U-123 oli Saksan laivaston tyypin IXB sukellusvene toisessa maailmansodassa. Se teki 12 partiomatkaa ja upotti 43 kauppa-alusta, yhteensä 220 158 rekisteritonnia ja kaksi sotalaivaa. Lisäksi se vaurioitti viittä kauppa-alusta (39 584 grt) ja yhtä sotalaivaa. Sodan lopulla aluksen miehistö upotti aluksensa, jonka Yhdysvaltain joukot valtasivat ja luovuttivat Ranskalle.
Valmistus
Alus tilattiin 15. joulukuuta 1937 AG Weseriltä Bremenistä, missä köli laskettiin 15. huhtikuuta 1939 telakkanumerolla 955. Alus laskettiin vesille 2. maaliskuuta 1940 ja otettiin palvelukseen 30. toukokuuta ensimmäisenä päällikkönään Karl-Heinz Moehle.uboat.net U-123
Palvelus Aluksen miehistö oli palvelukseenoton jälkeen miehistökoulutuksessa 2. sukellusvenelaivueessa, kunnes alus aloitti partiomatkat laivueen mukana.
1. Partiomatka U-123 lähti 21. syyskuuta 1940 Kielistä ensimmäiselle partiomatkalleen. Se ylitti Pohjanmeren sekä jatkoi Färsaarten ja Shetlannin välistä edelleen Britteinsaarten länsipuolelle. Alus upotti 6. lokakuuta kello 13.04 brittiläisen SS Benlawersin (5 943 grt) ja 10. lokakuuta kello 21.33 brittiläisen SS Graigwenin (3 697 grt). Seuraavaksi alus upotti 19. lokakuuta neljä saattueen SC-7 alusta: brittiläiset SS Sedgepoolin (5 556 grt), SS Shekatikan (5 458 grt) ja SS Clintonian (3 106 grt) sekä alankomaalaisen SS Boekelon (2 118 grt). Alus saapui 23. lokakuuta Lorientiin oltuaan merellä 33 vuorokautta ja upotettuaan yhteensä 25 878 grt.1. partiomatka
2. Partiomatka Aluksen lähti 14. marraskuuta Lorientista toiselle partiomatkalleen, joka suuntautui kauemmas luoteeseen Skotlannin rannikosta. Sen ensimmäinen uhri oli 22. marraskuuta Cree, joka kuului saattueeseen SL-53. Seuraavana päivänä alus upotti saattueesta OB-244 brittiläiset Oakcreatin, King Idwalin ja Tymericin sekä ruotsalaisen Anten. Alus palasi 28. marraskuuta Lorientiin oltuaan merellä 15 päivää.2. partiomatka
3. Partiomatka Alus lähti 14. tammikuuta 1941 Lorientista kolmannelle partiomatkalleen. Se upotti 24. tammikuuta matkansa ensimmäisen uhrin norjalaisen Vespasianin. Seuraavat upotukset olivat brittiläiset Empire Engineer 4. helmikuuta ja Holystone 15. helmikuuta. Matkan viimeinen upotus oli alankomaalainen Grootekerk 24. helmikuuta. Alus palasi Lorientiin 28. helmikuuta oltuaan merellä 46 päivää. Partiomatkalla alus upotti 21 075 grt edestä rahtialuksia.3. partiomatka
4. partiomatka Alus lähti 10. huhtikuuta Lorientistä neljännelle partiomatkalleen, jonka aikana se upotti 17. huhtikuuta ruotsalaisen Venezuelan. Se palasi Lorientiin 11. toukokuuta oltuaan merellä 32 päivää.4. partiomatka Matkan jälkeen aluksen päällikkö Moehle luovutti tehtävänsä Reinhard Hardegenille, jonka alaisuudessa alus lähti 8. kesäkuuta Lorientista koulutuspurjehdukselle. Alus palasi Lorientiin 12. kesäkuuta.partiomatkat
5. partiomatka Alus lähti 15. kesäkuuta Lorientista viidennelle partiomatkalleen Keski-Atlantille Afrikan länsirannikolle. Se upotti 20. kesäkuuta portugalilaisen Gandan. Alus kohtasi 25. kesäkuuta Las Palmasissa Kanariansaarilla emälaiva Charlotte Schliemannin, jolta se täydensi varastonsa.5. partiomatka
Aluksen jatkettua partiomatkaansa se hyökkäsi 27. kesäkuuta saattuetta SL78 vastaan. Aluksen upotettua brittiläisen SS P.L.M. 22:n ja alankomaalaisen Oberonin se joutui saattajien syvyyspommihyökkäykseen 11 tunniksi, mutta onnistui lopulta pakenemaan sukellettuaan 199 metriin. Alus upotti 29. kesäkuuta vielä brittiläisen Rio Azulin samasta saattueesta. Matkan viimeinen upotus oli 4. heinäkuuta, kun alus upotti brittiläisen Auditorin saattueesta OB337.
Portugalin rannikolla alus joutui syvyyspommihyökkäykseen, jossa pudotettiin 126 syvyyspommia. Pommeista 30 osui aluksen lähistölle, mutta aiheuttamatta merkittäviä vaurioita. Alus palasi 23. elokuuta Lorientiin oltuaan matkalla 70 päivää.
6. partiomatka Lorientista 14. lokakuuta alkaneella kuudennella partiomatkallaan alus vaurioitti vain yhtä alusta. Se torpedoi 21. lokakuuta saattuetta SL89 suojannutta apuristeilijä HMS Auraniaa. Auranian miehistö laski pelastusveneet luullessaan aluksensa uppoavan, jolloin sukellusveneen miehistö otti sotavangiksi yhden brittiläisen merimiehen. Samana iltana sukellusvene joutui brittiläisen Sunderland lentoveneen ilmahyökkäykseen, jolloin se vaurioitui lievästi kahden pommin sirpaleista. Alus palasi 22. marraskuuta Lorientiin oltuaan merellä 40 päivää.6. partiomatka
7. partiomatka Alus lähti seitsemännelle matkalleen Lorientista 23. joulukuuta 1941. Alus upotti 12. tammikuuta 1942 brittiläisen Cyclopsin. Se upotti 14. tammikuuta panamalaisen Nornessin ja seuraavana päivänä brittiläisen Coimbran. Alus saapui 16. tammikuuta kello 00.01 New Yorkin edustalle, jossa se joutui lentokoneen yllättämäksi. Lentokone pudotti neljä pommia, jolloin sukellusvene teki hätäsukelluksen ja selviytyi vahingoittumattomana. Alus upotti 17. tammikuuta norjalaisen Octavian.7. partiomatka
Alus upotti 19. tammikuuta Oregonin rannikolla Yhdysvaltain lipun alla purjehtivat Norvanan ja City of Atlantan ja vauriotti Malayn. Lisäksi se upotti alankomaalaisen Ciltvairan. Norjalainen tehdaslaiva Kosmos II yritti samana päivänä ajaa matalikolla pinta-ajossa olleen sukellusveneen päälle. Sukellusvene oli käyttänyt jo kaikki torpedonsa ja toinen dieselmoottori oli käyttökelvoton. Sukellusvene sai moottorinsa käyntiin ja kykeni pakenemaan.
Alus upotti 25. tammikuuta tykkitulella saattueesta ON53 harhautuneen brittiläisen Culebran ja kaksi päivää myöhemmin vielä toisen harhailijan norjalaisen Pan Norwayn saattueesta ON56 ennen paluuta Lorientiin 9. helmikuuta oltuaan merellä 49 päivää.
8. partiomatka Alus lähti kahdeksannelle partiomatkalleen Lorientista 2. maaliskuuta 1942. Alus upotti 22. maaliskuuta ensimmäisen aluksen Yhdysvaltain lipun alla purjehtineen Muskogeen. Se upotti 24. maaliskuuta brittiläisen Empire Steelin. Alus torpedoi 27. maaliskuuta Yhdysvaltain laivaston Q-vene USS Atikin, joka avasi tulen sukellusvenettä kohti. Sukellusveneen miehistöstä haavoittui yksi mies kuolettavasti Atikin upotessa miehistöineen.8. partiomatka
Sukellusveneen upotti 2. huhtikuuta matalikolla Pohjois-Carolinan rannikolla pinta-ajossa Yhdysvaltain lipun alla purjehtivaa SS Liebren, kun se joutui partioveneen hyökkäyksen kohteeksi. Sukellusvene teki hätäsukelluksen, jolloin partiovene pudotti yhden syvyyspommin. Alus vaurioitti 8. huhtikuuta Oklahomaa ja Esso Baton Rougea sekä upotti seuraavana päivänä Espartan.
Alus upotti 11. huhtikuutaGulfamerican. Sukellusvene havaittiin upotuksen jälkeen matalikolla partiolentokoneesta, joka ohjasi paikalle hävittäjän. Hävittäjä pudotti kuusi syvyyspommia, jolloin sukellusvene laskeutui pohjaan 20 metrin syvyyteen. Sukellusvene vaurioitui pahoin hyökkäyksessä, joten se esitti tuhoutunutta. Hävittäjä keskeytti hyökkäyksensä ja poistui paikalta tuntia myöhemmin. Aluksen miehistö kykeni korjaamaan pääosan vaurioista, joten alus kykeni jatkamaan partiomatkaa.
Alus upotti 13. huhtikuuta Leslien ja ruotsalaisen Korsholmin. Se upotti vielä 17. huhtikuuta Alcoa Guiden. Alus palasi 2. toukokuuta Lorientiin oltuaan merellä 62 päivää. Matkalla se upotti kahdeksan alusta ja vauriotti kolmea.
Alus siirrettiin 16 toukokuuta Lorientista Bergeniin, jonne se saapui 24. toukokuuta. Matka jatkui seuraavana päivänä Bergenistä Kristiansandiin, jonne se saapui 26. toukokuuta. Kristiansandista alus jatkoi vielä samana päivänä Århusiin, jonne se saapui 27. toukokuuta. Århusista alus lähti 28. toukokuuta Kieliin, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus jatkoi 3. kesäkuuta Kielistä Stettiniin, jossa se siirrettiin telakalle 5. kesäkuuta.
9. partiomatka Alus aloitti yhdeksännen matkansa 5. joulukuuta 1942 Kielistä uutena päällikkönään Horst von Schroeter. Alus liittyi 22. joulukuuta sukellusveneryhmä Spitziin, jossa se upotti 29. joulukuuta saattueesta ONS-154 Baron Cochranen ja vaurioitti Empire Shackletonia. Alus erkani 31. joulukuuta ryhmä Spitzistä ja liittyi 13. tammikuuta 1943 sukellusveneryhmä Jaguariin, josta se erkani 24. tammikuuta. Alus palasi 6. helmikuuta Lorientiin oltuaan merellä 64 päivää.9. partiomatka
10. partiomatka Alus lähti 13. maaliskuuta 1943 Lorientista 10. partiomatkalleen. Se upotti 8. huhtikuuta espanjalaisen Castillo Montealegren. Alus upotti 18. huhtikuuta sukellusvene HMS P-615:n ja Empire Brucen. Alus upotti vielä 29. huhtikuuta Nankingin, 5. toukokuuta Holmburyn ja 9. toukokuuta Kanben ennen kuin se palasi 8. kesäkuuta Lorientiin oltuaan merellä 88 päivää.10. partiomatka Matkan jälkeen alus teki koulutuspurjehduksen 1.-5. elokuuta.
11. partiomatka Alus lähti 16. elokuuta 1943 Lorientista 11. partiomatkalleen. Se joutui 25. elokuuta Finisterren edustalla liittoutuneiden saattajien hyökkäykseen. Alus joutui 7. marraskuuta joutui 618 laivueen 57 millimetrin panssarintorjuntatykillä varustetun Mosquiton maaliksi, jolloin veneen torniin tuli osuma. Torniin tuli 18 kertaa 6,5 senttimetrin reikä, joka esti sukeltamisen. Aluksella sai hyökkäyksessä surmansa yksi ja kaksi haavoittui. Alus palasi vielä samana päivänä Lorientiin oltuaan merellä 84 päivää.11. partiomatka Korjausten jälkeen alus käväisi 29.-30. joulukuuta koeajolla.
12. partiomatka Alus lähti 9. tammikuuta 1944 Lorientista sodan viimeiselle partiomatkalleen. Se palasi 24. huhtikuuta Afrikan länsirannikolta Lorientiin oltuaan merellä 107 päivää.11. partiomatka
Alus poistettiin palveluksesta 17. kesäkuuta 1944 Lorientissa, minkä jälkeen se oli tukikohdassa paikalla K3. Aluksen miehistö upotti aluksensa 19. elokuuta laituriin. Yhdysvaltain maavoimat valtasivat toukokuussa 1945 aluksen, joka luovutettiin Ranskalle. Alus kunnostettiin, jolloin sille asennettiin snorkkeli ja runkoa virtaviivaistettiin. Se liitettiin Ranskan laivastoon nimellä Blaison runkonumerolla S10. Ranskan liityttyä Natoon alus sai 1950 uuden runkonumeron S611. Se poistettiin laivastoluettelosta 18. elokuuta 1959 nimellä Q165.Gardiner 1995 s. 99-100
Lähteet
Viitteet
Luokka:Saksan toisen maailmansodan sukellusveneet Luokka:Tyypin IX sukellusveneet