Aluetutkimus () on yleisnimitys tietyn maantieteellisen tai kulttuurisen suuralueen tutkimukseen keskittyville tieteenaloille. Sen laajimpiin suuntauksiin lukeutuvat Aasian tutkimus (Etelä-Aasian tutkimus, Itä-Aasian tutkimus ja Kaakkois-Aasian tutkimus), Afrikan tutkimus, Latinalaisen Amerikan tutkimus, Lähi-idän tutkimus, Pohjois-Amerikan tutkimus sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus. Aluetutkimus ammentaa likimain kaikista yhteiskuntatieteistä, etenkin antropologiasta, politiikan- ja historiantutkimuksesta, sosiologiasta, maantieteestä, kielitieteestä sekä kirjallisuustieteestä. Aluetutkimukseen keskittyviä opetus- ja tutkimusyksiköitä on alun perin kehitetty eri valtioissa ensisijaisesti kansallisen ulkopolitiikan palvelukseen; sittemmin ala on irrottautunut suorasta poliittisesta ohjauksesta ja monimuotoistunut.Duller, Matthias: Area Studies, History of. Teoksessa James D. Wright (toim.), International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences, Second Edition, s. 949–954. Oxford: Elsevier, 2015. .
Vaikka aluetutkimuksen synty yhdistetään usein kylmän sodan Yhdysvaltoihin, alan juuret ovat tosiasiassa huomattavasti vanhemmat. Esimerkiksi venäläinen aluetutkimus on saanut alkunsa jo 1700-luvulla, jolloin maassa kehittyi "itämaisiin" kieliin ja kulttuureihin erikoistunutta tutkimusta. Venäjän tiedeakatemian Orientaalinen instituutti on perustettu Pietariin vuonna 1818, ja 1900-luvun vaihteeseen mennessä se on ollut koko Euroopan huomattavin Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja laajemmin koko Aasian kieliin ja historiaan erikoistunut tutkimuslaitos. Vaikka laitoksen tavoitteena oli alun alkaen tuottaa osaavia neuvonantajia Venäjän hallinnolle, suorempaan poliittiseen ohjaukseen se on otettu vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen. Maailmansotien välisenä aikana venäläisen ja neuvostoliittolaisen aluetutkimuksen poliittisena tavoitteena on ollut eurooppalaisen kolonialismin vastaisen vallankumouksellisen toiminnan edistäminen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa; tavoitteen nimissä tutkimuksen painopiste siirtyi klassillisten kielten ja historian tutkimuksesta nykyaikaiseen yhteiskuntatieteeseen. Kylmän sodan aikana neuvostoliittolainen aluetutkimus moninaistui huomattavasti: Pohjois-Amerikan, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tutkimus kehittyivät itsenäisiksi tutkimuskentiksi 1950–60-luvuilla. Tavoitteet olivat yhä poliittisia ja propagandistisia, joskin ne saivat tästä huolimatta tunnustusta myös länsimaissa.
Lähteet
Luokka:Monitieteiset tutkimusalatLuokka:Yhteiskuntatieteet