Evankeliumi (, ”hyvä sanoma” tai ”ilouutinen”) tarkoittaa kristinuskon ydinsanomaa pelastuksesta Jeesus Nasaretilaisen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Tämä sanoma esitetään Jumalan ikiaikaisten profetioiden täyttymyksenä ja sovintona Jumalan ja ihmiskunnan välillä uskon ja parannuksen kautta.
Ennen kristinuskoa euangélion viittasi hellenististen hallitsijoiden julistuksiin sotilaallisista voitoista, kruunauksista tai hyväntekeväisyydestä. Uudessa testamentissa tätä merkitystä käytetään uudelleen kuvaamaan Jeesuksen toimintaa jumalallisena voitonjulistuksena, joka ylittää maalliset vallat.
Tämä sanoma, jota Jeesus itse korosti (esim. Mark. 1:14–15) ja apostolit julistivat, keskittyy hänen sovittavaan uhrikuolemaansa syntien tähden, ruumiilliseen ylösnousemukseensa ja herruuteensa. Iankaikkinen elämä tarjotaan uskoville ilman ihmisen ansioita.
Evankeliumi on keskeinen osa Uutta testamenttia, ja se on selkeästi esitetty neljässä kanonisessa evankeliumissa: Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumissa. Ne tarjoavat näkökulman kuvauksen Jeesuksen elämään ja palvelutyöhön, ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen vahvistaen yhdessä pelastuksen ydinsanoman.
Pelastus tapahtuu Kristuksen sovittavan työn kautta eikä rituaalisen noudattamisen tai moraalisen ponnistelun avulla. Tämä oppi, joka kiteytyi reformaatiossa sola fide -periaatteeseen, juontaa juurensa teksteihin kuten Room. 1:16–17, joissa evankeliumi esitetään Jumalan voimaksi jokaiselle uskovalle pelastukseksi.
Kristillisessä teologiassa evankeliumi ei ole pelkkä historiallinen kertomus, vaan se on Jumalan voima pelastukseksi, kutsu muutokseen ja toivon sanoma kaikille uskoville. Evankeliumin julistuksen kautta uskovia kutsutaan osallistumaan Jumalan lunastavaan työhön maailmassa.
Katso myös Evankeliointi Kastekäsky Laki ja evankeliumi
Lähteet
Luokka:Kristilliset käsitteet Luokka:Lähetystyö