Reino Adolf Valkama () oli suomalainen näyttelijä. Hänet tunnettiin humorististen tyyppiroolien näyttelijänä Suomi-Filmin komediaelokuvissa ja sotilasfarsseissa. Hänen esittämiään hahmoja on mm. Ryhmy ja Romppainen -elokuvien vänrikki Romppainen. Valkama toimi näyttelijä-teatterinjohtajana useilla työväen näyttämöillä ja loi huomattavan uran Radioteatterissa. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1957.

Ura Reino Valkama syntyi Tampereella 1906. Hänen vanhempansa olivat vahtimestari Adolf Valkama ja kauppias Matilda Siren. Kauppakoulun ja musiikkiharrastusten jälkeen Valkama sai ensimmäisen kiinnityksensä Jyväskylän Työväen Teatteriin, jossa hän toimi kapellimestari-näyttelijänä 1927–1928. Sieltä hän siirtyi Lahden Teatteriin neljäksi vuodeksi. 1930-luvun aikana hänellä oli kaksivuotiset johtajan pestit Mikkelin ja Joensuun työväen teattereissa.

Valkama työskenteli näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa kaudella 1938–1939. Hänen taiteellisesti merkittäviä näyttämöroolejaan olivat muun muassa Nummisuutarien Esko, Matkan pään Trotter ja Liekin Ferdinand.

Vuonna 1939 Valkama sai kiinnityksen Suomi-Filmiin, jolloin hänestä tuli yhtiön työllistetyimpiä näyttelijöitä. Hän näytteli elokuvissa yleensä koomisia sivuosia, kuten kalakauppias Ape Ketoa ensimmäisessä elokuvassaan Hätävara (1939). Hän teki tunnetuimman elokuvaroolinsa kolmessa Ryhmy ja Romppainen -elokuvassa, jotka ilmestyivät 1941, 1943 ja 1952. Niissä hän näytteli vänrikki Ville Romppaista. Hänen aisaparinaan, vääpeli Kalle Ryhmynä oli Oiva Luhtala. Valkama esitti myös kolmessa Kuollut mies -elokuvassa Joel Rinteen esittämän päähenkilön ystävää kapteeni Vehmeriä. Neljässä Helena -elokuvassa hänen roolinsa oli kanttori Tupanen.

Valkaman elokuvaura kesti 22 vuotta, ja hän esiintyi kaikkiaan noin 70 elokuvassa. Hänen koomisista rooleistaan muistettavimpia ovat suorapuheinen kapteeni Eusebius Winterloo elokuvassa Linnaisten vihreä kamari (1945) sekä Perämies-Jaska elokuvassa Omena putoaa (1952). Näiden lisäksi hänet tunnetaan muun muassa Lystikäs-kääpiön roolista elokuvassa Lumikki ja 7 jätkää.

Yksityiselämä Valkama oli vuodesta 1930 kuolemaansa asti naimisissa Irja Nissisen kanssa. Näyttelijä Ritva Valkama oli heidän tyttärensä. ”Isä ei koskaan pitänyt melua itsestään. Maailman hiljaisin mies, joka ei kotona kertonut ainuttakaan vitsiä. Hän ei harrastanut edes ’hiljaista huumoria’”, Ritva Valkama luonnehti isäänsä vuonna 2007. Näyttelijä Emmi Parviainen on Reino Valkaman tyttärentyttärentytär.

Valkama kuoli sydänkohtaukseen 56-vuotiaana. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle (kortteli 9, rivi 22, hauta 747).

Valikoitu filmografia

Vuosi Elokuva Rooli 1939 Hätävara Ape Keto Avoveteen nappikauppias Lehtinen Punahousut rakuuna Vilhunen 1940 Kyökin puolella Aatu, renki Poikani pääkonsuli rehtori Severi Takkulainen 1941 Viimeinen vieras varastonhoitaja Aapeli Muhonen Morsian yllättää tohtori Arijoutsi Roine Ryhmy ja Romppainen vänrikki Ville Romppainen 1942 Neljä naista valokuvaaja Mattilainen Kuollut mies rakastuu kapteeni evp. Mikko Vehmer 1943 Jees ja just vänrikki Ville Romppainen Tositarkoituksella Taneli, Raudanhovin tallirenki 1944 Kuollut mies vihastuu kapteeni evp. Mikko Vehmer 1945 Linnaisten vihreä kamari kapteeni Eusebius Winterloo

Vuosi Elokuva Rooli 1945 Kolmastoista koputus Sorri, Maduran puosu 1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä Saaroisten Matti-isäntä 1948 Hormoonit valloillaan johtaja Aukusti Ärmälä 1949 Kalle-Kustaa Korkin seikkailut Pekka Lipponen, liikemies 1951 Kesäillan valssi pasunisti Manu Kallio 1952 Omena putoaa Jonsson, ”Perämies-Jaska” Kuollut mies kummittelee kapteeni evp. Mikko Vehmer "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy tilanomistaja Ville Romppainen 1953 Lumikki ja 7 jätkää Lystikäs 1954 Kasarmin tytär vääpeli Juuso Levänen 1955 Näkemiin Helena kanttori Tupanen Ryysyrannan Jooseppi Huhmarniemen Ukko-Paavo 1957 Vääpeli Mynkhausen vääpeli evp Nikanor Ryynänen 1961 Nuoruus vauhdissa johtaja Reinonen

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Suomalaiset teatterinjohtajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1906 syntyneet Luokka:Vuonna 1962 kuolleet