Kaisa Vilhuinen (myös ”Jussin Kaisa”, virallisesti Karin Henriksson; 1. marraskuuta 1855, Räiski (Södra Viggen) Nyskogan pitäjä, Värmlanti, Ruotsi – 12. tammikuuta 1941, Purrostorp, Röjdoset, Östmarkin pitäjä) oli metsäsuomalainen kansanperinteen tuntija.
Kaisa Vilhuinen oli perinyt metsäsuomalaisen sukunimensä äidiltään, isä oli ollut Hamuisten sukua. Kaisa syntyi ja eli vaatimattomissa oloissa, työskennellen koko elämänsä piikana eri taloissa. Hän ei koskaan mennyt naimisiin mutta sai eri miesten kanssa kaksi poikaa, joista nuorempi, Karl Persson (1900–1968) tunnettiin yhtenä viimeisistä sujuvasti suomea puhuvista metsäsuomalaisista.
Kaisa muisti runsaasti metsäsuomalaisten vanhoja kansanlauluja, kertomuksia ja uskomuksia, ja hänestä tuli yksi tärkeimmistä tietolähteistä suomalaisille tutkijoille, jotka 1900-luvun alkupuolella keräsivät metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Kaisa oli myös noidan maineessa, hänen uskottiin osaavan ennustaa ja parantaa sairauksia.
Ensimmäisenä Kaisaa haastatteli Lauri Kettunen vuonna 1907 ja sai häneltä runsaasti sanatietoa Värmlannin suomalaismurteesta. Loitsu- ja uskomustietojaan Kaisa ei niin helposti paljastanut ulkopuolisille, ja vasta kesällä 1932 Sanakirjasäätiön stipendiaatit Maija Juvas ja Astrid Reponen keruumatkallaan saivat häneltä jännittävää tietoa. Etenkin Kaisan Sampo-aiheinen perimätieto herätti Suomessa suurta innostusta mutta myös epäilyksiä: sen arveltiin jotenkin heijastelevan E. N. Setälän samanaikaisia tutkimuksia, joista Setälä samana vuonna julkaisi kirjan Sammon arvoitus.
Lauri Kettunen tapasi Kaisa Vilhuisen uudelleen talvella 1934–1935 ja haastatteli häntä kymmenen päivän ajan. Kaisan Sampo-tietous osoittautui varsin epämääräiseksi, mutta muuta perimätietoa Kettunen sai muistiin sitäkin runsaammin, ja paljolti tähän aineistoon perustuu Kettusen julkaisema kirja Vermlannin suomalaisten uskomuksia, taruja ja taikoja (1935). Kettusen jälkeen ehtivät vielä suomalainen pappi ja kansanperinteen kerääjä Frans Kärki sekä ruotsalainen, tornionlaaksolaissyntyinen tutkija Matti Mörtberg haastatella Vilhuista.
Kaisa Vilhuisen haudalla on Niittahon Jussin seuran pystyttämä muistokivi. Hänen mukaansa on nimetty ruotsinsuomalaisille kirjailijoille jaettava Kaisa Vilhuinen -palkinto.
Lähteet
Luokka:Runonlaulajat Luokka:Vuonna 1855 syntyneet Luokka:Vuonna 1941 kuolleet Luokka:Metsäsuomalaiset Luokka:Kansanparantajat