttaa erityisesti pieniä kuntia, mutta tästä huolimatta korotuspaineet pysyvät alle 2 000 asukkaan kunnissa korkeampina kuin isoissa kunnissa.

Korkeimmillaan kunnallisveroprosentit ovat usein siellä, missä väestön tulotaso on alhainen. Vähävaraisilla alueilla myös veronkorotuspaine on usein suurin, mikä voi johtaa kuntien välisten erojen kasvamiseen.Kaleva.fi − Pääkirjoitus: Kunnallisvero kohti kipurajaa (29.9.2013)

Kuntien tehtävät jakautuvat sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltopalveluihin, opetus- ja kulttuuripalveluihin, teknisiin palveluihin ja muihin palveluihin.Kuntaliitto: Kuntaliiton listaus kunnan lakisääteisistä tehtävistä yleisellä tasolla toimialoittain Vuonna 2012 laskettiin kunnilla olevan 535 tehtävää ja yli 900 näistä tehtävistä johtuvaa velvoitetta. 1970-luvulta alkaen ovat kunnat ovat saaneet paljon uusia tehtäviä; niiden lisääntyminen oli erityisen voimakasta 1990-luvulla. Tehtävien määrä oli kaksinkertaistunut vuosina 1990–2012 ja 4,7-kertaistunut vuosina 1970–2012. Tehtävien lukumäärä sinänsä ei kuitenkaan kerro niiden aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta kunnille.Kuntien tehtävien kartoitus Raportti 2012. Valtiovarainministeriö 2/2013Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriö 23/2014

Valtionosuuksien leikkaukset Valtion budjetin tasapainottamiseksi päätetyt valtionosuuksien leikkaukset ovat vähentäneet kuntien tuloja ja pakottaneet kuntia velkaantumaan tai kiristämään veroja. Kuntaliiton mukaan kuntien valtionosuuksia on vaalikauden aikana leikattu noin viidennes (tieto vuodelta 2013).Yle.fi − Leikkaus vie viidenneksen kuntien valtionosuustuloista (29.5.2013

Väestön ikääntyminen Vanhasta väestöstä aiheutuu kunnille kustannuksia.Yle.fi − Ikääntyminen ajaa kuntien talouden kuralle – katso miten oma alueesi vanhenee (10.2.2015) Vanhojen ihmisten terveydenhoitomenot ovat korkeampia kuin muulla väestöllä ja sosiaali- ja terveydenhoidon kustannukset kasautuvat viimeisiin elinvuosiin ja -kuukausiin.THL: Terveystaloustiede 2014, Terveystalotieteen päivä 7.2.2014 Eläkkeellä olevien ihmisten verotettavat tulot ovat pienempiä kuin työssäkäyvien ihmisten tulot.Etelä-Saimaa: Väestön ikääntyminen painaa Luumäen taloutta (15.12.2014)

Kuntien työvoimakustannukset Kuntien työntekijöiden palkat ovat nousseet. Tämä tietää kunnalle kustannusten nousua. 2005–2013 palkat ovat kuntasektorilla nousseet 31,2 prosenttia.Etelä-Saimaa: Mielipide: Palkkoja korotettu paljon yli jakovaran (10.1.2015) Veronkorotusten taustalla on osittain Tehyn työtaistelu 2007, jonka seurauksena terveydenhoitoalan palkat nousivat merkittävästi.Taloussanomat: Katso miten hoitajien lakkoilu kannatti (17.5.2010)

Sote-uudistuksen piirissä olevan henkilöstön työvoimakustannukset ovat 48 % kaikista kuntatyönantajan työvoimakustannuksista.Kuntatyönantajat: Palkkojen harmonisointi lisää sote-uudistuksen kustannuksia (11.12.2014)

Katso myös Valtionvero Kirkollisvero Kuntaliitos

Huomautukset

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Tuloverotus Suomessa