pienoiskuva|Sopimus allekirjoitettiin Drottningholmin linnassa Ruotsissa. Drottningholmin sopimus oli Ruotsin ja Venäjän lokakuussa 1791 solmima sopimus, jolla pyrittiin syventämään maiden välisiä ystävyyssuhteita ja joka merkitsi maiden välistä sotilaallista liittoutumista.Ramel 1998, 129–130 Maat olivat vähän aiemmin, vuosina 1788–1790, käyneet Kustaa III:n sodan, joka oli Ruotsin hyökkäyssota Venäjälle. Se päättyi Värälän rauhaan eikä johtanut aluemuutoksiin.Volanen 2017, s. 20–21
Liittouman tarve Venäjä oli edelleen sodassa Turkin kanssa ja tarvitsi rauhaa pohjoisessa. Esimerkiksi Preussi ja Iso-Britannia eivät suhtautuneet Venäjään suopeasti. Siksi liitto Ruotsin kanssa oli Venäjälle tarkoituksenmukainen. Ruotsi taas hyötyi Venäjän tarjoamasta rahallisesta avusta, sillä Ruotsin talous oli sodan aikana heikentynyt merkittävästi. Liitto lievensi myös Suomeen kohdistunutta uhkaa. Ruotsin kuningas Kustaa III havitteli Ruotsille edullisia rajantarkistuksia Venäjän-vastaisella rajalla, mutta Venäjän keisarinna Katariina Suuri sai kuninkaan kuitenkin luopumaan vaatimuksistaan. Kustaa ja Katariina olivat serkuksia. Ennen allekirjoittamista sopimuksen neuvottelivat valmiiksi Gustaf Mauritz Armfelt ja Venäjän lähettiläs Otto Magnus von Stackelberg.
Sopimuksen jälkeen alettiin kaavailla Kustaa III:n pojan Kustaa IV Aadolfin sekä Katariina Suuren lapsenlapsen avioliittoa.Volanen 2017, s. 21 Suunnitelma kuitenkin peruttiin vuonna 1796.Volanen 2017, s. 24
Vastavallankumoukselliset suunnitelmat Osasyynä liittosopimukseen oli Ranskan suuri vallankumous, jota sekä Kustaa III että Katariina Suuri inhosivat.Ramel 1998, s. 128–129 Ranska oli aiemmin ollut Ruotsin pitkäaikainen liittolainen ja rahoittanut Ruotsin sota- ja muita toimia, mutta nyt yhteiskuntavastaisten ja vallankumouksellisten ajatusten pelättiin leviävän Ranskasta myös Ruotsiin. Kustaa III pyrki saamaan Venäjän mukaan ”vastavallankumoukselliseen ristiretkeensä” Ranskaan ja tahtoi esiintyä Ranskan monarkian pelastajana.Ramel 1998, s. 130–131 Ruotsalaisupseereja määrättiin jopa maastontiedustelumatkalle Ranskaan mahdollisen maihinnousun varalle.Ramel 1998, 131 Minkäänlaisiin käytännön toimiin Drottningholmin sopimus ei kuitenkaan johtanut, eikä Kustaa III saanut Ranskan-sotaretkelleen kannatusta muidenkaan eurooppalaisten hallitsijoiden keskuudessa. Venäjä sen sijaan hyökkäsi Puolaan ja osallistui Preussin kanssa Puolan toiseen jakoon vuonna 1793.Volanen 2017, s. 23
Seuraava sota Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin vuonna 1808–1809, kun Venäjä valtasi Suomen ja liitti sen suuriruhtinaskuntana osaksi keisarikuntaansa.Ramel 1998, s. 274–278, 325
Lähteet
Viitteet
Luokka:Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet Luokka:Kustavilainen aika Luokka:Venäjän keisarikunta Luokka:Kansainväliset sopimukset Luokka:Turvallisuuspolitiikka Luokka:1791