Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolestaVuoteen 2008 asti puolueen nimi kirjoitettiin Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue. Muutoksesta päätettiin KTP:n 18. puoluekokouksessa. (lyhenne KTP, ) oli vuonna 1988 perustettu rekisteröity suomalainen marxilais-leniniläinen puolue. KTP:llä ei ole koskaan ollut kansanedustajia, eikä sillä ole nykyisin yhtään kunnanvaltuutettua. Puolue poistettiin puoluerekisteristä jälleen eduskuntavaalien 2019 jälkeen, minkä jälkeen se on toiminut yhdistyksenä puolueen tavoin.
Historia Perustaminen KTP:n perustajat riitautuivat Tiedonantaja-liikkeen enemmistön kanssa sen järjestäydyttyä Suomen Kommunistiseksi Puolueeksi (yhtenäisyys) (SKPy) vuosina 1986–1987. KTP:n perustajien mielestä SKPy oli etääntynyt liian kauas marxilais-leniniläisistä aatteellisista periaatteista.75 vuotta kommunistien toimintaa Suomessa (KTP 1993) SKPy:n linjaan pettyneet SKP:n Uudenmaan ja Turun piirijärjestöjä edustaneet kommunistit pitivät SKPy:n kesäkuun 1987 alussa pidetyn edustajakokouksen jälkeen Timpurirannassa neuvottelutilaisuuden. Tapaamisessa perustettiin viisihenkinen työryhmä, joka sai tehtäväkseen maatakäsittävän kokouksen koollekutsumisen kommunistien järjestöllisen tilanteen arvioimiseksi. Kokous pidettiin Matinkylän pirtillä marraskuussa. Kokous päätti aloittaa valmistelut uuden puolueen perustamiseksi ja muodostettiin Kommunistien keskusneuvosto. Neuvosto alkoi alkuvuodesta 1988 julkaista äänenkannattajaansa Työkansan Sanomia. Keskusneuvoston puheenjohtajana toimi Timo Lahdenmäki, varapuheenjohtajana Heikki Männikkö, sihteerinä Juhani Eero ja taloudenhoitajana Väinö Honkala.
SKPy:n johto käytti monia keinoja Uudenmaan piirin pitämiseksi puolueen päälinjalla. Vuoden 1987 edustajakokousvalmistelujen yhteydessä piirijohto kutsui koolle piirikomitean kokouksen, jossa kumottiin vaaleilla valitun edustajistoryhmän enemmistön hyväksymä vaatimus uudesta puolueesta. Vuoden 1988 piirikokousta valmisteli SKPy:n johdon muodostama Hannu Vuorion kokoama työryhmä. SKPy:n tarkastuskomitea lähetti alkuvuonna 1988 keskusneuvostoon valittujen osastoille kirjeitä, joissa vaadittiin kyseisten jäsenten erottamista puolueesta.
KTP:n toukokuussa 1988 Vantaalla pidettyyn perustavaan kokoukseen osallistui 188 SKPy:hyn pettynyttä kommunistia, joista suurin osa edusti SKP:n Uudenmaan piirijärjestöä. Piirijärjestöä vuosina 1964–1986 johtanut entinen kansanedustaja Markus Kainulainen oli KTP-hankkeen keskeinen organisaattori.Dissidents Found New CP (Helsingin Sanomat 23.5.1988). teoksessa JPRS Report. West Europe (Foreign Broadcast Information Service 12.7.1988), s. 15–16.Kevin Devlin: Hard Times for Finland's Capitalist Communists (RAD Background Report/110 16.6.1988) Puolueen jäseniä on kutsuttu kainuslaisiksi.EU on yhteinen vihollinen (Helsingin Sanomat 7.3.1995) Vanhan yhtenäisen SKP:n keskuskomitean entisistä jäsenistä KTP:ssä toimivat Kainulaisen lisäksi Moore Andersson ja Tauno Wallendahr.
Keskusneuvoston eteläpohjalaiset kannattajat järjestäytyivät 24. maaliskuuta Teuvan Perälässä pidetyssä kokouksessa, johon otti osaa noin 30 henkilöä Vaasan läänin alueelta. Sodan ja Fasisminvastainen Työ antoi vuosikokouksessaan 1. huhtikuuta 1988 tukensa puoluehankkeelle. SKPy:n järjestöistä keskusneuvostoa tukivat muun muassa Porvoon aluejärjestö ja Porvoon Nesteen osasto.
Kommunistien keskusneuvoston kannattajat muodostivat enemmistön alkuvuonna 1988 pidetyssä Raittiusyhdistys Sotunkylän Viirin vuosikokouksessa. Viirin hallinnassa oli suuri osa SKP:n Uudenmaan piirin omistuksista. Viiri irtisanoi SKP:n piiritoimiston vuokrasopimuksen aatteellis-poliittisiin erimielisyyksiin vedoten ja kieltäytyi maksamasta velkoja, joita piiri ryhtyi perimään oikeusteitse. KTP:n puoluetoimisto sai tilat Viiriltä Tikkurilasta.
Alkuvuodet
1990-luvun alussa KTP vastusti Saksojen yhdistymistä.Kommunistit pelkäävät "Suur-Saksaa" (Helsingin Sanomat 4.2.1990) Tammikuussa 1991 KTP antoi tukensa "Neuvostoliiton asevoimien toimenpiteille" Liettuassa.Suomen puolueet järkyttyneitä Vilnan tapahtumista SNS tuomitsi NL:n toimet - Ktp tukee (Helsingin Sanomat 14.1.1991)
Vantaalainen sähköasentaja Hannu Harju valittiin puheenjohtajaksi yhdeksännessä puoluekokouksessa vuonna 1997,Our 9th Party Congress in Nokia. 24.-25.5.1997 (KTP 1997) jolloin tehtävästä luopui perustavassa kokouksessa valittu Timo Lahdenmäki. Hän jätti tehtävän siirryttyään Ruotsiin töihin.
Kiista liittoutumisesta Vuonna 2002 KTP hajosi kysymykseen liittolaissuhteista. Puolueen keskusneuvosto torjui äänin 18–9KTP:n näköalattomuus (Tiedonantaja ?.4.2002). siirtymisen uuteen Muutosvoimat Suomi -vaalijärjestöön, johon pyrittiin kokoamaan sekä oikeistolaisia että vasemmistolaisia EU:n vastustajia. Tappiolle jäänyttä linjaa kannatettiin erityisesti Helsingin piirijärjestössä, joka liittyi uuteen puolueeseen ja erotettiin kokonaan KTP:stä. Lähteä saivat muun muassa puoluesihteeri Heikki Männikkö, Työkansan Sanomien päätoimittaja Reijo Katajaranta ja entinen varapuheenjohtaja Pekka Tiainen. Erotetut perustivat 14. syyskuuta 2002 Kommunistit-yhdistyksen, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kommunistien liitoksi.Heikki Männikkö & Reijo Katajaranta: Tiedote veljespuolueille ja kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle (14.6.2002) KTP on pitänyt etäisyyttä entisiin tovereihinsa, jotka toimivat aluksi osin yhteistyössä SKP:n kanssa.
Vaaliliitot SKS:n kanssa Kunnallisvaaleissa 2004 KTP sai valtakunnallista julkisuutta, kun puolueen Turun ja Raision osastot tekivät vaaliliiton Olavi Mäenpään johtaman kansallismielisen ja äärioikeistolaiseksi luonnehditun Suomen Kansan Sinivalkoiset -puolueen kanssa. KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju piti tapauksia paikallisena ”sooloiluna”. Vaaliliitoista ei ollut keskusteltu puolueen keskuselimissä ja KTP irtisanoutui niistä olemalla mainostamatta kolmea ehdokastaan. KTP:n turkulaisaktiivi Esko Luukkonen kutsui vaaliliittoja vain teknisiksi.Hannu Miettunen: Turun ja Raision ratkaisu yllätti Ktp:n johdon. Mäenpää solmi vaaliliiton äärikommunistien kanssa (Turun Sanomat 15.9.2004) KTP sai Turussa 25 ja Raisiossa 16 ääntä. KTP:n kaikista vastuutehtävistä vaalien jälkeen pudotetun Luukkosen äänimäärä putosi edellisistä yrityksestä.
2010-luku Puolue poistettiin puoluerekisteristä eduskuntavaalien 2011 jälkeenKolme puoluetta pois rekisteristä, Helsingin Sanomat, 14.5.2011 sivu A 5 kolmannen kerran mutta rekisteröitiin uudelleen elokuussa 2012 sen kerättyä vaadittavat 5 000 kannattajakorttia. Se poistettiin uudelleen puoluerekisteristä vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen neljännen kerran.
Politiikka KTP:n perustajat olivat entisen Suomen Kommunistisen Puolueen opposition ja sen aatteellisesti jyrkimmän siiven kannattajia ja puolue on siten jatkoa niin kutsutulle taistolaiselle liikkeelle.
KTP kritisoi 1980-luvulla Tiedonantajaliikkeen liiallista sitoutumista sivistyneistöön ja kulttuuriväkeen. Kommunistien keskusneuvoston mukaan nämä ryhmät eivät 1970-luvun lopulta alkaen "kyenneet kestämään sitä painetta, minkä porvarillinen yhteiskunta kohdistaa kommunisteihin". Tämän nähtiin johtaneen "perääntymiseen liikkeen alkuperäisistä tavoitteista".
Vuonna 2003 KTP vastusti esitystä maakuntajoukkojen perustamisesta, koska siten oli puolueen mukaan tarkoitus luoda maahan (rauhansopimuksessa kielletyt) ”uudet Suojelus kunnat”.
Euroopan unioni KTP vastustaa Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja vaatii unionista eroamista. Jo vuoden 1988 perustavassa kokouksessa KTP ilmoitti vastustavansa eurooppalaisen integraation syventämistä ja Suomen jäsenyyttä Euroopan neuvostossa. KTP vastusti myös liittymistä Euroopan talousalueeseen.Jyrkän linjan kommunistit vaativat "aitoa sosialismia" KTP aikoo asettaa kymmeniä ehdokkaita vaaleihin (Helsingin Sanomat 4.6.1990)Kommunistipuolue torjuu liittymisen Euroopan talousalueeseen (Helsingin Sanomat 10.11.1990) Vuonna 1992 KTP julkaisi Pekka Tiaisen kirjan Miksi ei Euroopan yhteisö, Miksi ei Euroopan unioni?
KTP pitää myös europarlamenttivaaleihin osallistumista tukena EU:lle ja se on boikotoinut kaikkia Suomessa järjestettyjä eurovaaleja.EU-vaalissa äänestäminen toimii kansanvaltaa vastaan (KTP:n keskusneuvosto 23.5.2009)Hannu Harju: EU-vaalilla hyväksytetään kansanvastainen politiikkaPekka Väisänen: Eurovaalit tuovat julkisuutta myös puoluekartan kääpiöille. Oman ehdokkaan läpimeno näyttää hyvin vaikealta (Helsingin Sanomat 16.10.1996) Vaaleissa 1999 KTP:n johtoon kuulunut Pekka Tiainen asettui ehdolle SKP:n listalla, mutta KTP tuomitsi menettelyn.Kommunistinen työväenpuolue: Älkää äänestäkö (Helsingin Sanomat 7.6.1999) Vuonna 2004 Työkansan Sanomat kritisoi (kantaansa muuttanutta) EU:n vastaista kansanrintamaa julkaisemalla otteen rintaman vuoden 1996 julistuksesta, jossa kieltäydyttiin ”tukemasta EU:ta millään tavalla” ja vaadittiin vaaliboikottia. Vuonna 2013 KTP antoi tukensa kansalaisaloitteelle EU:sta eroamiseksi ja kehotti kannattajiaan keräämään nimiä.
Suhteet muihin puolueisiin Keskusneuvoston perustavalle kokoukselle valmistamassa luonnoksessa poliittiseksi asiakirjaksi esitettiin puolueen perustajien näkemys kommunistisen liikkeen kehityksestä Suomessa. Asiakirjan mukaan SKP:hen syntyi 1960-luvulla ”selvä oikeistorevisionistinen suuntaus”, jonka ”hajotustyötä” vastustamaan syntyi Tiedonantajaliike. Tiedonantajan johdolla tehty työ ”puolueen ideologisen eheyden puolesta” oli keskusneuvoston mielestä aluksi ”tuloksellista”, mutta ”vuodesta 1975 lähtien kansandemokraattien mennessä uudelleen hallitusyhteistyöhön, alettiin luokkakantaisten kommunistien asemia puolueessa hiljalleen horjuttaa”. Liikkeen omassa piirissä sai kannatusta ”kolmaslinjalainen” suuntaus, jonka yhdistäväksi piirteeksi keskusneuvosto määritteli pyrkimyksen ”järjestölliseen yhtenäisyyteen SKP:n sisällä madaltamalla luokkakantaisen liikkeen profiilia”. Keskusneuvoston mukaan kolmaslinjalaisuus sai jo 1970-luvulla ”siinä määrin kommunististen periaatteiden vastaisia muotoja, että niihin olisi pitänyt liikkeemme taholta puuttua”. Niin ei kuitenkaan tehty, joten tämä ”horjuva suhtautuminen puolueen aatteellis-poliittisen perustan ensisijaisuuteen” johti ”oikeistolaisen kirveslinjan voimistumiseen” sekä luokkakantaisen vähemmistön erottamiseen puolueesta. Keskusneuvoston mukaan erottamisten jälkeen olisi pitänyt ”suuntautua oman puoluetoiminnan ja organisaation kehittämiseen”, mutta liikkeen johto päätti perustaa SKP:n (yhtenäisyys), jonka tunnusta yhtenäisyydestä keskusneuvosto piti ”epärealistisena”. Keskusneuvoston mukaan SKPy oli ”toiminnallisesti pysähtyneessä tilassa”, koska puolueen ”keskustalainen” johto ei kyennyt tekemään ”tieteellistä arviota puolueen tilanteesta”. Keskustalaisuus ilmeni ”toiveajatteluna yhtenäisyydestä ilman marxilais-leniniläistä sisältöä” sekä ”hedelmättömänä” sovitteluna.
KTP:n mukaan nykyisen SKP:n periaatteet eivät vastaa tieteellisen sosialismin vaatimuksia, koska SKP:ltä puuttuu marxilais-leniniläinen teoria ja luokka-analyysi. KTP:tä perustettaessa SKP tuki Mihail Gorbatšovin uudistuksia eli perestroikaa, joka KTP:n käsityksen mukaan oli luonteeltaan sosialismin ja marxismi-leninismin vastaista. Eroista johtuen KTP ei pidä puolueiden yhdistämistä mahdollisena."Uuden SKP:n" synnytystuskat (Työkansan Sanomat 12/1996); Kommunistinen Työväenpuolue ja "Uusi SKP" (Työkansan Sanomat 3/1997); Historiaa (KTP 1999) SKP pyysi KTP:tä mukaan puolueen uudelleenrekisteröimiseen, mutta KTP torjui ajatuksen.Ktp haluaa yhteistyötä Skp:n kanssa kunnallisvaaleissa (Helsingin Sanomat 27.5.1996) KTP on kuitenkin tehnyt yhteistyötä SKP:n kanssa. Puolueet ovat solmineet teknisiä vaaliliittoja eduskunta-, kunnallis- ja osuuskuntavaaleissa.Ktp on valmis vain teknisiin vaaliliittoihin (Helsingin Sanomat 7.9.1998) Kunnallisvaalien 1999 jälkeen KTP:n ja SKP:n edustajat muodostivat yhteisen Kommunistisen valtuustoryhmän Kemissä.