Kasvojen peittämisen kielto tai naamioitumiskielto on joissain maissa voimassa oleva laki. Kielto voi olla täysi tai osittainen. Se koskee yleensä julkista tilaa, julkisia instituutioita tai rajattuja ympäristöjä, kuten koulua, terveydenhuoltoa tai joukkoliikennettä.
Syyskuussa 2025 kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa tai tapahtumissa on kielletty lailla esimerkiksi Ranskassa, Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä, Norjassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Venäjällä. Suomen rikoslaissa on rangaistavaksi säädetty laiton naamioituminen sellaisissa joukkotilanteissa, joissa naamioitumisen ilmeisenä tarkoituksena on ryhtyä väkivaltaan tai omaisuuden vahingoittamiseen. Suomessa on 2020-luvulla keskusteltu julkisuudessa myös kasvojen peittämisen rajoitusten laajentamisesta erityisesti yleisellä paikalla, kouluissa ja muissa julkisissa palveluissa.
Voimassa olevien kieltojen perusteluja ovat olleet esimerkiksi ”yhdessä elämisen” tavoite (Ranska) tai kasvojen tunnistettavuus (Belgia). Suomessa kieltopyrkimyksiä on perusteltu myös yleisellä turvallisuudella, rikostorjunnan tehostamisella, suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan turvaamisella, avoimen vuorovaikutuksen edistämisellä, naisten oikeuksilla, sukupuolten välisellä tasa-arvolla ja lasten oikeuksilla.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on hyväksynyt yleisiä kasvojen peittämisen kieltoja tietyin ehdon, kuten jos niillä on hyväksyttävä päämäärä, normi on täsmällinen ja tarkkarajainen, seuraamukset ovat lieviä ja oikeasuhtaisia, sekä sääntelyssä on asianmukaiset poikkeukset. EIT on myös hyväksynyt kasvojen paljastamisvelvollisuuden tilannesidonnaisesti tunnistamis- ja turvallisuustoimissa. Institutionaaliset ”symbolikiellot” sen sijaan EIT:n mukaan voivat loukata uskonnonvapautta, jos niille ei anneta konkreettisia perusteita.
Katso myös Burkan ja niqabin kieltäminen
Lähteet
Luokka:Rikokset