Otyrarin piiri () on hallintopiiri Türkıstanin alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Şäuıldırin kylä. Piirin pinta-ala on 16 757,43 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 49 942 asukasta vuonna 2026.
Otyrarin piiri rajoittuu koillisessa Sauranin ja idässä Ordabasyn piireihin, kaakossa ja etelässä Arysin kaupunkiin ja Şardaran piiriin, luoteessa Qyzylordan alueen Jañaqorğanin piiriin ja lounaassa Uzbekistanin Navoiyn alueeseen. Se on etupäässä tasaista Kyzylkumin aavikkoa ja Syrdarjajokea reunustavaa Şardaran aroa. Korkein kohta on etelä-pohjoissuuntaisten Qaraqtauvuorten Qaramola (388 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennusaineet.
Seudun talvet ovat lyhyitä ja leutoja. Keskilämpötila on tammikuussa –3:sta –5:een ja heinäkuussa 27–29 astetta. Vuotuinen sademäärä on 170–300 millimetriä. Jokia ovat Syrdarja ja sen sivujoki Arys. Pohjoisessa on kesällä kuivuvia suolajärviä ja rämeitä kuten Ūzynqūdyq, Arystandy ja Şoşqaköl. Aavikolla on saksaulmetsiä ja jokilaaksoissa rantatiheiköitä.
Vuonna 1935 perustettuun piiriin kuuluvat Aqqūmin, Aqtöben, Baltakölin, Köksarain, Maiaqūmin, Otyrarin, Qaraqoñyrin, Qarğalyn, Qoğamin, Şılıkin, Şäuıldırin, Talaptyn ja Temırin kyläpiirikunnat. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 98,2 prosenttia kazakkeja ja 1,0 prosenttia uzbekkeja.
Piiristä on maantieyhteydet Türkıstaniin ja Arysiin. Sen kautta kulkee myös Orenburgin ja Taškentin välinen rautatie. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito (lampaita, nautoja, hevosia ja kameleja) sekä viljan, vihannesten ja melonien viljely. Piirissä louhitaan uraania.
Seudulla on useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Tärkein nähtävyys on 1100–1300-luvuilta peräisin oleva ja 1900-luvun alussa uudistettu Arystan babin mausoleumi keskiaikaisen Otyrarin kaupungin raunioiden luona.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit