Kanteleenjärvi on Uudellamaalla Pukkilassa Kanteleen kylän lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Kanteleenjärvi on 1,0 kilometriä pitkä, 1,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 58 hehtaaria. Erään arvion mukaan järven pinta-ala on 95 hehtaaria ja sen avoveden pinta-ala on 30 hehtaaria. Järvi sijaitsee laajan peltoaukean keskellä olevassa loivassa painanteessa ja se on lähes kolmion muotoinen. Rantoja kiertää noin 50–200 metriä leveää avosuon tai luhdan muodostama vyöhyke, joka kantaa ihmisen painon. Vain etelärannassa on Holmanmäen ympäristössä kovapohjaista rantaa. Järvenpohja on keskellä upottavaa liejua. Järven syvyystietoja ei ole käytettävissä, mutta keväällä 2005 vettä oli avovesialueella 0,8 metriä. Sateiden jälkeen vedenpinta kohoaa parissa päivässä 10–20 senttimetriä. Kevättulvan aikana vesi kohoaa rantatöyräillä pellonreunalle asti ja silloin myös laskuoja tulvii pelloille. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria.
Järven rantaviivan pituus on 3,4 kilometriä. Järven lounaispuolella on Kanteleen kylän haja-asutusta ja koillispuolella Hannulankulman haja-asutusta. Rannan läheisyydessä on muutamia maataloja tai kiinteästi asuttuja kiinteistöjä. Vapaa-ajan asuntoja on yksi. Se on Mäntysenmäen rannassa sijaitseva sauna, jossa on myös uimapaikka. Niille tulee tiet eteläiseltä Pukkilan ja Myrskylän väliseltä seututieltä 162 ja siitä haarautuvalta yhdystieltä 11835 ja 11837. Holmanmäellä sijaitsee entinen koulu ja lintutorni. Tällä sijaitsevat myös kyläläisten venevalkamat.
Vedenlaatu Kanteleenjärven happitilanne on huono ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Ravinteita huuhtoutuu valuma-alueelta lähinnä peltomailta, jotka ovat tulvaherkkiä.
Luontoarvoja Natura 2000-alue Kanteleenjärvi ja sen ranta-alueet rauhoitettiin Natura 2000-hankken myötä luonnonsuojelualueeksi vuonna 2004 (FI0100072, 93 ha). Natura-alueen ja luonnonsuojelualueen rajat ovat yhteneväiset. Se on tuoreiden (2026) lintulaskentojen mukaan luokiteltavissa kansainvälisesti merkittäväksi lintuvedeksi. Järvellä sekä pesii että keväisin levähtää edustava lintulajisto. Suojelupäätöksessä mainitaan luontodirektiivin luontotyyppinä kostea suurruohokasvillisuus ja vaihettumissuot ja rantasuot. Siitä tavataan hentonäkinruohoa ja linnuista esimerkiksi mustakurkku-uikku, kaulushaikara, pikkujoutsen, laulujoutsen, uivelo, sinisuohaukka, niittysuohaukka, ruskosuohaukka, kalasääski, luhtahuitti, liejukana, ruisrääkkä, kurki, suokukko, liro, kalatiira, pikkulokki, suopöllö, keltavästäräkki ja peltosirkku.
Järven kunnostus Kanteleenjärven vedenpinnan nostoa varten rakennettiin vuonna 1999 ja sitä seuraavana talvena luusuaan 480 metriä pitkä penger. Järviojaan valettiin betonista pohjapato, jossa oli V-kirjaonen muotoinen kynnys. Toimella haluttiin nostaa järven vedenpintaa kahdessa vaiheessa 0,40 metriä. Kunnostuksessa ruopattiin myös Jukurinojaa ja se rantaan kaivettiin veneväyliä, puhdistettiin lahdenpohjukkaan veneranta ja kunnostettiin koulun venevalkamaa. Koulun uimarantaa syvennettiin. Jukurinojan ylittävän tien yhteyteen rakennettiin 360 metriä tiepengertä. Haravasuonojan laskukohtaan rakennettiin laskeutusallas ja muille ojille 300 neliömetrin laskeutusaltaat. Rantojen penkereitä korotettiin lopulliseen korkeuteensa syksyllä 2001, jonka ansiosta kevätvedenpinta on pysytellyt 0,4 metriä ylempänä kuin aiemmin. Vuonna 2006 laajennettiin rantakasvillisuuteen kaivettavia allikoita.
Vesistösuhteet Kanteleenjärvi sijaitsee Porvoonjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 18) Mallusjärven alueella (18.03), jonka Kanteleenjärven valuma-alueeseen (18.036) järvi kuuluu. Laskuojan valuma-alueen pinta-ala on Porvoonjoen rannasta määritettynä (tai ) ja järvisyys 2,46 % . Kanteleenjärven valuma-alue on , josta on peltomaata . Valuma-alueen pääuomaan kuuluu järveen laskeva Haravasuonoja ja järven laskuoja on Järviönoja, joka on 2,2 kilometriä pitkä. Kanteleenjärven vedenpinnan korkeus on mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Pukkilan karttalehti. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartaston Orimattilan karttalehdellä järven karttanimi on ”Kandeljärvi”. Sen ympärillä sijaitsevalla ”Kandela by”:llä on 15 maataloa, joiden yhteinen manttaali on 54. Kylän tie kulkee järven eteläpuolella. Ympäröivien peltomaiden reunat ylettyvät rantaviivalle asti lukuun ottamatta lounaispuolella, missä Jukurinojan ympärillä on vain niittymaita. Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Pukkilan karttalehti (katso oikealla). Siinä on järven karttanimi ”Kantelejärvi” ja Haravasuonojassa on järven rannan lähellä vesimylly. Vuonna 1912 julkaistussa Lahden seudun taloudellisessa kartassa on asutuksen ja viljelyelinkeinon osalta tilanne säilynyt samanlaisena.
Vuoden 1963 peruskartassa on rantojen rehevä vesikasvillisuusvyöhyke merkitty selvästi karttaan. Järven rannat ja rantojen vesialueet on jaettu maaomistajien kesken. Sellainen on tavanomaista, jos järvelle on toimitettu järvenlasku. Siitä ei kuitenkaan ole löytynyt merkintöjä.
Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000-alueista
Lähteet
Aiheesta muualla (valokuvia) Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys: Ruha-Kantele
Luokka:Pukkilan järvet Luokka:Uudenmaan nähtävyydet Luokka:Suomen luonnonnähtävyydet Luokka:Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma Luokka:Mallusjärven alue