Asterix seikkailee

Asterix seikkailee (ranskaksi Astérix) on ranskalainen sarjakuva, jonka loivat käsikirjoittaja René Goscinny (1926–1977) ja piirtäjä-käsikirjoittaja Albert Uderzo (1927–2020). Albumeina ilmestyvä sarja sijoittuu noin vuoteen 50 eaa., jolloin Julius Caesarin johtamat roomalaiset ovat valloittaneet koko Gallian yhtä kylää lukuun ottamatta. Tarinat kertovat tässä kylässä asuvista gallialaisista kumppanuksista Asterixista ja Obelixista. Roomalaiset eivät ole saaneet vallatuksi kylää, sillä tietäjä Akvavitix valmistaa yli-inhimilliset voimat antavaa taikajuomaa. Kylää ympäröi metsän lisäksi neljä roomalaisleiriä, joiden elämää kyläläiset säännöllisesti häiritsevät. Sarja on tunnettu lukuisista viittauksistaan ja sanaleikeistään.

Sarjaa työstivät vuodesta 1959 vuoteen 1977 asti Goscinny ja Uderzo yhdessä. Goscinnyn kuoltua Uderzo jatkoi sarjan tekemistä yksin, kunnes vuonna 2012 julkistettiin sarjan uudet tekijät, käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad.

Historia

Asterix seikkailee -sarjakuvan loivat René Goscinny ja Albert Uderzo. Sarjakuvaa käsikirjoitti Goscinny ja piirsi Uderzo, mutta tarinoiden synopsikset he kehittelivät yhdessä.

Goscinny halusi päähenkilön olevan pieni kooltaan, kun taas Uderzo olisi halunnut Asterixin olevan suuri ja vahva soturi. Tämän ristiriidan takia syntyi Asterixin aisapari, Obelix, vaikka alkujaan sarjassa piti olla vain yksi päähahmo.Andrieu 2001, s. IX, XVI. Kumppaneiden kanssa seikkaileva koira Idefix esiintyi ensimmäisen kerran albumissa Asterix lyö vetoa vuonna 1964. Hahmo syntyi Uderzon ”pakkomielteestä” () lisätä seikkailuihin sankareita seuraava koira. Goscinny ei aluksi innostunut ajatuksesta, mutta Idefixistä tuli kuitenkin ensiesiintymisensä jälkeen sarjan vakiohahmo.

Goscinny ja Uderzo keksivät ix-loppuiset nimet historiallisen gallialaispäällikkö Vercingetorixin mukaan. Heidän tietämättään jo aiemmin oli ollut eräitä samalla tavalla nimettyjä fiktiohahmoja, kuten kirjailija Jean Nohainin vuonna 1952 keksimä Tortorix.Andrieu 2001, s. XII.

Asterix ilmestyi ensimmäisen kerran ranskalaisessa Pilote-lehdessä 29. lokakuuta 1959. Se sai ristiriitaisen vastaanoton. Kielteinen arvostelu syytti sarjaa sovinismista ja rasismista. Kun kustannusyhtiö Dargaud osti Piloten vuonna 1961, se julkaisi ensimmäisen Asterix-seikkailun albumina. Ensimmäinen painos oli vaatimattomat 6 000 kappaletta.Nordberg 1992, s. 8.

Goscinny kuoli vuonna 1977, minkä jälkeen Uderzo otti vastuun myös sarjan käsikirjoittamisesta ja työsti yksin kaikkiaan yhdeksän albumia vuosina 1980–2009. Hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle 84-vuotiaana vuonna 2011. Sarjan uusiksi tekijöiksi valittiin käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad. Ferrin ja Conradin ensimmäinen albumi Asterix ja piktit ilmestyi vuonna 2013. Eläköitymisestään huolimatta Uderzo jatkoi Asterixin kuvittamista satunnaisesti kuvittaen uusia kansikuvia vanhojen albumeiden uusiin painoksiin. Hän myös valvoi Ferrin ja Conradin työtä uusien albumien parissa. Uderzo menehtyi 92-vuotiaana vuonna 2020.

Menestys

Sarjasta tuli nopeasti maailmanmenestys. Vuoteen 2012 mennessä Asterix-albumeja oli myyty yli 350 miljoonaa kappaletta. Niitä on julkaistu 107 eri kieli- ja murreversiona.Asterix on tullut miehen ikään Aamulehti.fi 28.10.2009. Viitattu 29.10.2009. Albumien pääasiallisina suomentajina ovat toimineet Jorma Kapari ja Outi Walli. Walli on suomentanut 22 albumia ja Kapari 13. Mirka Ulanto on suomentanut vuodesta 2017 alkaen kolme albumia. Eija Pokkinen suomensi yhden albumin, Asterixin harharetket.

Kymmenien sarjakuva-albumien lisäksi Asterixista on julkaistu muun muassa lukuisia animoituja ja näyteltyjä elokuvia, lauta- ja videopelejä sekä kuva-, peli- ja tietokirjoja.

Hahmoja

Sarjassa jokaisella kansallisuudella on omat nimipäätteensä. Esimerkiksi gallialaisten mieshenkilöiden nimet päättyvät -ix, roomalaisten -us, kreikkalaisten -os ja egyptiläisten -is. Gallialaisten naisten nimet päättyvät -ine.

Asterix Asterix on sarjan päähenkilö, pieni ja ovela soturi, joka saa yli-inhimilliset voimat tietäjän valmistamasta taikajuomasta. Asterix saa usein luottotehtäviä, kuten öljyn etsimisen taikajuomaa varten (Asterixin harharetket) tai verorahojen vartiointi (Asterix ja rahapata).

Obelix Obelix on Asterixin ystävä ja hiidenkivien toimitusmies. Obelix putosi pienenä taikajuomapataan ja hänellä on siksi aina yli-inhimilliset voimat.

Akvavitix Kylän tietäjä, joka osaa valmistaa yli-inhimilliset voimat antavaa taikajuomaa.

Aladobix Kylän päällikkö, joka kulkee kylässä kilven päällä kahden kyläläisen kannattelemana. Kilpi kuului aiemmin Vercingetorixille. Sotaveteraani.

Smirgeline Päällikön kiivas vaimo.

Amaryllix Kylän kalakauppias, joka usein ajautuu tappeluun kylän sepän Caravellixin kanssa. Hänen kalansa tunnetaan siitä, että ne eivät ole tuoreita.

Caravellix Kylän seppä, pilkkaa usein Amaryllixin kalojen laatua ja "hiljentää" bardi Trubadurixin tämän aikoessa laulaa.

Trubadurix Kylän epäsuosittu bardi, joka asuu puunlatvaan tehdyssä talossa. Hänen lauluaan pidetään sietämättömänä kuunnella. Useiden seikkailujen päätteeksi hän haluaa esittää laulun, jonka vuoksi hänet kuitenkin köytetään puun oksaan roikkumaan juhlaruokailun ajaksi.

Senilix Kylän vanhin ja sotaveteraani. Hänellä on nuorehko vaimo, jonka nimeä albumeissa ei koskaan mainita.

Idefix Obelixin pieni koira. Idefixillä on usein tärkeä tehtävä Asterixin ja Obelixin seikkailuissa ja se pelastaa sankarukset ajoittain. Idefix rakastaa puita ja kärsii, jos näkee puita kohdeltavan huonosti.

Julius Caesar Rooman yksinvaltias, joka haluaa valloittaa gallialaisen kylän. Esiintyy harvemmin.

Merirosvot Nimettömiä hahmoja, jotka tekevät tavalla tai toisella haaksirikon lähes joka albumissa. Vakioina esiintyvät pukinsarvikypäräinen ja punapartainen päällikkö, latinankielisiä lentäviä lauseita viljelevä iäkäs puujalka (hahmon nimeksi mainitaan Pölkky albumissa Obelixin kaleeri) sekä mustaihoinen tähystäjä Baba.

Nimien sanaleikkejä Asterix-albumeissa nimet ovat sanaleikkejä, ja niiden käännöstapa vaihtelee kielen mukaan. Päähenkilöistä yleensä Asterix ja Obelix ovat tämän nimisiä myös käännöksissä (kirjoitusasu on joissakin kielissä -iks), mutta muut nimet on usein korvattu käännöskielen omilla sanaleikeillä.

Nimi ranskaksi Merkitys tai sanaleikin lähde ranskassa Suomeksi Englanniksi Astérix vrt. asteriski (typogr. merkki *) Asterix Asterix Obélix vrt. obeliski (kivipylväs) tai ransk. obèle (typogr. merkki †) Obelix Obelix Idéfix idée fixe = päähänpinttymä, fiksidea Idefix Dogmatix Panoramix laajakuva Akvavitix Getafix (joskus Vitamix) Abraracourcix lyhennetyin käsivarsin Aladobix Vitalstatistix Bonemine hyvännäköinen Smirgeline Impedimenta Agecanonix kanoninen ikä Senilix Geriatrix Assurancetourix kaikenkattava vakuutus Trubadurix Cacofonix Cétautomatix se on automaattinen Caravellix Fulliautomatix Ordralfabétix aakkosjärjestys Amaryllix Unhygienix Iélosubmarine (engl.) keltainen sukellusvene Jelousubmarine Bacteria

Asterixin kylä Asterixin kotikylä sijaitsee roomalaisessa Armorikan provinssissa nykyisen Bretagnen pohjoisrannikolla. Jokaisen albumin ensimmäisellä sivulla on Gallian kartta, jonka perusteella kylä olisi ilmeisesti jossain nykyisen Finistèren departementin alueella. Useampaakin seudulla sijaitsevaa muinaislöytöä on väitetty ”todelliseksi Asterixin kyläksi”.Andrieu 2001, s. II.

Gallialainen kylä on itsenäinen: vaikka Rooma miehittääkin koko Galliaa, itse Julius Caesar on useasti todennut, että Asterixin kylää se ei hallitse.Karjalainen 2006, s. 130–133. Kylä on hyvin vakaa, eivätkä ulkopuoliset vaikutteet aiheuta sen elämään koskaan pysyvää muutosta.Karjalainen 2006, s. 96. Kylässä on tiivis yhteishenki, jota lujittavat yhteinen taistelu roomalaisia vastaan sekä kylätappelut ja kyläjuhlat.Karjalainen 2006, s. 98–99. Asterixin kotikylässä on ehkä joitain kymmeniä asukkaita.Karjalainen 2006, s. 55.

Kylän erottaa muista, roomalaisten vallan alaisista gallialaiskylistä sen hallussa oleva taikajuoma, jonka avulla se pystyy puolustautumaan roomalaisia valloittajia vastaan. Juoman salaisuuden tuntee vain tietäjä Akvavitix.Karjalainen 2006, s. 135. Rooman valtakunnan kukistamista kylä ei tavoittele, mutta se antaa taikajuomaa joskus myös muiden hädänalaisten käyttöön.Karjalainen 2006, s. 142.

Kylän johdossa ovat päällikkö sekä poikkeustilanteissa kyläneuvosto, johon kuuluvat päällikkö Aladobixin lisäksi yleensä tietäjä Akvavitix, soturit Asterix ja Obelix, sekä bardi Trubadurix.Karjalainen 2006, s. 53, 65–69, 76–77. Vallankäyttäjiin kuuluu ainoastaan miehiä; naisten tehtävä kylässä on kotitöiden tekeminen, joskin muutama vahvaluonteinen nainen käyttää kylässä jonkin verran epämuodollista valtaa. Naisilta on myös normaalisti kielletty taikajuoman käyttö ja tappeleminen.Karjalainen 2006, s. 110–111. Avioliitto on kylässä tärkeä instituutio. Esimerkiksi Asterixin naimattomuutta ihmetellään ja naisen asumista naimattoman miehen talossa paheksutaan.Karjalainen 2006, s. 101.

Kylän ruoka hankitaan villisikoja metsästämällä ja pienimuotoisella maanviljelyksellä. Vaurauden keräämistä ei normaalisti arvosteta.Karjalainen 2006, s. 107–108. Obelixin valmistamien hiidenkivien tarkoitus ei ole selvä. Niillä on ehkä keräilyarvoa, mutta harva hankkii niitä kotiinsa yhtä enempää. Hiidenkiviä on joskus käytetty kylän puolustamisessa.Karjalainen 2006, s. 118–119.

Kyläläiset uskovat gallialaisiin jumaliin, joita Asterix ja ennustaja -albumin mukaan on yli neljäsataa. Puheessaan he viittaavat useimmin heimon jumalaan Teutatekseen, jota pidetään kaikkitietävänä. Kyläläisten suurin pelko on se, että taivas putoaisi heidän niskaansa. Kylän arkipäivässä uskonnolla on kuitenkin vain vähäinen merkitys, lukuun ottamatta Asterix ja ennustaja -albumia, jossa kylä joutuu taikauskoisen hysterian valtaan.Karjalainen 2006, s. 102–105.

Roomalaisten uhka Asterix-albumien tapahtumat sijoittuvat Gallian sodan päättymisen jälkeisiin vuosiin, jolloin koko muu Gallia on liitetty Rooman valtakuntaan. Ensimmäisen albumin Asterix gallialainen alussa on kuvattu Vercingetorixin antautuminen Alesian taistelun jälkeen.

Kylää ympäröi neljä roomalaista sotilasleiriä,Karjalainen 2006, s. 125. Akvarium, Ciderium, Laudanum ja Periferium. Roomalaisten tavoite on valloittaa tämä viimeinenkin itsenäinen gallialaiskylä. Kyläläisten ja roomalaisten välillä onkin jatkuvia aseellisia yhteenottoja, vaikka varsinaista sotatilaa kylässä ei olekaan. Roomalaissotilaiden kimppuun käyminen on kyläläisille usein vain tapa huvitella ja ylläpitää yhteishenkeä. Joskus he tekevät roomalaisleireihin kostoiskuja.Karjalainen 2006, s. 176–181. Asterix ja Obelix käyvät roomalaisten kimppuun myös usein retkillään kaukana kotikylästään.Karjalainen 2006, s. 186–187. Roomalaisten lisäksi kyläläiset ovat kahakoineet esimerkiksi normanneja ja gootteja vastaan.Karjalainen 2006, s. 198.

Koska roomalaiset eivät aseellisesti pärjää Asterixin kylälle, he pyrkivät usein valloittamaan sen jonkin aseettoman juonen avulla, siinä usein lähes onnistuenkin. Tällaisia juonia kuvataan esimerkiksi albumeissa Asterix ja riidankylväjä sekä Jumaltenrannan nousu ja tuho.Karjalainen 2006, s. 208–209. Kaikesta huolimatta kylän ja roomalaisten välillä tapahtuu joskus pienimuotoista keskinäistä avunantoa, esimerkiksi goottien uhan edessä.Karjalainen 2006, s. 218–219.

Historiallinen tausta Caesar kuvaa Gallian tapahtumia pääteoksessaan Gallian sota. Asterixin tapahtumat sijoittuvat likimain kirjoja seuraavaan aikaan. Sarja lainaa monin paikoin Caesarin teoksia ja monet tarinat pohjautuvat teoksissa kerrottuihin tapauksiin.