Otto Arvid Lydecken, nimimerkki Arvily () oli suomalainen kirjailija.Lydecken, Otto Arvid, Suomen Kirjailijat 1809-1916, toimittanut Maija Hirvonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 570, sivu 485, Tampere 1993 Lydecken käytti myös nimilyhenteitä A.L., A.L-n, A.L-y, A.Ly, ja Arvid.
Henkilöhistoria
Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Otto Ludvig Lydecken (1838–1888) toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydeckenin äiti oli Natalie Winqvist ja puoliso vuodesta 1922 Maria Elisabet Andersen (1901–1976). Heidän lapsensa olivat: Kai Arvid Lars Ludvig (1922–1978), joka haavoittui vakavasti jatkosodassa ja toimi sittemmin isännöitsijänä. Hän oli aviossa 1947–1958 Brita-Stina Boijerin kanssa. Kivi Jalmar Robert Lydecken (1927–1989) lääkäri, joka avioitui professori L. Arvi P. Poijärven tyttären Hilkka-Maija Tellervon (s. 1928) kanssa.
Lääkäri, lahjoittaja Jalmari Lydecken oli Arvid Lydeckenin veli.
Arvid Lydecken kirjoitti ylioppilaaksi 1903, opiskeli yliopistossa ja suoritti Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kurssin 1906. Otavan kuvitusosaston hoitajana Lydecken toimi 1906–1916 ja sitten helsinkiläisen Strindbergin taidesalongin johtajana vuodesta 1917 kuolemaansa 1960 saakka. Tämän jälkeen johtajaksi tuli hänen leskensä Maria Elisabeth Lydecken. Lydecken toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa. Lehti ilmestyi 1906–1935. Hän työskenteli myös Aamulehden toimittajana. Suomen Kirjailijaliiton sihteerinä Lydecken toimi vuosina 1909–1910 ja puheenjohtajana vuodesta 1929.
Lydecken sai intendentin arvonimen vuonna 1948. Lasten- ja nuortenkirjailijoille on vuodesta 1969 lähtien jaettu Arvid Lydecken -palkinto.
Lydecken kuoli vuonna 1960. Hänet on haudattu Helsingissä Hietaniemen hautausmaalle.
Kirjallinen tuotanto
Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja seikkailukirjoja omalla nimellään ja nimimerkillä Arvily. Hän oli tieteiskirjallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Teoksessa Tähtimaailmassa seikkailuja (1912) hän julkaisi kertomuksia, jotka käsittelevät tieteiskirjallisia aiheita, kuten maahan kohdistuvaa hyökkäystä ja avaruusmatkailua. Muissakin poikakirjoissaan hän yhdisti rohkeasti kaukomaiden eksotiikkaa tuttuihin kotoisiin teemoihin. Lydecken kirjoitti myös muutamia yleistajuisia tietoteoksia kuvataiteista. Lydeckenin tunnetuimpia runoja on Telefooni Afrikassa, jonka hän sovitti vanhan kansanlaulun säveliin. Monet muutkin hänen runosaduistaan ovat yhä elävää lastenrunoutta.
Runoja
Lydecken julkaisemia runokokoelmia ovat muun muassa seuraavat: Dikter, 1907 Pieni joululipas, runosatuja lapsille, 1934–1945 Lumipyry Afrikassa, ym. runosatuja lapsille, 1943 Kotoa ja kaukaa, runosatuja lapsille, 1947
Romaaneja
Suomenlahden risteilijä (seikkailukertomus), 1928
Tarina- ja satukokoelmia
Suuri, kaunis maailma, 1909
Kertomus Tähtien tarhoissa myös teoksissa Arvilyn tarinoita I. Otava, 1944 ja Jari Koponen ym. (toim.): Jäinen vaeltaja, Ursa, 1986. Kultaisilta päiviltä (satuja, 1921, kuvitus Martta Wendelin) Hiilivalkealla (satuja), 1955
Kokoomateoksia
Muita teoksia
Lydecken julkaisi myös useita muita teoksia, kuten seuraavat:
Auringon mailta, 1910 Tysta timmar, 1911 Ihmeellinen kalaretki, 1912 Kotoisilla rannoilla, 1918 Tähtisilmä, satunäytelmä, 1918 Iloiset hottentotit, 1918 Pikku veikko, 1919 Metsän satuja, 1919 Iloista väkeä, 1921 Kirjosulka, 1923
Meren erakot, 1923 Isoäidin kuvakirja, 1925 Karkurit, 1925 Suomalaisia taiteilijakoteja, 1927 Aarre, 1927 Itämaan lumoissa, 1928 Eläinten yömaja, 1929 Kukka ja sateenkaari, 1929 Niilinrannan salaisuus, 1930 Helmenpyytäjä, 1931
Aarteenetsijät, 1932 Satumetsässä, 1933 Suomenlahden sankari, 1934 Merisodan pyörteissä, 1935 Murad Bay, "Raahen poika", 1935 Mustanauha, Juuttaan sankari, 1936 Kalle Peloton, 1939 Arvilyn satuja, 1934 Taiteilijoita, 1953
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset tieteiskirjailijat Luokka: Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1884 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet