Xiang Jingyu (, 4. syyskuuta 1895 – 1. toukokuuta 1928), oli kiinalainen vallankumouksellinen ja feministi. Xiang oli yksi Kiinan kommunistisen puolueen ensimmäisistä naisjäsenistä, jota pidetään Kiinan naisliikkeen edelläkävijänä. Vuonna 1928 Kuomintang pidätti ja teloitti hänet.
Elämä ja poliittinen toiminta Xiang syntyi 12 lapsen kauppiasperheeseen länsi-Kiinan Hunanissa. Changshan tyttöjen normaalikoulussa ja Zhunanin naisopistossa opiskeltuaan hän palasi kotipaikkakunnalleen Xupuun ja perusti sinne tyttöjen peruskoulun. Xiangin oli vaikea löytää tyttökouluun oppilaita, mutta muun muassa kiertämällä paikallisten perheiden luona ovelta ovelle hän onnistui keräämään koululle kolmisensataa oppilasta. Xiang toimi useita vuosia koulun rehtorina.
Radikalisoituminen ja opinnot Ranskassa Xiang tutustui kouluaikaisen tuttavansa Cai Changin kautta Mao Zedongiin ja Cai Changin veljeen Cai Heseniin, jotka olivat perustaneet vuonna 1918 Changshassa yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittyvän opintoyhdistyksen. Xiang innostui yhdistyksen edistyksellisistä ihanteista ja hänestä tuli yksi sen ensimmäisistä naisjäsenistä. Myöhemmin opintopiiri muuttui kiinalaisten sosialististen aktivistien yhdistykseksi, jonka tavoitteena oli levittää marxilaisuutta sekä Kiinassa että Euroopassa.
Xiang osallistui vuoden 1919 Toukokuun neljännen päivän liikkeeseen, joka vastusti Versailles'n rauhansopimuksen ehtoja, joiden mukaan Saksan entiset siirtomaa-alueet eivät palautuneet Kiinalle vaan ne annettiin Japanille. Xiang oli liikkeen syttymistä ennen osoittanut mieltä Japanin taloudellista vaikutusvaltaa vastaan jo usean vuoden ajan. Hän piti puheita, tuotti propagandaa ja johti mielenosoituksia Changshassa. Hän vastusti jalkojen sitomista ja ajoi naisten yhtäläisiä oikeuksia. Toukokuun neljännen päivän liikkeeseen osallistuminen lujitti Xiangin vallankumouksellista poliittista vakaumusta. pienoiskuva|Xiangin ja Cai Hesenin hääkuva, jossa pari lukee yhdessä Karl Marxin Pääomaa Xiang päätti riskialttiisti irtisanoutua rehtorin tehtävästään ja lähti Ranskaan loppuvuodesta 1919. Hän saapui maahan vuoden 1920 alussa. Pariisissa hän teki yhteistyötä ranskalaisten anarkistien kanssa, opiskeli marxismia ja elätti itsensä työskentelemällä osa-aikaisesti kumi- ja tekstiilitehtailla. Xiang päätti sitoutua sosialistisen vallankumouksen tavoittelemiseen ja luopua ajatuksesta uudistaa Kiinaa koulutusjärjestelmän kautta. Kieltäydyttyään järjestetystä avioliitosta hän meni naimisiin Cai Hesenin kanssa Ranskassa toukokuussa 1920. Samassa kuussa Xiang julkaisi ensimmäisen esseensä, jossa hän soveltaa marxismia naiskysymykseen Kiinan kontekstissa. Xiang argumentoi porvarillisen naisliikkeen tuhlaavan energiaa ajaessaan naisten äänioikeutta, koska naisten vapautus voi tapahtua vain työväen vapautuksen ohella. Kun Cai karkotettiin Ranskasta, Xiang seurasi häntä takaisin Kiinaan.
Sosialistinen toiminta Kiinassa Xiang palasi Cain kanssa Kiinaan vuonna 1922. Kiinaan palattuaan Xiang ja Cai liittyivät vitallisesti Kiinan kommunistisen puolueen jäseniksi. Huhtikuun 1. päivänä Xiang synnytti Shanghaissa tyttärensä, Cai Nin (蔡妮).
Vuosina 1922–1924 Cai järjesti yli sata lakkoa Shanghain silkki-, puuvilla- ja sikaritehtaiden naistyöläisten keskuudessa. Lakkoihin osallistui jopa 30 000 naista. Xiangin organisointikyvyt kiinnittivät pian KKP:n huomion, ja hänet valittiin ensimmäisenä naisena puolueen keskuskomiteaan. Xiang otti vastuulleen erilaisia naisliikkeitä KKP:n sisällä. Myöhemmin hän johti KKP:n naisosastoa. Xiang kirjoitti aktiivisesti Suunnannäyttäjään () ja Naisten viikkolehteen (), jotka pyrkivät levittämään sekä kommunistisia että feministisiä ajatuksia.
KKP:n virallinen historiankirjoitus ylistää Xiangia ja kehuu hänen liittoaan Cai Hesenin kanssa esimerkillisenä. Vuonna 1925 Xiang Jingyun avioliiton ulkopuolinen suhde toisen KKP:n johtajan Peng Shuzhin kanssa johti kuitenkin siihen, että kerran ihanteellisena pidetty pari erosi.
Vuonna 1925 Xiangin toiminta naisosastossa oli liikaa miesten hallitsemalle KKP:lle, joka oli edelleen taantumuksellinen näkemyksissään naisten oikeuksien suhteen. Xiang erotettiin ja hän lähti maanpakoon kahdeksi seuraavaksi vuodeksi Neuvostoliittoon. Hän palasi Kiinaan vuonna 1927 or- ganisoimaan työläisiä Wuhanin ja Shanghain teollisuusalueilla osana KKP:n propagandaosastoa.
Teloitus Kuomintangin (KMT) ja kommunistien ensimmäinen liittouma hajosi ja vuonna 1927 KMT aloitti kommunistien ja heidän kannattajiensa veriset puhdistukset. Xiang siirtyi maan alle, mutta huhtikuussa 1928 hänet pidätettiin Hankoun ranskalaisessa kaupunginosassa. Nationalistit teloittivat hänet pian sen jälkeen. Xiangin sanotaan kantaneen itsensä teloitushetkellä arvokkaasti ja vaatineen Ranskan vallankumouksen ”vapauden, tasa-arvon ja veljeyden” ihanteiden toteutumista Kiinassa.
Xiangin kuolinhetkellään työstämät tekstit tuhoutuivat. Vuonna 1931 KMT:n joukot vangitsivat ja teloittivat Xiangin entisen puolison Cain Hongkongissa .
Xiang muistetaan kiinalaisessa kommunistisessa historiankirjoituksessa ”vallankumouksen isoäitinä”. Mao Zedong nosti Xiangin marttyyrin asemaan tämän kuoleman jälkeen. Vuonna 1936 antamassaan haastattelussa Mao kutsui Xiangia "KKP:n ainoaksi naispuoliseksi perustajajäseneksi". Vuoden 1939 kansainvälistä naistenpäivää juhlistavassa puheessaan Mao muisti Xiangia naisten ja proletariaatin vapauttamisen puolesta kuolleena marttyyrina, josta kehotti kaikkia ottamaan inspiraatiota.
Lähteet
Kirjallisuutta
Gilmartin, Christina Kelly. 1995. Engendering the Chinese Revolution: Radical Women, Communist Politics and Mass Movements in the 1920s. Snow, Helen Foster. 1967. Women in Modern China. The Hague: Mouton. Wang, Xian (2025). Gendered Memories: An Imaginary Museum for Ding Ling and Chinese Female Revolutionary Martyrs. University of Michigan Press.
Luokka:Kiinalaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1928 kuolleet