Saesaaren vesivoimalaitos on Viron Põlvamaalla Põlvassa Ahja jõessa toimiva vesivoimalaitos.

Voimalaitos Voimalaitos on rakennettu niin kutsutun Savimäen kohdalle. Rakennustöiden jälkiä ovat Savimäellä padon alapuolella suuret maanottoalueet, jotka sijoittuvat ainoastaan jokilaakson pohjalle ja rinteisiin. Joen uomaa on padon alla ruopattu ja oiottu, mutta myös rakennettu uudelleen niin, että padolta tulevat kaksi uomaa yhtyvät jokiuomaan alempana. Oikean puoleinen pienempi uoma alkaa juoksutusportilta ja vasemmanpuoleinen vasta laaksossa sijaitsevasta voimalarakennuksesta. Pato on rakenteeltaan maapato, jonka keskellä sijaitsee betonisen padon osuus. Padon pituus on noin 40 metriä ja sen yläreuna sijaitsee 49,28 metriä mpy. Padon taakse on Ahja jõen jokilaaksoon muodostunut patojärvi Saesaare paisjärv, jonka suurin tilavuuskapasiteetti on kaksi miljoonaa kuutiometriä. Juoksutusta harjoitetaan kausiluonteisesti, kun vettä on liikaa. Juoksutusaukon leveys om 4,1 metriä. Vesitilanteen mukaan Saesaare paisjärvi pitenee ja lyhenee reippaasti jokilaaksossaan. Voimalassa toimii kaksi Francis-turbiinia, joiden virtaamat voivat olla 0,3–3,0 kuutiometriä sekunnissa. Vesiturbiinien yhteisteho on noin 200 kilowattia. Voimalaitos toimii edelleen ja sen omistaa AS Generaator ja padon omistavat puoliksi AS Generaator ja RMK.

Historiaa Idea rakentaa Saesaareen vesivoimalaitos esitettiin vuonna 1949, kun Võhandu jõella saatiin Leevakun vesivoimalaitos valmiiksi. Jokilaakson metsät hakattiin talvella 1950 ja rakennustyöt tapahtuivat vuosina 1951 ja 1952. Padossa käytettävän betonin raaka-aineet kaivettiin viereisestä Savimäestä ja täytekivet nostettiin Ahja jõen koskista. Rakentajina olivat paikalliset asukkaat ja useat komsomoliprikaatit. Voimalaitos vihittiin käyttöön ja sähköntuotanto alkoi 28. joulukuuta 1952. Rakentamisen jälkityöt kestivät vielä helmikuuhun 1953 asti. Voimalaitoksen kapasiteetti oli aluksi 193 kilowattia. Se tuotti sähköä vain paikalliseen käyttöön, mutta vuonna 1958 se liitettiin yleiseen sähköverkkoon. Vuonna 1963 sen operaattoriksi määrättiin Eesti Energia, joka hallinnoi suurinta osaa sähköverkon voimaloita. Voimalaitos pysäytettiin vuonna 1970 ja se siirrettiin Viron SNT:n metsätalous- ja luonnonsuojeluministeriön Elvan metsäyhtiön alaisuuteen. Voimalarakennuksessa oli pysyväisnäyttely Saesaaren suojelualueen luonnosta. Patojärvi tyhjennettiin vuonna 1976 ja sekä pato että voimalaitosrakennus kunnostettiin.

Voimalaitos yksityistettiin vuonna 1991, jolloin voimalan omistajaksi tuli AS Generaator. Voimala ja voimakoneistot peruskorjattiin, jolloin sähköntuotanto voitiin taas käynnistää.

Huomautukset

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Ahja jõen valuma-alue Luokka:Põlva Luokka:Viron vesivoimalaitokset