Rauhasta (; ) on Demostheneen kirjoittama puhe, jonka aiheena on Filokrateen rauha. Puheen numero Demostheneen puheiden joukossa on 5.

Historia

Demosthenes puhui Makedonian Filippos II:sta vastaan Olynthoksen asiassa niin kutsutuissa olyntholaispuheissaan. Filippoksen lopulta kukistettua Olynthoksen ja muut Khalkidiken liiton kaupungit vuonna 348 eaa. aloitettiin rauhanneuvottelut hänen ja Ateenan välillä. Aluksi niitä kävivät epävirallisesti yksityishenkilöt, mutta vuonna 347 eaa. Filokrateen ehdotuksesta Filippoksen luokse lähetettiin lähetystö. Filippoksen vastaus, joka saatiin vuonna 346 eaa., vaati, että Fokis ja Halos suljettaisiin ehdotetun rauhansopimuksen ulkopuolelle. Demosthenes vastusti tätä kohtaa, mutta Aiskhines sai sen hyväksytyksi.

Filippoksen luokse lähetettiin toinen lähetystö, ja solmittiin häpeällinen Filokrateen rauha. Seurauksena oli Fokiin tuho. Vaikka Demosthenes vastusti rauhaa, hän myöhemmin samana vuonna eli 346 eaa. pitämässään puheessa Rauhasta kehotti Ateenaa noudattamaan sen ehtoja ja perusteli, että niiden rikkominen toisi kaupungille vielä suuremman onnettomuuden.

Sisältö

Demosthenes kuvaa Ateenan tilanteen sekavaksi, koska kaupunkilaiset neuvottelevat vasta tekojen jälkeen ja riitelevät mieluummin menneistä virheistä kuin toimivat ajoissa; siksi hyvinä puhujina pidetään niitä, jotka moittivat jälkikäteen, eikä niitä, jotka estäisivät vahingot etukäteen. Hän puolustaa oikeuttaan tulla kuulluksi muistuttamalla, että hän oli aiemmin oikeassa vastustaessaan Euboian sotaretkeä ja varoittaessaan Neoptolemoksesta, joka taiteilijan asemaa ja rauhan tuomaa turvaa hyväkseen käyttäen toimi Filippoksen eduksi ja petti kaupungin. Demostheneen mukaan ateenalaiset kuuntelivat näissä asioissa kuin teatterissa, miellyttävyyden eikä yhteisen edun perusteella, ja huomasivat virheensä vasta liian myöhään.Demosthenes: Rauhasta 1–8.

Demosthenes muistuttaa, että rauhanvalan jälkeen ateenalaisia houkuteltiin valheellisilla lupauksilla – Thespiain ja Plataiain jälleenasuttamisella, Fokiin pelastumisella, Oropoksen ja Euboian saamisella – mutta hän oli jo silloin varoittanut pitävänsä tällaisia toiveita harhaanjohtavina. Hän korostaa, ettei hänen kaukonäköisyytensä perustu taituruuteen tai ylpeyteen vaan puolueettomaan harkintaan ja siihen, ettei hänellä ole henkilökohtaista etua ajettavanaan, sillä raha vääristää aina arvion. Siksi hän katsoo ensisijaiseksi, että kaupunki, vaikka se valmistelisi liittolaissuhteita tai muita toimia, ei rikkoisi nykyistä rauhaa: rauha ei ole kunniallinen eikä ihanteellinen, mutta sen rikkominen nyt vain pahentaisi tilannetta, koska Ateena on jo menettänyt liikaa.Demosthenes: Rauhasta 9–13.

Demosthenes varoittaa siitä, ettei Ateena anna muiden käyttää amfiktyonien nimeä ja uskonnollista veruketta yhteisen sodan lietsomiseen kaupunkia vastaan. Yksittäiset kiistat, kuten Amfipolis tai Oropos, eivät hänen mukaansa saisi laajaa liittoumaa Ateenan kimppuun, mutta todellinen vaara syntyy, jos eri osapuolet, kuten thebalaiset, thessalialaiset, argoslaiset ja Makedonia, kokoavat omat kaunansa yhdeksi yhteiseksi sodan syyksi. Hän osoittaa esimerkein, miten nämä toimijat ovat aiemmin toimineet vain omista eduistaan käsin välittämättä toistensa todellisista tavoitteista, ja korostaa, että sama uhka koskee nyt Ateenaa. Siksi Ateenan ei tule ryhtyä arvottomiin tai provosoiviin tekoihin eikä uhitella sodalla, vaan toimia maltillisesti ja oikeudenmukaisesti, säilyttää rauhan tuoma vakaus ja välttää ajautumasta yleiseen sotaan vähäpätöisten tai näennäisten syiden vuoksi.Demosthenes: Rauhasta 14–24.

Lähteet

Kirjallisuutta

Demosthenes: On the Peace. Teoksessa

Aiheesta muualla

Δημοσθένης: Περὶ τῆς Εἰρήνης. Wikiaineisto. Demosthenes: On the Peace. Perseus. Demosthenes: On the Peace. Perseus. Demosthenes: On the Peace. ToposText.

Luokka:Demostheneen puheet