Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa. Sitä kirjoitettiin latinalaisilla kirjaimilla. Käytännössä keskisen Kemin Lapin eri lapinkylissä oli kehittynyt omanlaisiaan murteita, joten keminsaame on kattonimitys Inarin eteläpuolisille kuolleille saamelaismurteille eikä varsinaisesti mikään yhtenäinen kieli.
Keminsaame sammui eri alueilla 1700- ja 1800-lukujen aikanahttps://faktalavvu.net/2018/02/20/keminsaame-ei-kuollut-1970-luvulla-vaan-1700-luvun-lopussa-faktantarkistusta-suomenmaassa-esitetyista-vaitteista/. Jacob Fellmanin vieraillessa Sompiossa vuonna 1825 hän kertoi "joidenkin vanhempien ihmisten käyttävän lappia [keminsaamea] keskenään" muttei enää nuorempien. Viimeisiä yksittäisiä puhujia löytyi vielä 1890-luvulla. Muutamia keminsaamen kielellä laulettuja joikuja on säilynyt. Vuonna 1829 Fellman julkaisi pienen keminsaamenkielisen sanaston. Myös lukuisia ruotsiksi käännettyjä keminsaamenkielisiä runoja on säilynyt. Säilyneiden kielinäytteiden avulla on päätelty keminsaamen kuuluneen itäsaamelaisiin kieliin yhdessä inarinsaamen, koltansaamen, akkalansaamen, kiltinänsaamen ja turjansaamen kanssa, mutta muodostaneen oman haaransa itäsaamelaisissa kielissä. Keminsaame oli ilmeisesti läheistä sukua inarinsaamelle. Eräiden arvioiden mukaan Sodankylän ja Savukosken seuduilla on esimerkiksi paikannimistä pääteltävissä viitisensataa sanaa keminsaamen kieltä, ja sitä on pyritty rekonstruoimaan inarinsaamen avulla.
Kielinäyte Isä meidän -rukous keminsaameksi: Äätj miin, ki lak täivest. Paisse läos tu nammat. Alda pootos tu väldegodde. Läos tu taattot nou täivest, ku ädnamest. Adde miji täb päiv miin juokpäiv laip. Ja adde miji miin suddoit addagas, nou ku miieg addep miin velvolidäme. Ja ale sääte miin kjäusaussi. Mutto tjouta miin pahast. Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja kudne ijankaikisest. Amen.Economicexpert, Kemi Sami
Katso myös Keminsaamelaiset Kainuunsaame
Lähteet
Luokka:Saamelaiskielet Luokka:Euroopan kuolleet kielet Luokka:Suomen kielet